Työnantaja ei jatkanut työsopimustani kun kerroin olevani raskaana

selvä syrjintä ja rikkomus raskauden perusteella. Yhteys vaan liittoon ap.

[/quote]

Tiedän tapauksen, jossa liitto ei ryhtynyt ajamaan asiaa, koska paikkaa tarjottiin kahdelle sijaiselle (kysyttiin kiinnostusta) ja valittiin sitten se, jolla oli pitempi työkokemus. Raskaana ollut ei paikkaa saanut, yritti nostaa kanteen, mutta liitto ei mennyt mukaan. Työnantaja saa palkata pätevämmän.

[/quote]

Olet oikeassa siinä, että työnantaja voi valita sopivimman ja pätevimmän - tai mikäli puhumme työsuhteesta emmekä virasta niin oikeastaan lähes kenet tahansa. Meillä on kuitenkin ap:n kertomus, jossa hän mainitsee "pomon pyytäneen" töihin vielä vuodeksi. Kun raskaus selvisi, pyydettiin toista naista.



Oleellista ei siis enää ole se, onko toinen henkilö pätevämpi vai ei. Ap:tä pyydettiin, hän kertoi raskaudesta, hän ei enää kelvannut, asialle on todistaja.



Toki löytyy nuivempia liittoja ja aktiivisempia liittoja, mutta henkilökohtaisesti minä ottaisin näillä taustatiedoilla keissin ajaakseni. Ainakin mikäli todistaja suostuisi tulemaan oikeuteen asti kertomaan, että ap:tä todella kysyttiin jatkamaan töitä. Jos hän ei suostuisi todistamaan, niin asia mutkistuu, koska työnantaja saattaa väittää, että on ollut tyytymätön ap:n työhön jo hyvän aikaa ja ollut aikeissa olla jatkamatta määräaikaisuuksia sen takia.



T: ay-juristi

ilmeisesti vain raskautumista suunnittelevia naisia. Nyt on kolmas "yht'äkkiä" raskautunut jättämässä hanketta ja viemässä kokemuksensa, tietonsa ja kontaktinsa vähintään vuodeksi mukanaan. Tosi kiva ihan sen työn kannalta, jota meidän muiden pitäisi siis tehdä ja saada tuloksiakin aikaaan. Kaikki aika menee uusien työntekijöiden rekrytointiin ja perehdyttämiseen ja vanhojen työntekijöiden työn loppuunsaattamiseen. Täysin turhaa työtä tulee paljon eikä aidosti tärkeitä asioita saada eteenpäin.

Ja kyllä, tottakai kaikilla on oikeus raskautua ja lisääntyä ihan milloin haluaa, mutta kyllä naisiltakin voisi jotain vastuuta edellyttää siinä, mihin tilaan he muut työntekijät jättävät, jos tietoisesti hakeutuvat jo raskaana ollessaan lyhyempiin hankkeisiin töihin. Törkeää, enkä varmasti itse palkkaisi enää uudelleen tuollaista "yllättäjää" (eikä kukaan muukaan, joka pikkurouvien metkuista kuulee). Suomi on pieni maa ja täällä raskaaksitulemisen kustannukset ja vaiva työnantajille on kriittinen kysymys naisten työmarkkina-asemaa pohdittaessa. Järki käteen siis.

Että raskaaksi tuleminen on "pikkurouvien metkuja", jonka takia laitat alulle huhun hankalasta ihmisestä jota ei pidä palkata enää koskaan minnekään ainakaan ennen vaihdevuosia? Aikamoista. Sille kun ei voi kukaan mitään, että raskaus biologisten tosiasioiden vuoksi on enemmän naisen kontolla ja aiheuttaa ainakin kuukauden tai parin poissaolon töistä. Ehkä kannattaisi maksaa naiselle sen verran parempaa palkkaa, että se houkuttelisi takaisin töihin mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen isän jäädessä kotiin hoitamaan lasta.

kuin jotkut kuvittelevat tältä palstalta oppineensa.



Minä hoidin kaupungin virkaa määräaikaisena. En ollut kenenkään sijainen, mutta en myöskään vakinainen, koska virkaa ei oltu julistettu avoimeksi. Mulla ei myöskään ollut muodollista pätevyyttä, joten en olisi vakinaista virkaa voinut edes saada.



Kun tulin raskaaksi, konsultoimme luottamusmiehen kanssa liiton lakimiehiä. Ja lopputulos oli se, että raskaudesta ei kannata kertoa ennen kuin on viimeinen pakko siihen. Tämän olin päätellyt itsekin.



Ja kun vanhempainvapaiden jälkeen mun määräaikaisuutta ei kuuden vuoden jälkeen jatkettu, niin siihenkin liitto levitteli käsiään. Ei ollut mitään tehtävissä.



Näin menee, kun kunta on työnantajana.

ilmeisesti vain raskautumista suunnittelevia naisia. Nyt on kolmas "yht'äkkiä" raskautunut jättämässä hanketta ja viemässä kokemuksensa, tietonsa ja kontaktinsa vähintään vuodeksi mukanaan. Tosi kiva ihan sen työn kannalta, jota meidän muiden pitäisi siis tehdä ja saada tuloksiakin aikaaan. Kaikki aika menee uusien työntekijöiden rekrytointiin ja perehdyttämiseen ja vanhojen työntekijöiden työn loppuunsaattamiseen. Täysin turhaa työtä tulee paljon eikä aidosti tärkeitä asioita saada eteenpäin.

Ja kyllä, tottakai kaikilla on oikeus raskautua ja lisääntyä ihan milloin haluaa, mutta kyllä naisiltakin voisi jotain vastuuta edellyttää siinä, mihin tilaan he muut työntekijät jättävät, jos tietoisesti hakeutuvat jo raskaana ollessaan lyhyempiin hankkeisiin töihin. Törkeää, enkä varmasti itse palkkaisi enää uudelleen tuollaista "yllättäjää" (eikä kukaan muukaan, joka pikkurouvien metkuista kuulee). Suomi on pieni maa ja täällä raskaaksitulemisen kustannukset ja vaiva työnantajille on kriittinen kysymys naisten työmarkkina-asemaa pohdittaessa. Järki käteen siis.

Että raskaaksi tuleminen on "pikkurouvien metkuja", jonka takia laitat alulle huhun hankalasta ihmisestä jota ei pidä palkata enää koskaan minnekään ainakaan ennen vaihdevuosia? Aikamoista. Sille kun ei voi kukaan mitään, että raskaus biologisten tosiasioiden vuoksi on enemmän naisen kontolla ja aiheuttaa ainakin kuukauden tai parin poissaolon töistä. Ehkä kannattaisi maksaa naiselle sen verran parempaa palkkaa, että se houkuttelisi takaisin töihin mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen isän jäädessä kotiin hoitamaan lasta.

Yksityisyrittäjänä ymmärrän kyllä riskipointin, mutta silti tekee pahaa lukea miten naiset itse kohtelevat toisiaan. Ihan samalla tavalla miestyöntekijä tai vanhempi/lisääntymiskyvytön/lisääntymishaluton nainen voi vaikka sairastua syöpään tai vakavaan masennukseen tai loukata itsensä onnettomuudessa ja jäädä kuukausien sairauslomalle. Eivät nekään tapaukset suinkaan harvinaisia ole!

Jos työnantajan talous on niin vaakalaudalla, että työntekijän jääminen äitiyslomalle sen kaataa, silloin on kyllä vika jossain muualla kuin siinä joka mammalomalle jää. Ymmärrän kyllä myös, että erikoisasiantuntemusta vaativissa projekteissa jääminen äitiyslomalle voi mutkistaa asioita, mutta eivät nekään tilanteet yleensä ihan täysin puskista tule ja aikaa jää järkätä sijainen.

ja meidän tiimissä on tosi tiukat määrärahat.

Ja on tosi ihanaa kun oli vastaava tilanne, paitsi oli uusi työntekijä ja koeaikana kävi ilmi että on raskaana, työntekijä ei itse puhunut mitään asiasta, mutta joku ilmiantoi hänet, en enää muista mitä tarkalleen tapahtui.

Ikäväksi hänet irtisanottiin. Ja pakko sanoa koko tiimi oli päätöksen takana.

Tiimiin ei olisi ollut varaa palkata uutta työntekijää ja tarkoittaa että meidän kaikkien olisi pitänyt tehdä palkatonta ylityötä todella pitkään.

Näin naisvaltaisella alalla !

Mieti tarkkaan onko työnjatkosta puhuttu muille. Mun ystävä oli töissä sairaalassa ja hänelle kävi ihan sama juttu, oli 2 v tehnyt kyseistä työtä. Raskaaksi kun tuli, vatsa kun alkoi pullottamaan ei enää työvuoroja annettu.

Kun otat yhteyttä liittoon kuuntele tarkkaa mitä sulta kysytään ja ole varma sanoista. Ystäväni vei myös liittoon mutta liitto ei tullut mukaan. Ja siihen sairaalaan ei ole enää ystävälläni paluuta työntekijänä.

että työt jatkuvat. Se on yhtä pätevä kuin kirjallinen lupaus!

Raskaudesta ei olisi kuitenkaan kannatanut kertoa :(

toista enää sillä perusteella siihen valita, että on pitempi työkokemus. Sillähän ei ole oleellista merkitystä.

samalla osastolla, kaikki yhtä päteviä työhönsä. Ei siinä katsota, kenen virkaa kuka on hoitanut vaan mitä työtä tehnyt.

ihan sama millainen työsuhde on kyseessä. Itse olen vakityöpaikassa konsulttina, mutta tuskin olisin saanut viimeistä asiakasta, jos olisin kertonut että muuten jään sitten 5 kk päästä äippälomalle. Kerroin vasta sitten kun oli viimeinen pakko. Eikä kukaan sanonut mitään ja edelleen olen ko. firmassa töissä.



Laissa on vain viimeinen aika jolloin työnantajalle tulee ilmoittaa raskaudesa sitä aiemmin kannattaa pitää asia omana tietona. Kukaan muu ei pidä sinun puoltasi kuin sinä itse. Työnantajan edustajat ajattelevat juuri tasan firman etua.

Mukavaa huomata, että asia herättää keskustelua. Tämä on kuitenkin asia, johon varmasti törmää moni muukin nuori nainen.



Selvennykseksi muutama asia.



- Olen siis toiminut sijaisena kolme vuotta kahden eri viranhaltijan sijaisena. En siis olisi ollut oikeutettu vakinaistamiseen sen osalta, enkä sitä odottanutkaan.



- Työnantaja todella kysyi, jatkaisinko työssä vielä vuoden, ja vasta kuultuaan raskaudestani pyysi toista sijaista. Minulle pomo sanoi miettivänsä asiaa, ja että "tietenkin haluaisi jonkun koko vuodeksi". Iltapäivällä ennen töiden loppua kysyin, jatkanko syksyllä, ja pomo kertoi saaneensa tilalleni toisen. Tämä toinen on muodollisesti yhtä pätevä kuin minä, mutta työkokemusta on vähemmän. Hän on tehnyt työpaikassamme aiemmin puolen vuoden mittaisen sijaisuuden, joka loppui vuodenvaihteessa. Tämän osalta olisin pätevämpi ja ollut talossa pidempään.



Asiassa on vielä yksi mutta, jonka vuoksi itse epäröin asian viemistä eteenpäin. Ymmärrän nimittäin myös pomoni toimintaa. Olen siis töissä ala-asteen luokanopettajana, ja syksyllä olisin siis aloittanut uusien ekaluokkalaisten kanssa. Tämän vuoksi rehtori toivoi työhön henkilöä, jonka ei tarvitsisi ennen joulua lopettaa. Ymmärrän kyllä tämän, koulun alku on herkkää aikaa ja opettajan rooli pienten elämässä suuri. Nyt kuitenkin juteltuani tämän valitun sijaisen kanssa, hän kertoi saavansa sittenkin opetettavakseen viidennen luokan. Koulun sisäisten järjestelyjen avulla tämä uusi sijainen ei siis saakaan ekaluokkaa, joten myös minulla olisi ollut mahdollisuus opettaa viidettä luokkaa. Tietysti opettajan vaihtuminen on suuri asia millä tahansa luokalla, mutta kokemukseni mukaan ensimmäisellä luokalla se on vielä suurempi asia etenkin vanhemmille, jotka ovat lapsensa koulunkäynnistä huolissaan.



En tiedä, miten suhtautuisin pomooni. Uskon hänen tietävän, ettei homma hoitunut nyt aivan oppikirjan mukaan, mutta en haluaisi pilata mahdollisia tulevia työtarjouksia valittamalla. Koen, ettei minua haluta lyhyeksi aikaa töihin, joten en myöskään halua heitä pakottaa minua ottamaan. Aion kuitenkin kertoa pomolleni, mitä mieltä olen asiasta, jotta minunkin mielipiteeni tulee tietoon. Asiasta ei ole keskusteltu lainkaan, vaikka tänäänkin oli siihen hyvä mahdollisuus.



Kiitos kaikille vastauksista. Mietin vielä asiaa. Toivon, ettei ammattini kertominen vaikuta mielipiteisiinne minusta. En koe olevani itsekäs pienten lasten hyvinvoinnin kustannuksella haluamalla jatkaa pitämässäni työssä. Kuten jo aiemmin sanoin, koen olevani työssäni hyvä ja olen saanut siitä myös hyvää palautetta.



ap

Jos et kuulu liittoon, niin ota yhteyttä työsuojelupiiriin.



Jos sinulla on tiedossa hyvä juristi, ota yhteyttä häneen. Liiton kautta sellainen kyllä varmasti löytyy, minäkin voisin sellaista suositella. Liiton nimittäin ostavat palveluja tietyiltä työasioihin erikoistuneilta juristeilta.



Käytännössä homma toimii niin, että sinun juristisi ottaa yhteyttä työnantajaasi ja kertoo vaihtoehdot: Lähdetään käräjille syrjinnästä, tai sitten maksaa sinulle sovinnolla ilman käräjöintiä puolen vuoden palkan + asianajajan kulut. Tämä on tavanomainen käytäntö, jolla työnantajakin pysyy poissa julkisuudesta, mikä on monille yrityksille tärkeä asia.

Raskauden vuoksi syrjiminen on sellainen juttu, jossa työntekijä on aika vahvoilla, joten ota mahdollisimman pian yhteyttä asianajajaan.

Voitteko nyt vielä selvittää mulle miten ap olisi voinut sitoutua vuoden määräaikaisuuteen tietäen että jää kesken kaiken äitiyslomalle?

Juuri sinun ja muiden kaltaistesi vuoksi on säädetty laki, joka kieltää syrjinnän raskauden ym. syiden vuoksi.

Määräaikaisestakin työstä voi jäädä äitiyslomalle, sairauslomalle ym. Määräaikaisesta voi jopa irtisanoutua.

Ei edes elämäntapatyöttömiltä niin suurta blondiutta vaadita, että eivät älyäisi ottaa vastaan hyväpalkkaista vakituista työtä, vaikka olisivat määräaikaisessa paikassa.

Yllätys, yllätys: joka koko ikänsä pelkkiä määräaikaisia pätkätöitä tehneet saavat lisääntyä!

Alkuperäiseen asiaan vielä; ainakin Perhon kunta joutui maksamaan korvaukset opettajalle, jota ei kutsuttu edes haastatteluun kun oli raskaana ja haki töitä. Et sinä mitään menettäisi vaikka vaatisit oikeuksiasi.

Se ei nimittäin mitään takaa, että saisit tulevaisuudessa töitä sillä ansiolla, että et vaadi oikeuksiasi. Ehkä jopa päin vastoin: sinä tulet olemaan jatkossakin se henkilö, joka siirretään sopivasti syrjään aina tilanteen mukaan.

työelämäs pitää olla yhtä julma itse kuin on työnantajatkin. ne ajattelee tietysti omaa etuaan aina joten niin oisit ajatellut itsekin. tietenkään ikinä ei pidä kertoa raskaudesta heti, eikai kukaan edes alussa niin teekkään kun voi mennäkin keskekin. toiseks lain mukaan työnatajalle pitää kertoa raskaudesta vasta 2kk ennen aiottua äitiyslomalle lähtöä,toki kohtelias työstä riippuen on kertoa aiemmin jos äitiysloma vaatii sijaistamista tms .

mulle tarjottiin määräaikaiseta sijaisuutta hoitoalalla viime lokakuussa, joka olisi kestänyt elokuulle asto eli melkein vuoden, oli juuri saanut tietää pari viikkoa aiemmin olevani raskaana mutta en tietenkään siitä sanonut mitään, onhan riski jo et menee keskenkin nii sen mukaa en kertonut. kirjotettiin soppari ja koeaika oli vuoden loppuun, kerroin sitten heti vuoden vaihteen jälkeen ja rakenneultran jälkeen että jään sitten äippälomalle huhtikuussa. ei siinä mitään, pomo otti mun tilalle tuonne elokuulle asti sijaisen ja kunta joutuu maksamaan täyttä palkkaa mulle sen 3kk äippäloman alkuun=)

pomokin sanoi että hienoa et ihmiset tekee lisää lapsia...!hölmöhän mä oisin ollu jos oisin sanonu etten ota työtä vastaan koska jään pois, ei ois varmaa töitä ollu montaakaan kuukautta.

mutta kuinka moni pystyy oikeasti peittelemään raskautensa siihen viimeiseen pakolliseen hetkeen saakka?



Mitä tässä nyt on omalla työpaikalla muitten vatsankasvatusta katsellut, niin kyllä se ihan viimeistään neljännellä kuulla jo näkyy. Ja muista merkeistä huomataan jo aiemmin, mutta kohteliaisuudesta ei kysytä, ennen kuin asianomainen itse kertoo.

mutta kuinka moni pystyy oikeasti peittelemään raskautensa siihen viimeiseen pakolliseen hetkeen saakka?

sillä työnantaja ei saa tuollaisesta asiasta kysyä mitään. Työnantaja saa mielestään nähdä vaikka mitä, mutta ei kysyä asiasta. Ja niin kauan kuin hänelle ei ole raskaudesta sanottu hän ei periaatteessa siitä myöskään tiedä.

Ja käytännössä sitten moni työskentelee eri yksikössä kuin työnantaja, jolloin raskaus ei tule työnantajalle ilmi.

nykyään tuntuu siideri ja roskruoka maistuvan naisille. Ihmekös jos mahakumpua usealla.

ja eka ja tokaluokkalasiten äitinä. ( on myös isompia) Ymmärrän hyvin rehtorin päätöksen, epäreilua toki sinulle.



Meillä aikoinaan opettaja vaihtui tiiviisti ekalla ja tokalla ja nuo oppilaat olivat todella levottomia, koun eivät tienneet ikinä mitä seuraavana päivänä tapahtuu. Ekalaisille opettaja on, kuin jumala.

Mutta sama se on 5-6 luokkalaisillekkin, tärkeä henkilö. Meillä 6 luokkalainen itki vuolaasti 2 viikkoa kun heidän opettaja sai opetuspaikan ulkomailta ja lähti sinne 2 kk ennen koulun loppua...



Eli äitinä ja myöskin sijaisena sanon, että rehtori pisti pienet ihmiset ja nuoret tärkeysjärjestyseen no. 1. Ja se on kyllä oikein. Pitkällä sijaistamisella saat kumminkin ihan hyvän äippärahan samoin korvaukset( varsinkin, jos kuulut kassaan). Joten nauti.