Hytönen kirjoittaa osuvasti Mikkosista :)

Vain vallihauta puuttuu





Kaksikerroksinen omakotitalo näyttää vanhalta kyläkansakoululta. Talon arkkitehtoninen ratkaisu on varmasti peräisin sen omistajalta Timo T. A. Mikkoselta, joka jo kolmetoistavuotiaana koululaisena ilmoitti kavereilleen olevansa heitä viisi vuotta korkeammalla älyllisellä tasolla.



Mikkosten nelihenkinen perhe on muuttanut uuteen kotiin myrskyläläisen kallion laelle. Timo on kirjoittanut talon valmistumisesta jutun Seiskaan omalla jäljittelemättömällä tyylillään, jossa talon rakentamisvaiheiden ohella mediasoturi jälleen kerran luettelee tärkeimmät saavutuksensa viimeisten 40 vuoden ajalta. Onneksi hänellä ei ole paljon palstatilaa.



Seiskan jutun yhteydessä julkaistussa kuvassa marssii taakkaa kantaen tutunnäköinen mies. Vaikka miehen valkoinen stetson näkyy hyvin, Timo on selvästi tyytymätön kuvaan. Hän on kirjoittanut kuvan alle, että täyspitkien lautojen kantaminen lyhentää ketä tahansa, mutta kyllä Timo on ihan luonnostaan pieni.



Toisessa kuvassa Timo istuu vaatteet päällä saunaa lämmittämässä vasen hiha ylöspäin vedettynä, että Rolex näkyy. Timo on asettanut saunan lattialle sytykkeiden eteen Kadettikoulun nimikkotulitikkuaskin malliksi nuorelle polvelle, kuinka vanha mediasoturi hoitaa tuotesijoittelun.



Myrskylän kunnanvaltuutettu ja kotiäiti Nina Mikkonen on julistanut, että yhteiskunta tukee huonosti kotiäidin työtä. Timo sitä vastoin on tukenut vaimoaan kokonaisella alueluovutuksella, paljastuu Seiskan jutun kolmannesta kuvasta, jonka alle Timo on kirjoittanut " Ninan valtakunta" . Ja siinähän Nina kyyristelee keittiössä tiskipöydän ja hellan välissä.



Mikkosten uudessa talossa on kerroksia vain kaksi, mutta niiden täytyy olla todella korkeita, koska Timon mukaan ensimmäisenä iltana yläkerran parvekkeella hän ja häntä lyhyempi Ninakin lähes ylettyivät koskettamaan tähtiä. Tilanteen uskottavuutta kuitenkin heikentää se, että Seiskassa ei ole Mikkosista kurottelukuvaa.



Mikkosten uudessa talossa on kerroksia vain kaksi, mutta niiden täytyy olla todella korkeita, koska Timon mukaan ensimmäisenä iltana yläkerran parvekkeella hän ja häntä lyhyempi Ninakin lähes ylettyivät koskettamaan tähtiä.



Kun nuoret huligaanit olivat kesällä käyneet mellastamassa Mikkosten omakotitalon rakennustyömaalla, Timo palautti kadonneen turvallisuuden tunteensa järjestämällä tontilleen kameravalvonnan. Hän kehui, että turvallisuusjärjestelmä oli " aukoton" , vaikka entisillä kotitanhuvillaan Mäntsälässä Timolla oli vielä aukottomampi rikollisten ainesten torjuntasysteemi. Mäntsälän cowboy oli pystyttänyt järeästä painekyllästetystä laudasta kaksi ja puoli metriä korkean umpiaidan talonsa ympärille.



Kun Mikkoset vielä asuivat Myrskylän keskustassa, Ninasta oli kamalaa katsella, kuinka vanhemmat raahasivat kuuden aikaan aamulla lapsia tarhaan. Voisi Nina kertoa senkin, miksi hän oli niin varhain aamulla tirkistelypuuhissa, kun pimeyden takia näkyvyyskin oli huono.



Nina on väittänyt, että hän ei ole joutunut luopumaan mistään elintärkeästä kotiäitiyden takia, mikä on erikoisesti sanottu naiselta, joka kotiäitiyden takia on luopunut kampaajamestarin työstään ja omasta palkastaan.



Mikkosten muuttokuormassa oli kirjoja varten 61 muuttolaatikkoa. Timo toteaa Seiskan jutussa, että jokainen kirjalaatikko painoi 40 kiloa. Hän kuitenkin huomauttaa, että isoja tietosanakirjoja sisältäneet laatikot painoivat " eniten" , vaikka kokeneen mediasoturin luulisi tietävän, että 40 kilon laatikko painaa aina 40 kiloa. Tai sitten se ei ole 40 kilon laatikko.



Mikkoset merkitsivät muuttolaatikot huolellisesti, koska he tiesivät kokemuksesta, että onnistuneen muuton " aa ja oo" on laatikoiden huolellinen merkintä. Jotain jäi kuitenkin uupumaan, koska ensimmäisenä aamuna uudessa kodissa ryhdyttiin sekavassa tilassa etsimään, mitä oli missäkin laatikossa. Timo ei kerro, johtuiko laatikoiden puutteellinen merkintä hänestä vai Ninasta, mutta lukijalla on asiasta omat epäilyt.



Kaksi vuotta sitten Timo juoksi Tukholman maratonin. Talon rakentamisen loppuvääntöä Timo vertaa maratonin viimeisten kilometrien tuskaan. Juoksijan joka paikkaa särkee, mutta hänen ei enää kannata kääntyä takaisin. Tukholman maratonilla Timon olisi kannattanut yrittää edes kunnon loppukiriä, sillä Nyt-liitteen naiskesätoimittaja ohitti väsähtäneen mediasoturin juoksun viimeisillä metreillä.