Miten selitämme sen, että 8 laudaturia kirjoittaneet ylioppilaat (8) olivat kaikki miehiä?

Luit ihan turhaan kuin hullu, olisit ajatellut samalla.

Hassua, että silti selvisin ihan maisteriksi asti. Mutta vastaa vielä siihen toiseen kysymykseen: "Miksi laudatureja sai ne, jotka lukaisi asiat läpi korkeintaan kerran?" Ja senkin yleensä edeltävänä yönä... En muista, mikä numero olin.

On turha lukea kirjaa moneen kertaan, jos oppii parhaiten kuuntelemalla. ja kun lukiossa nukkumisen sijaan kuunteli, riitti kirjoituksiin kirjan lukaisu ja asioiden mieleenpalautus

Mielenkiintoinen havainto taas kun ottaa huomioon että suht hyvin tiedetään että pojat ottavat iisimmin noin keskimäärin koulussa kuitenkin ja saavat huonompia arvosanoja keskimäärin.



Miehissä tosiaan on paljon enemmän huippulahjakkuutta kuin naisissa ja Nobel-palkinnoista tieteissä noin 97-98 prosenttia saavat miehet. Se on tosin myös totta että miehissä on enemmän, sanotaan nyt vaikka tyhmiä, ja se taasen aiheuttaa yhteiskunnassa myös omat ongelmansa.



Keskimäärin miehet kuitenkin saavat ÄO-testeissä noin 4% paremman tuloksen kuin naiset ja tosiaan kaikki innovaatiot tieteissä ja teknologiassa ovat (valkoisten) miesten tekemiä.



Muistan yhden hauskan tutkimustulokssen kun Oxfordissa huomattiin että pojat/miehet saavat enemmän huippuarvosanoja kuin naiset ja poliittisesti korrektisti syyksi mainittiin poikien tylsä elämä.



Kyllä aivan huippusuorituksiin tarvitsee jo älyäkin, peruskoulussa ja lukiossakin pärjää hyvinkin ihan normaaliälyllä jos on edes vähän ahkera. Ei se myöskään mikään uhka maailmanjärjestykselle ole jos naiset sattuvat pärjäämään. Minusta se olisi ihan hyvä ja tuota ainaista vinkumistakin asiasta olisi vähemmän.

1) Älykkyystestit mittaavaat vain tietyn tyyppistä älykkyyttä, jota pystyy harjaannuttamaan

2) Naiset ovat kulttuurihistoriallisesti olleet läntisessä yhteiskunnassa kodin vaalijoita, tämän ajatusmaailman muutos ei tapahdu hetkessä.

3) Kotia ja lapsia hoitaessa ei harjoitella äo-testejä, tai siis käytetä sellaista aivokapasiteettia joka niihin valmentaisi.

4) Huomattavasti pienempi osa naisista kuin miehistä on kiinnostunut ja hakeutuu haastaviin työtehtäviin. Näin ollen myös huomattavasti vähemmän naisia päätyy Nobel-tasoisiin tutkimusryhmiin.



Onko kyse siis älykkyydestä vai kiinnostuksesta ja motivaatiosta?

Vaikka oletetaan että tyttö tuo kotiin hyviä arvosanoja, monikaan ei oikeastaan kannusta häntä opiskelemaan itsensä tähden. Pojille toistellaan mantrana kuinka opiskelun kautta saa ison palkan ja komean auton- miksei kukaan kerro tytöille, että isolla palkalla on parempi matkustella, ostaa se keskusta-asunto jne.? Tytöille "riittää" se, että menevät töihin ja vielä mielellään naisten aloille.



Niin ja oma mieheni on kyllä vetäissyt oman amiksensa läpi niin leväperäisesti etten suostu ymmärtämään miten se on edes mahdollista. Esim. oli käytännössä kaksi vuotta pois kolmen vuoden koulutuksesta ja arvosanat riippuivat sitten yhdestä tai kahdesta kokeesta(!). On lintsannut nuorempana paljonkin ja sitten kymppiluokalla sai kaiken anteeksi = keskiarvo nousi kutosesta lähemmäs kymppiä! Olen nähnyt niitä tehtäviä, ovat huomattavasti helpompia kuin mitä yläasteella yleensä...eli systeemi taitaa sittenkin suosia poikia.

1) Älykkyystestit mittaavaat vain tietyn tyyppistä älykkyyttä, jota pystyy harjaannuttamaan

2) Naiset ovat kulttuurihistoriallisesti olleet läntisessä yhteiskunnassa kodin vaalijoita, tämän ajatusmaailman muutos ei tapahdu hetkessä.

3) Kotia ja lapsia hoitaessa ei harjoitella äo-testejä, tai siis käytetä sellaista aivokapasiteettia joka niihin valmentaisi.

4) Huomattavasti pienempi osa naisista kuin miehistä on kiinnostunut ja hakeutuu haastaviin työtehtäviin. Näin ollen myös huomattavasti vähemmän naisia päätyy Nobel-tasoisiin tutkimusryhmiin.

Onko kyse siis älykkyydestä vai kiinnostuksesta ja motivaatiosta?

Kehottaisin myös sen Nobeleiden mainitsijan miettimään omaa määritelmäänsä lahjakkuudelle. Itse en koe, että on olemassa mitään jumalallista lahjaa tai poikkeuksellisia valmiuksia, vain poikkeuksellisen suurta kiinnostusta, joka ajaa oppimaan ja harjoittelemaan keskivertojamppaa enemmän. Sillä tavallahan asiantuntijuus syntyy. Miehillä on paljon suotuisammat olosuhteet tällaiseen, joten sikäli on aika selvää, että esim. huippututkijoista heitä löytyy enemmän. Pakko myös mainita Rosalind Franklinin tapaus, joka on ilmiselvä osoitus syrjinnästä ja naisten väheksynnästä tiedemaailmassa. Vasta hyvin vähän aikaa naiset ja miehet ovat voineet pyrkiä korkeisiin tavoitteisiin rinta rinnan - ja tämäkin pitää paikkansa vain kourallisissa maita.

jos ei luota ÄO-testaukseen, niin ihan sitten vaan älyllisten saavutusten perusteella voidaan arvioida sukupuolia ja myös huomata ero. Tosin ÄO-testeilläkin on todettu olevan selvä korrelaatio esim. tulotason ja koulutuksessa menestymisen kanssa. Ihan peruskoulussa ei huomattavaa korrelaatiota kylläkään vielä ole.



Naiset ja miehet ovat koulussa ihan yhtä paljon ja naiset eivät ole kotona hoitamassa lapsia kun miehet ovat koulussa. Naiset ovat perinteisesti omasta tahdostaan kaikissa kulttuuressa aina olleet kodin vaalijoita. En odota siihen muutosta ihan heti kun tätäkin palstaa lukee ja luulen, että tulevaisuudessa jää vielä enemmän naisia kotiin lapsia hoitamaan kunhan talous antaa periksi.



"Huomattavasti pienempi osa naisista kuin miehistä on kiinnostunut ja hakeutuu haastaviin työtehtäviin. Näin ollen myös huomattavasti vähemmän naisia päätyy Nobel-tasoisiin tutkimusryhmiin. Onko kyse siis älykkyydestä vai kiinnostuksesta ja motivaatiosta?"



Olen tuosta samaa mieltä että naisilta usein puuttuu kunnianhimoa ja itseluottamustakin. Toisaalta jos sinulla on selvää lahjakkuutta johonkin asiaan niin sinä todennäköisesti suuntaudut alalle ja kehität lahjakkuuttasi olet sitten mies tai nainen, ihan siitä yksinkertaisesta syystä että ala vaan kiinnostaa ja olet siinä hyvä.



Kaikki saattaa myös johtua siitä että parinmuodostuksessa nainen saa ihan kuinka hyvän partnerin ikinä vaan olemalla kaunis (ja vähän ehkä sivistynyt tms) kun taas miehillä pitää olla rahaa ja hyvä työpaikka ja muutenkin perinteisen käsityksen mukaan olla perheen "bread winner".



Se sitten pakkaa näkymään elämässä ja yhteiskunnassa.

viime vuonna oli tyttö joka kirjoitti yli kymmenen ällää.

lisäksi että tällaiset naiset kuin, Rosalind Franklin, Lise Meitner (Wikipediassa kukkahattu päässä) ja parikin Nobelia saanut Maria Curie saattavat erottua joukosta EHKÄ vain koska ovat naisia, mutta ovat myös esimerkkejä naisista jotka omilla kyvyillään ovat voineet luoda nimeä ja menestyä tiedeyhteisössä jo yli sata vuotta sitten.



He ovat kaikki myös juutalaista syntyperää ja älykkyystestauksesta tiedämme, että juutalaiset keskimäärin saavat huomattavastikin korkeampia pisteitä. Tällöin löytyy korrelaatio ÄO-testauksen ja Nobel-palkintojen kanssa kun tiedetään että 33% prosenttia Nobel-palkinnon saaneista on juutalaisia vaikka juutalaisten osuus maailman väestöstä on selvästi alle 1%.

Kuinka pitkään on ollut miehillä suurempi edustus esim. luonnontieteissä, lääketieteessä ja taloustieteessä? Siis mikäköhän on sukupuoli jakauma ko tieteiden opiskelijoissa? Ja ikäjakauma palkinnon saajissa? Veikkaisin itse jtkn 50-60v. Millainen sukupuolijakauma oli 60-70-luvulla yliopistoissa? Ja älykkyystestejä todellakin voi harjoitella. Ja parin hassun matematiikan kaavan muisto helpottaa joitakin testejä huomattavasti. Lisäksi jotkut onnistuvat tuurillakin niissä. Niin kauan kuin testit ovat valitse-oikea-vaihtoehto -tyyppiä, ne eivät kerro mitään.

nykyään ja siksi ne ovat ns. kulttuurivapaita.



ÄO-testausta käytetään hyvin yleisesti esim. armeijoissa (Suomessakin) tänäkin päivänä ja armeijan ÄO-testissä esimerkiksi upseerin pitää vähintään saada tulos 5 skaalalla 1-9. Muuten et upseeriksi pääse.



Amerikassa kaikki koululaiset tekevät ns. SAT-testin jonka perusteella valitaan oppilaita yliopistoihin. ÄO-testien käyttö on siis yleistä.



Ja voi testejä harjoitella mutta mikään ei viittaa siihen, että pojat niitä harjoittelisivat enemmän kuin tytöt ja lisäksi harjoittelulla ei ihan mitä vaan saa aikaan. Satasen juoksuakin voi harjoitella mutta olympialaisiin tuskin pääset juoksemaan koskaan.

Viime vuoden 9ällän yo oli kylläkin poika:)

viime vuonna 9 L:ää kirjoittanut oli nainen.

Tai eihän nykyään kirjoiteta yhdellä kertaa vaan 2-3 erässä, joten suoritukset eivät ole vertailukelpoisia siinä suhteessa "wanhaan" malliin.

Ei ollut, tunnen Elinan...vai oliko 9L:n ylioppilaita useampi?

Viime vuonna Jere kirjoitti 11 ällää, eli varmaan se sun tuntema Elina on ollut ainoa 9L:n yo, mutta jokatapauksessa viimevuoden ennätyksen teki poika, eli Jere. :)

Riippuu niin paljon testistä, mitä kukin tajuaa ja mitä ei. Psykologin palikka-testitkin mittaavat älykkyyttä. Ja se ketä kiinnostaa erilaiset pallo,kolmio tai neliösarjat voi olla sukupuolisidonnaista. Jos ei kiinnosta p*skaakaan ja vain ruksii, voi saada tuurista riippuen hyvän/huonon tuloksen. Autistit ja aspergerit taitavat usein saada korkeat pisteet, lisäksi maailman älykkäin ihminen testien perusteilla on nainen Marilyn vos Savant, joka on kolumnisti. Tuskin saa Nobel-palkintoa hänkään...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Marilyn_vos_Savant

sitä Jeren suoritusta.

pojat varmaan edustavat molempia ääripäitä.

vos Savantin, mutta lapsena tehtyjä testejä ei ihan yhtä luotettavina voida pitää, johtuen esim. siitä että toiset kehittyvät nopeammin kuin toiset. Aikuisena saatu ÄO on 185 ja "yhtä korkeat luvut ovat harvinaisia" Englanninkielinen Wiki sanoo näin:



Marilyn does not have the world's highest IQ. On a more modern level, the highest IQ ever recorded was by Marilyn vos Savant with 228; however that is a mental status ratio IQ (used for children). Adult IQs are measured by standard deviations, in which her adult IQ would compute to about 185, which is lower than famous chess master Bobby Fischer (187)



Muutenkaan ihan yksittäisen henkilön tuloksia lapsena ei voida sen enempää yleistää.



En mitenkään ymmärrä että naiset ottaisivat testeissä iisimmin tai heillä vain kävisi huonompi tuuri. Koulustahan tiedetään että tytöt ovat poikia ahkerampia ja tunnollisempia.



Jos katsotaan miesten ja naisten saavutuksia tieteen tai teknologian alalla tai työelämässä, niin huomataan selvä korrelaatio ÄO-testauksen ja menestyksen välillä. Kyllä se näin vaan on. Ei älykkyys mitään takaa mutta edellytys se usein on, enkä tietenkään tarkoita urheilijoita tai räppäreitä tms.

Marilyn vastasi 10-vuotiaana 23v huipputasoa.

aikaisemmin kirjoittaneeseen tyttöön, joka oli korottanut parin aineen arvosanoja ja valmistunut ylioppilaaksi jo aikaisemmin. Siksi hänen älliään ei noteerattu ennätykseksi.

Tuosta Binet'n testistä jonka vos Savant teki sanotaan näin:



the Binet does not permit IQs to rise above 170 at any age, child or adult. And the authors of the old Binet stated: 'Beyond fifteen the mental ages are entirely artificial and are to be thought of as simply numerical scores.' (Terman & Merrill 1937). . . . the psychologist who came up with an IQ of 228 committed an extrapolation of a misconception, thereby violating almost every rule imaginable concerning the meaning of IQs."



Lapsille muutenkin käytetään laskukaavaa, eikä itse tulosta pelkästään. Wikissä mainittu 167 saattaa olla hänen aikuisena tekemänsä testin tulos, mutta nyt en jaksa ja ehdi asiaan sen enempää perehtyä.