Ärsyttää miehen unelmat ja pilvilinnoissa eläminen! Menis oikeisiin töihin :(
Miehellä on siis unelmissa ollut lapsesta asti eräs melko harvinainen ammatti, sanotaan nyt vaikka arkeologi ettei tutut tunnista :D eniveis, sille on nyt tullut joku ihme vaihe päälle että se on sulkenut elämästään pois lähes kaiken muun paitsi tuon alan. Istuu päivät pitkät nenä kiinni kirjoissa ja etsimässä tietoa netistä.
Ei siinä mitään, koitan kyllä tukea mutta nyt tuntuu että tuli viimeinen niitti; asutaan siis yhdessä, ja viime aikoina on ollut vähän rahavaikeuksia kun itse en saa töistä tarpeeksi vuoroja ja mies elelee työttömyystuella. Noh, viime viikolla mies sitten tuli onnessaan kotiin ja ilmoitti että oli saanut töitä! Ehdin jo mielessä hyvästellä hirveän rahastressin kunnes kävi ilmi että "työpaikka" onkin jotain saatanan vapaaehtoistyötä jossain museossa!
Toki Kela maksaa tosta jotain säälittävää työllistymisrahaa (vai mikä hitto olikaan) mutta ei sillä muutamalla satasella kuussa juhlita.
Olen niin vihainen, ollaan riidelty asiasta ja mies väittää etten tue hänen unelmiaan! Tottakai yritän, mutta pitäishän nyt aikuisen ihmisen tajuta ettei niillä unelmilla makseta vuokraa tai osteta ruokaa kaupasta. En jaksa enää elättää kahta, tuntuu ettei mies tajua elämän realiteeteista yhtään. Hänen ratkaisunsa asiaan on että lainaa vanhemmiltaan!
Mitä hittoa tässä voi tehdä? :(
Kommentit (24)
Itse potkaisin pihalle miehen, joka eli haavemaailmassa 24/7, oli "töitä", ystävä tempputyöllisti tämän soittamaan pianoa vanhuksille (osaa soittaa, mutta itse opetellut, ei konservatoriota, musiikki-opistoa tms.mitään käytynä), mies kuvitteli olevansa seuraava Sibelius...Itse olen kahta soitinta soittanut, musiikkilukion käynyt ym.ja tiedän jonkin verran musiikista ja yritin sitten joten kuten sanoa jätkälle ettei se ura noin myöhäisellä iällä urkene (34v), kun ikärajat esim.konservatorioon ovat kai 30v., eikä miehen soiton taso ollut edes riittävä sinne. Tietenkin vimmastui, käpertyi itseensä, väärinymmärrettynä nerona... Vitutti vaan just tuo epärealistisuus, ei ole ikinä tehnyt töitä (mitään muuta siis, paitsi tuo 800e/kk pianon pimputusta dementikoille), jos haluaa haihatella vain astronautin/säveltäjän tms.urasta, fine, mutta tarviiko muiden kestää ja "panostaa" tämmöiseen uravalintaan kuuluvia juttuja.
oli musiikin alan luuseri, ja aika ärsyttävä sellainen. Oli varma, että oli seuraavan Rolling Stonesin basisti ;-) Vieläkin joskus naurattaa ne jutut. Onneksi oli muutenkin niin uuno, että homma kuivui kasaan varhaisessa vaiheessa.
Miksikähän miehillä on joskus niin suuret luulot itsestään? Onkohan äiti syöttänyt niille jotain valheita heidän erinomaisuudestaan?
mutta mitäs nämä "miesten koulutuspaikat ovat", 21?
Kuulosti tutulta. Meillä mies haahuili tuohon tapaan aika pitkään. Kärsi toki itsekin tilanteesta, eli siitä, ettei voinut tehdä sitä mitä halusi ja talous oli tiukilla. Nyt hän sitten omana päätöksenään teki viimein vuosi sitten sen, mitä minä olin enemmän tai vähemmän hienovaraisesti tolkuttanut jo vuosia: haave jäi harrastukeksi ja hän opiskelee nyt uutta alaa, joka on vähän sinnepäin vaikkei se unelma olekaan.
Itse hänen piti se päätös tehdä ja aika kauan siinä meni, ennen kuin uskoi, ettei pääse tekemään palkallisesti sitä, mitä eniten haluaisi. Nyt se on sitten harrastus ja palkka tulee toivottavasti valmistumisen jälkeen muualta. Elätän siis edelleen perhettä, mutta ei siinä mitään.
Vaikka tilanne harmittikin aikaisempina vuosina, halusin kuitenkin olla mieheni tukena enkä alkanut uhkailla erolla tms. Minä saan tehdä työkseni sitä mitä haluan, joten olisi ollut ihanaa, jos hänkin olisi voinut.