Kuinka kauan yhdessä ennen lapsia?

Me ehdittiin olla kolme kuukautta. Oltiin niin rakastuneita, että meillä tais järki sumeta..toisaalta, ei kaduta yhtään, rakastuneita ollaan vieläki ja laskettu aika huomenna.

Hankittiin koulutukset sitä ennen.

Ollaan oltu yhdessänyt vasta 12 vuotta.



Itse olisin voinut aloittaa yrityksen aikasemmin mutta mies halusi koulutukset ensin, en siis ymmärrä tuota sinun ajatusta että odotetaan ensin "vuosi" mitä siinä ajassa oppii mitä ei muuten oppisi? Puhumalla sitä asioihin tulee selviys millanen toinen on ihmisenä ja millaset on kasvatusnäkemykset noin pääpiirteittäin, millanen oli lapsuus ja mitä ei tee vanhempien virheistä yms.



Kun lapsia sitten saatiin, puhui mies miten ei nyt enää käsitä miksi hän halusi odottaa, lapset on lapsia ja elämä on tässä. Vaikeaa se on aina oli lapsia tai ei.

Meillä yksi lapsi kuoli, siihen nähden on toki hyvä että tuntee toisen kauttaaltaan mutta ei siihen pisteeseen pääse edes vuodessa mutta ei elämää kannata jättää elämättä.

ei mikään ylläri meilläkään vaan tiedostettu juttu kun ilman ehkäisyä touhuiltiin. Yhdessä oltiin ehditty asua kolme kuukautta. Kyllä sen tietää onko liian aikaista vai ei..Mies ei ainakaan karkuun lähtenyt.

riippuu ihmisistä paljon ja elämäntilanteista. me oltiin oltu yhdessä n.3v



mutta ois sen lapsen voinu tehdä jo silloin hetinmiten, heh.

Hankittiin koulutukset sitä ennen.

Ollaan oltu yhdessänyt vasta 12 vuotta.

Itse olisin voinut aloittaa yrityksen aikasemmin mutta mies halusi koulutukset ensin, en siis ymmärrä tuota sinun ajatusta että odotetaan ensin "vuosi" mitä siinä ajassa oppii mitä ei muuten oppisi? Puhumalla sitä asioihin tulee selviys millanen toinen on ihmisenä ja millaset on kasvatusnäkemykset noin pääpiirteittäin, millanen oli lapsuus ja mitä ei tee vanhempien virheistä yms.

Kun lapsia sitten saatiin, puhui mies miten ei nyt enää käsitä miksi hän halusi odottaa, lapset on lapsia ja elämä on tässä. Vaikeaa se on aina oli lapsia tai ei.

Meillä yksi lapsi kuoli, siihen nähden on toki hyvä että tuntee toisen kauttaaltaan mutta ei siihen pisteeseen pääse edes vuodessa mutta ei elämää kannata jättää elämättä.

Meillä on koulutukset ja muut jo, itseäni pelottaisi ajatus tulla pian raskaaksi ja arvioin, että vuoden aikana ehtisi tulla vastaan jo tilanteita ja tarpeeksi arkea, jotka kehittäisivät suhdetta.

ap

tosin johtuu siitä että ollaan niin nuoria. lapsi sai alkunsa kun olin 24.

päätettiin jättää ehkäsy pois, lapsi saa tulla kun tulee ja tärppäsikin heti.

tosin sitä ennen jo nuorempana seukattu ja tunnettiin jo entuudestaan :) 5 v meni ennenkuin saimme ekan lapsemme, olis saanu tulla aikaisemminkin.

Ja ei ollut vahinko

Olin 22v, kun tapasimme.

Ensimmäinen syntyi, kun olin 29v.

oltiin 12 vuotta. En tajua sellaisia ihmisiä, jotka alkavat lisääntymään heti tavattuaan.

Eka lapsi syntyi tasan 7,5 vuotta tapaamisen/seurustelun alkamisesta.

Yhdessä ollaan oltu pian 18 vuotta.



No sehän on ihan henk.kohtanena asia, milloin jättää ehkäisyn pois, itse olimme nuoria tavatessamme, ei vielä ammattia yms. Halusimme käydä koulut ensin ja olla työelämässä hetken aikaa ennen kuin lapsia aloimme tehdä/saada.



Jos olisimme tavanneet myöhemmällä iällä, olisi lapsia voinut tehdä aiemminkin.

Todettiin, jos 7-vuoden kriisistä selvitään, niin lapsia tehdään. Oltu yhdesä 21v., eikä sitä kriisiä ole vielä tullut. t. Ä35v.

Sitähän voi sanoa mitä sattuu, kun näkee mitä toinen haluaa kuulla. Ja jotkut vaan sanovat olevansa sitä mieltä mitä haluaisivat olla, vaikka oikeasti käytännössä toteutuukin ihan toisenlainen filosofia.



Minä en missään nimessä harkitsisikaan lasten tekemistä ennen kuin on oltu yhdessä vähintään kolme vuotta ja siitä asuttu yhdessä ainakin vuosi.



Totta kai jälkiviisaana vuosien jälkeen voisin itsekin sanoa, että olisin minäkin nykyisen mieheni kanssa voinut tehdä lapset heti ensimmäisen vuoden sisällä, kun nyt erinäisten tapahtumien tiedän, että rakkaus kestää kovemmatkin karikot. Mutta mistä sen silloin alkuhuumassa olisi voinut tietää.



Ainakaan minun ei tarvitse perustaa täällä ketjuja joissa itketään kun mies ei haluakaan viedä vihille eikä auta lapsen hoitamisessa ja tämä tuli yllätyksenä, koska ei jaksettu opetella tuntemaan toisiaan ennen peruuttamattomia siirtoja.

oltiin 12 vuotta. En tajua sellaisia ihmisiä, jotka alkavat lisääntymään heti tavattuaan.

Eikä kaikkea onneksi tarvitse edes tajuta sinunkaan.

puolitoista vuotta suunnilleen kerettiin seurustella kun tulin raskaaksi, ja tuosta ajasta asuin lähes vuoden ulkomailla. Yhdessä oltiin asuttu ehkä kuukausi.

oltiin oltu yhdessä vuosi ja kaksi kuukautta, joista kaksi kuukautta asuttu virallisesti yhdessä. Jälkeenpäin kun aattelee niin mulla kävi järjettömän hyvä tuuri ton miehen kanssa. Meillä oli hyvä idea, mutta yleisesti suosittelisin että esim asuisi yhdessä pidempään ennen lasten hankintaa.

Itse olimme olleet reilu vuoden kun tulin raskaaksi. Erosimme 4v yhdessä olon jälkeen. Seuraavan kanssa haluan seurustella ainakin pari kolme vuotta,mennä naimisiin jne ennenkuin alamme lasta yrittää.

seurusteltiin 2,5 vuotta kun jätettiin ehkäisy (siitä puolen vuoden päästä tärppi), oisihan tuota voinut pidempäänkin odottaa, näin jälkiviisaana. ;)



Nyksän kanssa alkoi tuntua jo 2 kuukauden jälkeen siltä, että tuon kanssa haluan lisääntyä! :D Mutta hormonithan siinä puhui. Takana nyt 1,5 vuotta emmekä ole lisääntyneet. ;)

kun tapasin mieheni ja esikoinen syntyi aika lailla tasan 9 vuotta ensi tapaamisesta. Olen todella tyytyväinen, että meille jäi monta vuotta aikaa "tutustua" ja olla kahdestaan jo senkin syystä, että mielestäni vähän päälle parikymppinen on todella kakara vielä.

se mies voi lähteä vaikka ois tuntenu 5 vuotta ja luulis tuntevansa sen. vasta sitten kun se lapsi on, tietää millanen mies on lapsen kanssa ja kestääkö sitä, ei tommosiin ole varmuutta muuten ku elämällä. riskipeliä se on jokatapauksessa.