Miehen lapsi

Lapsihan on toki ollut vastuussa äitinsä ja isänsä toiminnasta jo ennen syntymäänsä eikä näin ollen edes ansaitse isää. Eiks jeh ap?

mutta ajattelin että voisiko miehesi eka lapsi olla nyt vähän aikaa tulematta teille että saisitte rauhoittua? Ja kenties miehesi voisi tavata eka lastaan tänä aikana muualla esim puistossa jne? Kyllä tuo varmasti menee ohi!!

kuinka vanhemmat on valmiita luopumaan aikaisemmassa suhteessa syntyneestä lapsesta, joka on uusperheen "tiellä". Aivan uskomatonta. Minkälainen mies sinulla on joka on valmis noin vain hylkäämään toisen (pienen?) lapsensa. Lapsi varmaan kaipaa hyväksyntää ja tilanne on tietenkin hänellekin uusi kun on syntynyt pikkusisarus ja voi oireilla sitä.

valmis hylkäämään aikasemman lapsensa uuden mukulan takia? :O

ei tähän voi sanoa mitään,niin kylmältä ihmiseltä vaikutat. voi tuota lapsi parkaa! onneksi hänellä on sentäs äiti! :(

Lapsi on varmaan mustasukkainen uudesta sisarruksesta ja siksi käyttäytyy noin.

ja saattaa aiheuttaa kaikkia pimeitä mietteitä.



Kannattaa koittaa saada mies ymmärtämään ekan lapsensa tärkeys, sinustakin saattaa hetken päästä tuntua kamalalta, jos lapsellasi on isä, joka hylkää oman lapsensa.

Miehesi taitaa olla aika reppana ja nyt "tekee kaikkensa" sinun vuoksesi. Kuulostaa siltä että jos vaatisit häntä hyppäämään sillalta alas niin tekisi sen. Lapsen hylkääminen kuulostaa yhtä uskomattomalta. Eikä sillä äijällä ole munaa sanoa sinulle, että minulla on nyt kaksi tasavertaista lasta ja ole sinä eukko hiljaa :). Myös "perusperheessä" sisarukset voivat oireilla kun vauva tulee taloon, ihan sama juttu tässä.

Lapsi on varmaan mustasukkainen uudesta sisarruksesta ja siksi käyttäytyy noin.

Mustasukkaisuuttaan. Aikuisina teidän pitäisi tämä tajuta ja isän pitäisi lapsen teillä ollessa huomioida lastaan oikein kunnolla.

Naurettavuuden huippu olisi jos isä nyt hylkäisi lapsensa. Tiedän kyllä, että sellaisia kusipäitä on olemassa.



Eikö sinua yhtään hämää, että miehesi on valmis hyläkkämään lapsensa? Varmasti siis voisi hylätä myös teidän yhteisen lapsen joskus kun uusi nainen ja vauva on kehissä...

Lapsen äiti rakastaa hänen lasta yhtä paljon kuin sinä rakastat omaasi. Eli haluaisitko että sinun lapsesta ajateltaisiin samalla tavalla kuin ajattelet hänen lapsesta.



Lapset ovat AINA syyttömiä erotilanteessa, ja heitä ei siitä voi rangaistaa.



Myöskin sinun oma lapsi tulee saamaan ei kivoja kohtauksia. Eli jokainen lapsi kokeilee jossain muodossa rajojansa. Ei se aina niin kivaa ole tämä kasvatustyö.



Tosin tuntuu pahalta lukea, että jopa isä on valmis hylkäämään lapsensa uuden perheen vuoksi koska sattuu olemaan hankala.



Et kerro kuinka vanha teidän yhteinen lapsi on, ja kuinka vanha tuo edellinen lapsi on. Jospa tuo huutaminen on vain huomion keruuta. Et kerro miten se tilanne syntyy kun se huutaa, joten on vaikea antaa neuvoja tuossa tilanteessa.



Ei tartte rakstaa toisten lapsia, mutta yritä kuitenkin muistaa että tuo huutava lapsi, on ollut myös aivan viaton vauva ja että hänellä on myös oikeus tulla hyväksytyksi virheineen, niin kuin varmaan toivot että sinun lapsesi tulee.

jos on valmis oman esikoislapsensa hylkäämään. Taitaa olla täysin tunnekylmä psykopaatti, samoin kuin ap, joka ei arvosta miehensä lasta yksilönä vaan toivoo tämän katoavan ja menettävän isänsä. Toivon hartaasti, että mies jättää myös ap:n lapsineen ja aloittaa taas uuden elämän uuden perheen kanssa. Eihän lapsilla ole mitään oikeuksia vanhempiinsa, eihän? Mitäs syntyivät penteleet väärille äideille.

Sen jälkeen mietit, miksi ihmeessä se lapsi herättää sinussa noin voimakkaita tunteita. Ei siitä lapsesta ole varmaankaan tullut tosi rasittava vaan raukka reagoi omaan välinpitämättömyyteesi ja isänsä välinpitämättömyyteen. Minusta olisi pelottavaa olla parisuhteessa miehen kanssa, joka on valmis hylkäämään oman lapsensa, joka on samaa mieltä kanssasi siitä, että hänen oma lapsensa tajuaisi olla tulematta teille. En ikimaailmassa kykenisi hyväksymään tuollaista julmaa ja epäkypsää piirrettä kumppanistani. Hänen tehtävänsä on puolustaa ja rakastaa lapsiaan ehdoitta. Nähdä niissä loputtomiin hyviä puolia. Nähdä niiden hankalien puolien läpi se epätoivoinen lapsi, joka haluaisi olla yhtä rakastettu kuin uusi lapsikin.



Lapsen käytös johtuu täysin miehesi käytöksestä . Lapsi tajuaa, että häntä ei rakastetakaan yhtä paljon kuin uutta lasta (jos rakastetaan ylipäätään yhtään). Ensimmäisenä järjestäisin tämän miehen lapsen visiitit niin, että silloin isä voisi viettää paljon aikaa lapsen kanssa, välillä kaksin, välillä sinun ja vauvan kanssa. Kun tuo esikoinen saisi kaivattua huomiota, voisi käytöskin muuttua parempaan suuntaan. Voisitte aluksi tsempata niin, että tekisitte jonkin ylimääräisen kivan jutun isäviikonloppuina esim. uimahallireissu tai huvipuistokäynti. Kuitenkin niin, että isä viettäisi kunnolla aikaa tuon etälapsensa kanssa.



Sinun ei tarvitse viettää aikaa, jos et halua/kykene. Minusta tosin riistät sillä tavalla omalta lapseltasi rakastavan sisaruksen ja vääristät sisarussuhteita niin, että katkeruus, viha ja inho periytyvät heidän suhteisiinsa vielä aikuisinakin. Teidän on nyt miehesi kanssa toimittava niin, että mitään katkeruuden tunteita ei jää sisarusten välille vaan että siitä suhteesta syntyy mahdollisimman läheinen ja tukeva sisarussuhde, joka kantaisi aikuisenakin.



Mielestäni sinun ja miehesi asenne on äärettömän epäkypsä. Ette mieti lainkaan, miltä tästä etälapsesta tuntuu uusi yhteinen lapsi ja se, että näkee isäänsä harvoin, vaan puhutte hänestä kuin hän olisi suuri rasite ja jotenkin irrallinen teistä ja teidän käytöksestänne. Tässä näkee parhaiten sen, miten metsä vastaa kun sinne huutaa. Lapsen käytös johtuu teistä. Korjatkaa tilanne.

Kysyin vilpittömästi neuvoja, mutta neuvot taisivatkin tulla pääasiassa juuri niiltä katkerilta ex-puolisoilta, joiden miehet ovat löytäneet paremman elämän.

jos on valmis oman esikoislapsensa hylkäämään. Taitaa olla täysin tunnekylmä psykopaatti, samoin kuin ap, joka ei arvosta miehensä lasta yksilönä vaan toivoo tämän katoavan ja menettävän isänsä. Toivon hartaasti, että mies jättää myös ap:n lapsineen ja aloittaa taas uuden elämän uuden perheen kanssa. Eihän lapsilla ole mitään oikeuksia vanhempiinsa, eihän? Mitäs syntyivät penteleet väärille äideille.

Onneksi on ne äidit,asenne että väärille naisille on kamala!Eihän ne lapset olisi niitä lapsia jos ne olisi syntyneet jonkun toisen kanssa,tätä se äijä ei näemmä tajua että puolet dna:sta tulee äidistä,puolet isästä.

Ja toivottavasti ap itse menettää sekä miehensä että huoltajuutensa lapseensa. Ei kuullosta tasapainoisen äidin puheelta tuo apn aloitus.



Elämä opettaa. Joskus ihan oikeutetustikin.

jos on valmis oman esikoislapsensa hylkäämään. Taitaa olla täysin tunnekylmä psykopaatti, samoin kuin ap, joka ei arvosta miehensä lasta yksilönä vaan toivoo tämän katoavan ja menettävän isänsä. Toivon hartaasti, että mies jättää myös ap:n lapsineen ja aloittaa taas uuden elämän uuden perheen kanssa. Eihän lapsilla ole mitään oikeuksia vanhempiinsa, eihän? Mitäs syntyivät penteleet väärille äideille.

ja tämän exän on siis täytynyt raiskata miehesi vai mitenkä on miehesi sänkyynsä saanut? olette kylmä sydämisiä ihmisiä!

Kysyin vilpittömästi neuvoja, mutta neuvot taisivatkin tulla pääasiassa juuri niiltä katkerilta ex-puolisoilta, joiden miehet ovat löytäneet paremman elämän.

esim. neuvolasta, jos tuo tunne on ylitsepääsemätön. Ihan itsesi vuoksi, ettet ala vihata miestäsi joskus.

Minulla ei ole ex-miestä joten en ole katkera mistään:)

jos on valmis oman esikoislapsensa hylkäämään. Taitaa olla täysin tunnekylmä psykopaatti, samoin kuin ap, joka ei arvosta miehensä lasta yksilönä vaan toivoo tämän katoavan ja menettävän isänsä. Toivon hartaasti, että mies jättää myös ap:n lapsineen ja aloittaa taas uuden elämän uuden perheen kanssa. Eihän lapsilla ole mitään oikeuksia vanhempiinsa, eihän? Mitäs syntyivät penteleet väärille äideille.

ja tämän exän on siis täytynyt raiskata miehesi vai mitenkä on miehesi sänkyynsä saanut? olette kylmä sydämisiä ihmisiä!

Käy niiiiin sääliksi miehesi lapsi :( Lapset on AINA viattomia tällaisiin aikuisten kiistoihin.

samanlaista kuopuksen synnyttyä, erona vaan että isompikin on mun ja miehen yhteinen.



Olin jotenkin niin symbioosissa vauvan kanssa että jopa isompi poikanikin (silloin 4,5v) jäi paitsioon ja taisin välillä kohdella häntä vähän ikävästi.



Uskon että nuo tuntemukset menevät ajan kanssa ohi, varsinkin jos vauva on vielä pieni.



Välejä tähän lapseen ei tosiaankaan kannata katkaista, se olisi riippana teidän suhteessa jatkossa AINA. Koeta vaan ottaa vähän välimatkaa lapseen vähäksi aikaa ja anna miehelle vastuu.

Kysyin vilpittömästi neuvoja, mutta neuvot taisivatkin tulla pääasiassa juuri niiltä katkerilta ex-puolisoilta, joiden miehet ovat löytäneet paremman elämän.

Kun miehesi löytää paremman elämän jälleen, niin saat varmasti kunnolla makua siitä, miltä lapsestasi tuntuu, kun isä hylkää ja äitipuoli inhoaa.

En käsitä noin tunnekylmiä ihmisiä. Omat ajatuksesi ovat järkyttäviä mutta miehesi vielä järkyttävämpiä! KUkaan todellinen isä ei ikinä voisi kuvitellakaan hylätä omaa lastaan! Täytyy olla pahasti vikaa miehen kyvyssä tuntea, ja suosittelen ihan vilpittömästi lääkärireissua.

Vaikka olenkin yhä avioliitossa lasteni isän kanssa. Voi olla, että eron jälkeen oma asenteeni vaikuttaisi lapsiin niin, että heistä tulisi sietämättömiä äitipuolensa luona.



Miehesi yrittää tasapainoilla tilanteen välissä. Koeta antaa exän ja lapsen purkausten mennä ohi korvien, ja nauti omasta ihanasta lapsestasi ja suhteestasi, voimia!