Mistä te riitelette perheessänne?

ja mies kuuntelee eli ei varsinaisesti riidellä. Mies ei suutu koskaan mistään :) ja asiana minulla aika usein on että vois auttaa lastenhoidossa siltä osin kun ehtii (= yksityisyrittäjä) ja sitten että voisi tulla töistä suoraan kotiin, ei mennä vielä kahville jonnekin. Ei oikeastaan muusta "riidellä".

Välillä mua hermostuttaa miehen pikkutarkkuus siisteyden suhteen, mutta kestän sen kyllä ja silloin tällöin jutellaan siitä ja sen jälkeen se taas jonkun aikaa hillitsee perfektionismiaan. Lasten kanssa tulee sanomista siivouksesta lähinnä, mutta siitäkin selvitään ilman riitaa. Kai me ollaan kaikki niin laiskoja ja rauhallisia ettei viitsitä pistää energiaa riitelyyn. Pääsee helpommalla näin.

aika rakentavasti.

Lapset saa nähdä riitoja, ne ei ole pahoja ja ne selvitetään ja sovitaan samalla.

Joskus jos joku asia vaatii pitempää linjaa niin sitä ollaan sitten puhuttu pidempään, mutta en muista että tälläsestä oltaisiin paljoa raivottu, ne raivonpuuskaset lähinnä menee nopeasti myös ohi ja hoidetaan pian kuntoon ja johtuu enempi siitä että toinen on väsynyt.



Samaan riitaan ei olla palattu koska se sovitaan.

Ja kumma sitten jos se jää kummittelemaan toista, silloinhan se jäänyt työstämättä.



Mies saattaa jättää joskus asioita sanomatta ja sitten joskus niistä huomautella myöhemmin, se harmittaa. Haluan itse sopia asioita sitämukaa kun jotain tulee.

Ihan vaan siks, että mies on tyhmä ja hidas :)



No, vakavasti: lasten kasvatukseen liittyen joskus, mutta yleisin on varmaan kaava "sinä et kuuntele minua" , ja kun koen, että hän tekee monet asiat tahallaan päinvastoin kun olen pyytänyt tai toivonut, ja väittää, etten ole asiasta edes puhunut... hän ei vain kuuntele tai muista. Eli aina sama virsi :)