Lue keskustelun säännöt.
Ketään ei voi velvoittaa auttamaan - edes lastenhoidossa
13.05.2011 |
silloin tällöin ehkäpä kerran vuoteen josko saisi edes yhden yön nukuttua... Olisi niin hieno juttu jottako edes kummi, mummi, sedät taikka tädit tekisivät joskus näin, että ottaisivat lapsen yökylään, mutta ei niin ei..
Ei ihme että monet "joutuvat" lastensuojelun, sossun tms piiriin, lapsia hupstaanotetaan yms...
Kommentit (97)
on hyvä muistaa, että noin 20 vuotta he ovat riippuvaisia teistä vanhemmista ja vain te olette lapsistanne vastuussa. Jos haluaa elää ilman lapsia, edes sen päivän, niin ei kannata niitä hankkia. Elämässä voi tehdä valintoja ja niistä on kannettava vastuu. Jokainen äiti ja isä on vastuussa omista lapsistaan ja ottaa tietoisesti tämän 24/7 vastuun ja huolenpidon vastaan sillä hetkellä, kun harrastaa seksiä lisääntymistarkoituksella (tai ei huolehdi ehkäisystä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on hyvä muistaa, että noin 20 vuotta he ovat riippuvaisia teistä vanhemmista ja vain te olette lapsistanne vastuussa. Jos haluaa elää ilman lapsia, edes sen päivän, niin ei kannata niitä hankkia. Elämässä voi tehdä valintoja ja niistä on kannettava vastuu. Jokainen äiti ja isä on vastuussa omista lapsistaan ja ottaa tietoisesti tämän 24/7 vastuun ja huolenpidon vastaan sillä hetkellä, kun harrastaa seksiä lisääntymistarkoituksella (tai ei huolehdi ehkäisystä).
on hyvä muistaa, että noin 20 vuotta he ovat riippuvaisia teistä vanhemmista ja vain te olette lapsistanne vastuussa. Jos haluaa elää ilman lapsia, edes sen päivän, niin ei kannata niitä hankkia. Elämässä voi tehdä valintoja ja niistä on kannettava vastuu. Jokainen äiti ja isä on vastuussa omista lapsistaan ja ottaa tietoisesti tämän 24/7 vastuun ja huolenpidon vastaan sillä hetkellä, kun harrastaa seksiä lisääntymistarkoituksella (tai ei huolehdi ehkäisystä).
Arvaapa moniko lapsi jäisi tekemättä, kohta olisi valtiovalta huolissaan syntyvyyden laskusta.
kun vain tietäisin mistä avun tarpeessa olevat löytyisivät-
Tukiperheeksi en ole valmis säännöllisyyden vuoksi sitoutumaan
on käsittämätön ongelma. Vanhainkodeissa makaa valtavasti vanhuksia yksin. Täällä valitetaan paljon (myös ystäväpiirissä!), ettei isovanhemmilla ole aikaa/intoa hoitaa lapsenlapsia edes harvoin. Mitä helvettiä nuo suurten ikäluokkien ihmiset oikein tekevät???
Hoidattivat omat lapsensa vanhemmillaan, jotta pääsivät töihin. Nyt eivät hoida vanhempiaan eivätkä lapsiaan. No tämähän ei päde tietenkään kuin murto-osaan, mutta aika itsekästä touhua nykymaailmassa saa katsella. Kauhulla odotan, mihin maailma tästä vielä etenee, niin paljon itsekkyys on vain lisääntynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minun lasta hän on ollut hoitamassa KERRAN vuoden aikana,,,suoraan sanottuna-turha odottaa apua kun makaa vanhana kämpässään!!ostakoon ämmä apunsa tai teettäköön siskollani
Mäkin voisin auttaa, todella mielelläni jos jossain vain olisi foorumi missä avuntarvitsijat ja auttajat vois kohdata.
Ei olis mun mielestä paha jos voisin silloin tällöin antaa jollekin hengähdystauon.
Kovasti toitotettiin siitä tukiverkostosta silloin odotusaikana, mutta minkäs teet jos ei ole kovin läheisiä ystäviä ja sukulaisetkin on mitä on. Pitääkö siinä tapauksessa jättää lisääntyminen kokonaan? Vaikka siinä vaiheessa kun siitä alettiin puhua, oli jo liian myöhäistä. Eikä sitä kukaan _VOI_ käsittää mitä lapsen/lasten kanssa eläminen on, ennen kuin sen kokee. Kaikella kunnioituksella ylempänä olevaa näsäviisastelijaa kohtaan.
7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on hyvä muistaa, että noin 20 vuotta he ovat riippuvaisia teistä vanhemmista ja vain te olette lapsistanne vastuussa. Jos haluaa elää ilman lapsia, edes sen päivän, niin ei kannata niitä hankkia. Elämässä voi tehdä valintoja ja niistä on kannettava vastuu. Jokainen äiti ja isä on vastuussa omista lapsistaan ja ottaa tietoisesti tämän 24/7 vastuun ja huolenpidon vastaan sillä hetkellä, kun harrastaa seksiä lisääntymistarkoituksella (tai ei huolehdi ehkäisystä).
ja lapsia on neljä.
on käsittämätön ongelma. Vanhainkodeissa makaa valtavasti vanhuksia yksin. Täällä valitetaan paljon (myös ystäväpiirissä!), ettei isovanhemmilla ole aikaa/intoa hoitaa lapsenlapsia edes harvoin. Mitä helvettiä nuo suurten ikäluokkien ihmiset oikein tekevät??? Hoidattivat omat lapsensa vanhemmillaan, jotta pääsivät töihin. Nyt eivät hoida vanhempiaan eivätkä lapsiaan. No tämähän ei päde tietenkään kuin murto-osaan, mutta aika itsekästä touhua nykymaailmassa saa katsella. Kauhulla odotan, mihin maailma tästä vielä etenee, niin paljon itsekkyys on vain lisääntynyt.
raamatussa sanotaan, selvästi, et viimeisinä päivinä ihmiset ovat itsekkäitä
eli tästä johtuu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kovasti toitotettiin siitä tukiverkostosta silloin odotusaikana, mutta minkäs teet jos ei ole kovin läheisiä ystäviä ja sukulaisetkin on mitä on. Pitääkö siinä tapauksessa jättää lisääntyminen kokonaan? Vaikka siinä vaiheessa kun siitä alettiin puhua, oli jo liian myöhäistä. Eikä sitä kukaan _VOI_ käsittää mitä lapsen/lasten kanssa eläminen on, ennen kuin sen kokee. 7
Nimenomaan siinä tilanteessa, jos ei tukiverkkoja juuri ole, täytyy todella tarkkaan punnita, onko edellytyksiä vanhemmuudesta seuraavaan totaaliseen vastuuseen. Harva aidosti tulee raskaaksi ja synnytä lasta tai lapsia (!!!) "vaihngossa", ellei sitten tule raiskatuksi ja vastusta aborttia henkeen ja vereen. Sitten ymmärrän tämän.
on hyvä muistaa, että noin 20 vuotta he ovat riippuvaisia teistä vanhemmista ja vain te olette lapsistanne vastuussa. Jos haluaa elää ilman lapsia, edes sen päivän, niin ei kannata niitä hankkia. Elämässä voi tehdä valintoja ja niistä on kannettava vastuu. Jokainen äiti ja isä on vastuussa omista lapsistaan ja ottaa tietoisesti tämän 24/7 vastuun ja huolenpidon vastaan sillä hetkellä, kun harrastaa seksiä lisääntymistarkoituksella (tai ei huolehdi ehkäisystä).
ja lapsia on neljä.
ovat käsittämättömiä, noin monen lapsen äideiltä. Luulisi, että heillä olisi ymmärrystä nähdä, että kaikki ei ole mustavalkoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on siis kaksi lasta, joille minulla on hoitajat luottoystävissäni. En olisi uskaltanut hankkia lapsia, jos minulla ei olisi mitään tukiverkostoa.
Mitä jos miehenne kuolevat tai sairastuvat vakavasti? Tai te äidit??
8 & 17
Ilmoituksia on pilvin pimein kauppojen seinillä, ja jos on pientäkin vihiä että naapurissa on ollut joku jotakuinkin pätevä tyttö niin puhelinnumeroa ollaan heti pyytämässä. Suomessa on vaan jotenkin tapana että hoitamaan kelpaa vain omat vanhemmat tai sisarukset, ja jos näitä ei ole saatavilla niin istutaan kotona 20 vuotta ja katkeroidutaan kun ei koskaan pääse mitään. Vierasta ihmistä ei voi päästää kotiin tai varsinkaan jättää lapsen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos miehenne kuolevat tai sairastuvat vakavasti? Tai te äidit?? 8 & 17
Minun miehelle kävi juuri niin, kun odotin lastamme. Kuoli pois. En olisi ikinä voinut kuvitella kuinka raskasta lapsen hoitaminen on sellaisen surutyön keskellä.
Elämäntilanteita tulee erilaisia. Jos jonkun läheinen vaikka sairastuuu, tottakai se syö voimavaroja.
Jollekin unenpuute voi aiheuttaa masennusta.
Jollekin voi tulla synnytyksen jälkeinen masennus, Joku ei vain huomaa uupumustaan.
Tilanteita on erilaisia ja siksi voimavarat ovat erilaisia, kuten on myös ihmisiä, toinen kokee asiat erilailla kuin toinen.
eli tarvitaan tukiverkostoa, mut myös heille voi tapahtua mitä tahansa
eli kuka vaan voi kuolla koska vaan äiti tai se tukihenkilö mummo jne jne
ei voi suunnitella elämää 20 v eteenpäin, koska kaikki voi mennä ja meneekin usein ihan toisin
mutta en ymmärrä, et nainen tietoisesti hankkiutuu raskaaksi ja vieläpä useamman lapsen saa yksinhuoltajana, eli tartteko tietentahtoen hankkia ongelmia???
rahalla toki saa, eli jos on hyvä tuloinen voi haknnia rahalla apua
isovanhemmat yms sukulaiset ei ol e velvollisia hoitamaan lapsianne
itse olisin heti valmis ottamaan lapsia meille , vielpä ihan ilmatteeks, etenkin jos olisi lapseni ikäisiä, niin olisi kavereita laapsellani
olette ajatelleet järjestää lastenne turvallisen ja tasapainoisen kasvun, jos elämässä tulee kriisitilanteita? Miten olette ajatelleet sitten jaksaa, jos jo tavallinen arki käy voimille?
lapsia 4
on hyvä muistaa, että noin 20 vuotta he ovat riippuvaisia teistä vanhemmista ja vain te olette lapsistanne vastuussa. Jos haluaa elää ilman lapsia, edes sen päivän, niin ei kannata niitä hankkia. Elämässä voi tehdä valintoja ja niistä on kannettava vastuu. Jokainen äiti ja isä on vastuussa omista lapsistaan ja ottaa tietoisesti tämän 24/7 vastuun ja huolenpidon vastaan sillä hetkellä, kun harrastaa seksiä lisääntymistarkoituksella (tai ei huolehdi ehkäisystä).
olette ajatelleet järjestää lastenne turvallisen ja tasapainoisen kasvun, jos elämässä tulee kriisitilanteita? Miten olette ajatelleet sitten jaksaa, jos jo tavallinen arki käy voimille?
tehdä lisää. Ihan vain niin kuin vinkkinä.
Mutta mistä se riittävä tukiverkosto sitten kasataan jollei sukulaisista? Ei meillä kaikilla ole ystäviä, ehkä hyvän päivän tuttuja, mutta ei sellaisia joille voisi lapsensa antaa. Edelleen, takaisin siihen kysymykseen, pitääkö lapset jonkun mielestä todellakin jättää tekemättä jos ei ole täyttä varmuutta siitä että tukiverkosto on vankalla ja luotettavalla pohjalla?
Ja toinen asia, mistä sinä yllä kirjoitteleva tiesit/osasit arvioida että tulet jaksamaan lastesi kanssa seuraavat kaksikymmentä vuotta lapsen eri kehitysvaiheissa valittamatta ja jaksaen loputtomiin. Ikinä kaipaamatta yhden yön hengähdystä miehesi kanssa. Olitko varmasti miettinyt asian loppuun asti? Tiesit aivan _täysin_ varmaksi sen että et seuraavaan kahteenkymmeneen vuoteen kaipaisi ainuttakaan lepohetkeä lapsiarjen keskeltä?
Helppo huudella:"Olisit miettinyt ennen kuin lapsia alat tekemään." Nyt, oikeasti, käsi pystyyn jolla oli vankka käsitys siitä, mitä lapsen kanssa eläminen lapsen eri kehitysvaiheissa tulisi olemaan. Ja ne myös jotka olivat nämä _ihan todella_ miettineet läpi ennen kuin lapsia alkoivat tehdä.
Niin kuin jo tuonne toiseen ketjuun kirjoitin.
7
Entäs semmonen tilanne, että ite on monet kerrat sanonut, että voi hoitaa toisen lapsia ja vaikka viedä vaunuilla ulos, mutta äiti ei lähde ajatukseen mukaan? Mietin jopa, onko äiti liian kiinni lapsissaan. Lapset ovat oikeastaan AINA hänellä mukana jokapaikassa. Monesti jos vartin verran olen pitänyt toista sylissä niin sitten äiti jo tulee ja ottaa lapsen itselleen. Eikä kyse ole siitä, että lapsi ei viihtyisi. Jos tarjoudun pukemaan lapsen, niin äiti on koko ajan vieressä valmiina tulemaan jatkamaan pukemista. Koko ajan joku suojelu-efekti päällä? Olen ennenkin hoitanut lapsia ja hyvää palautetta olen saanut, joten ei kyse siitäkään voi olla, että olisin epäluotettava hoitaja.