Miehen kanssa erimielisyyttä, auta ratkaisemaan! (lapsiperheen hankinnoista kysymys)
Olemme juuri ja juuri keskituloisia. Meillä on täysin lainarahalla ostettu asunto (lainaa siitä jäljellä 110 000€) ja lisäksi autolainaa 20 000€. Teimme vuosi sitten keittiöremontin säästörahoilla, viime aikoina olemme säästäneet koko perheen (me ja 2 lasta) ensimmäiseen yhteiseen etelän matkaan. Olemme suunnitelleet kylpyhuoneremonttia noin vuoden päähän, tarkoituksena on saada tuon reissun jälkeen säästöön remonttia varten rahaa. Lainaa en haluaisi kovin paljoa remppaan ottaa, mutta ehkä joudumme puolet (n.5000€) rahoittamaan lainalla. Riippuu, miten kalliiksi remontti tulee.
Mieheni kuitenkin haaveilee moottoripyörästä. Ilmaisi haaveensa sunnuntaina. Se pyörä pitäisi saada mahdollisimman pian, ei heti, mutta ensi kesä on jo ilmeisesti liian myöhään. Hänelle oli päivän selvää, että lainallahan tuollainen hankinta toteutettaisiin. Hän kertoi, että pyörä maksaisi max. 5000€, mutta mieheni tuntien hänellä vaatimukset kasvaa ja tuohon 5000€ budjettiin en usko hetkeäkään. Mutta siis kysymykseen:
Onko normaalimpaa se, että tällaisessa tilanteessa (kun kyse lapsiperheestä, jolla asunto- ja autolainaa ja remontti suunnitelmissa) marssitaan pankkiin hakemaan moottoripyörälainaa, vai onko normaalimpaa se, että säästetään ensin ja sitten vasta ostetaan, kun on rahaa? Miten teillä tehtäisiin/tehtiin? Ja huomattavaa siis, että kyse ihan HUPIhankinnasta, ei mistään pakollisesta.
Kommentit (32)
Ei todellakaan moottoripyörään, ainoa laina, jota voin meidän kuvitella ottavan on asuntolaina. Tietty hätätapauksessa muutakin mutta sen pitäisi kyllä olla jotain paljon välttämättömmän oloista kuin moottoripyörä.
Meillä on säästöjä enemmän kuin lainaa (asunnosta tuo laina) ja silti varsinkin mies pihistelee vastaavantyyppisistä menoista, esimerkiksi polkupyöristä (joiden hinnat voivat kyllä lähennellä noiden moottoripyörien hintoja). Hänen tekee kyllä itselleen mieli jotain juttuja mutta katselee niitä vuosikaupalla nettikaupoista ym. ja kun välillä sanon, että voisit hankkia sellaisen niin sitten vaan meinaa, ettei hän nyt taida kun vanhallakin pärjää.
En tiedä mikä on normaalimpaa mutta musta on ihan älytöntä maksaa korkoja joistan hupihankinnoista. Eri asia on sitten esim. pyykinpesukone jos ei perheellä ole siihen rahaa ja vanha hajoaa.
että ostetaan lainarahalla noin kalliita autoja jos lainaa on jo muutenkin olemassa paljon
höpsötyksiä varten lainaa! Vaan säästetään ja odotellaan, että oikeasti on varaa.
Mutta rahat ovat erillisiä. Saisimme ottaa lainaa ilman toisen lupaa, kunhan suoriutuu yhteisistä menoista.
Kyllä kannattais joku osuus rahoista pitää omina, eli niillä saa tehdä mitä haluaa, kunhan hoitaa yhteiset menot. Ja autonne on kyllä turhan kallis, jos pitää muusta sitten pihistellä. Mitä kalliimpi auto, sitä enemmän sen arvo tippuu, eli sitä kalliimmaksi se tulee, ja sen huollot ja vaukuutuksetkin ovat kalliimpia. Moottoripyörävakuutukset vasta paljon maksavatkin.
siis oikeesti miehet tekee just noin, vaikka olis muuten tiukkaa tms. niin motskariin on varaa!
meillä tehtiin kans niin (siis mies teki) että minä pienituloinen kotiäiti sinnittelin ja yritin pitää perheen ruoissa omilla rahoillani, niin mies osti moottoripyörän! ei siinä mitään mutta pyörässä on kalliimmat vakuutukset kuin molemmissa autoissa yhteensä, mies otti mm. lapsi vakuutuksen pois kun sitä ei tarvita.. ja nyt sillä ei ole ajettu kahteen vuoteen metriäkään. olen sanonut että myy pois se niin sa
siis oikeesti miehet tekee just noin, vaikka olis muuten tiukkaa tms. niin motskariin on varaa!
meillä tehtiin kans niin (siis mies teki) että Loppu pyyhkiytyi
ja nyt sillä ei ole ajettu kahteen vuoteen metriäkään. olen sanonut että myy pois se niin saadaan rempparahat yläkerran vessaan, niin eihän se käy..
mitähän tapahtuisi jos minä ilmoittaisin ostaneeni 5000 euroan käsilaukun, huvinvuoksi? :(
sama asia.
mitähän tapahtuisi jos minä ilmoittaisin ostaneeni 5000 euroan käsilaukun, huvinvuoksi? :(
sama asia.
Omat rahat ja yhteiset menot hoidetaan ensin tulojen suhteessa. Lopuilla saa aikuinen tehdä mitä haluaa.
kun laskee, että se pyörä maksaa sen max 5000 e, siihen päälle kortti (500-1000e), vakuutukset (500-2000e) ja varusteet (500-1000e per hlö), niin kyllä 10 000 e alkaa olla lähempänä totuutta.
Ja noi hinnat on vain sinne päin, meidän omista menoista laskettu. Meillä nimittäin mies joutui myös kortin hankkimaan (silloin sai vielä n 500e:lla), varusteet oli 600-700e per nenä tarjouksesta (mä sain myös omat), ja vakuutukset yht 2000e - alennukset eli suunnilleen 1000e vuodessa, kun laskee ajokaudeksi huhti-lokakuun.
Meillä siis jäis ostamatta tällä hetkellä. Onneksi semmonen tallissa on jo, ja sillä kiitettävästi myös ajelee mm. työmatkoja, niin ei ihan turhan panttina seisoskele.
että sä saat joka kuukausi lainanlyhennyksen verran rahaa omalle tilillesi. jos teillä on yhteiset rahat.
siitä räknäämään että paljonko se tekee kuussa ja monellako vuodella remontti siirtyy.
Meillä on yksi auto. Mies halusi kunnon auton, minulle olisi kelvannut halvempikin. Mutta kun miehellä on tapana suuttua minulle aina, jos "kiellän" jonkin hankinnan, niin en vain aina jaksa sitä... Eli meillä minää olen raha-asioissa ns. aivot. Mies ei osaa ajatella näitä asioita pitkän päälle. Hänen mielestään lisälaina lainojen päälle on ns. kärpäsen paska. Hänen ajatusmallinsa mukaan mitä enemmän on lainaa, sitä enemmän voi ottaa lainaan, ei tunnu missään...
Ja voitte uskoa, että mies on nytkin minulle suuttunut. Mökkää. Ja minä koen tämän tilanteen taas vaihteeksi IHAN HULLUKSI. Jos meillä olisi tilillä rahaa 5000€, niin mielestäni voisimme keskustella, miten sen käytämme. Mutta nyt meillä ei edes ole sitä rahaa ja silti mies olisi sen käyttämässä täysin johonkin omaan hupijuttuun. Mutta säästämisestä ei voida edes keskustella. HETI tänne se pyörä tai en puhu sulle viikkoon... Näin siis meillä.
Mies ei ole mielestäni saanut hyvää kasvatusta raha-asioiden hoitoon. Ei todellakaan tule rikkaasta perheestä, vaan kummallisesta. Rahaa on käytetty ihan oudolla tavalla, juurikin niin että ensin hupi ja sitten hyöty (jos jää). Lainalla hankittu sitä ja tätä. Mä en osaa samalla tavalla ajatella. Itse tulen yrittäjäperheestä, isäni yksi yritys meni laman aikana nurin ja isot velat kaatui meidän perheen niskaan.
Minä en vain ymmärrä sitä, että kaikki pitää saada HETI. Miksi ei voisi vaikka 5 vuotta säästää ja sitten hankkia?! Silloin voisi säästää kaikessa rauhassa, jos joku kuukausi ei jäisi säästöön, niin ei paniikkia. Laina sen sijaan pitäisi lyhentää aina.
Yritin saada mieheni lukemaan näitä viestejä, mutta eihän se suostu. Kun kerran "kyllä mä tiedän mitä sä ajattelet, ei mun tarvi mitään viestejä lukea."
lainaa pelkän huvittelun vuoksi. Veneeseen otettiin 5000€, mutta sillä kulkee koko perhe mökillä, ei siis autotietä perille. Miehellä on moottorikelkka, ja sen on hankkinut omilla säästöillä.
Remontit on tähän mennessä maksettu osittain säästöillä ja osittain lainalla. Tilanteen mukaan.
Meillä ei ole mitään muuta omaisuutta/säästöjä asunnon lisäksi, ei rahastosijoituksia, ei eläkevakuutuksia, ei 3kk nettopalkkaa säästötilillä tms. Maksimissaan 1000€ voi olla säästötilillä yllättäviä juttuja varten.
ap
ja ostetaan sitten vasta kun on rahaa. Tai sitten priorisoidaan menot uudelleen.
höpsötyksiä varten lainaa! Vaan säästetään ja odotellaan, että oikeasti on varaa.
maksetaan puoliksi eli asumismenot, ruoka ja muut päivittäistavarat, lasten menot jne. Menojen seuraaminen on helppoa, kun pidän menoista kirjanpitoa. Nämä menot on kummallekin tärkeimmät eli ne rahoitetaan ekaksi.
Loppupalkallaan kumpikin saa tehdä ihan mitä haluaa. Jos mies haluaa uuden uisteluveneen, hän joko säästää, ottaa lainaa tai tekee molempia. Jos minä haluan auton, niin minä säästän, otan lainaa tai teen molempia. Ihan sama mitä toinen rahoillaan tekee, toisella ei siihen ole napisemista. Toki me suunnitelmistamme keskustelemme keskenämme.
Tietenkin hupihankinnat rahoitetaan säästöillä eikä lainalla.
Säästettäisiin ja ostettaisiin sitten kun on siihen varaa.
Ei ole oikein, että yksi perheenjäsen saa ostaa lainalla noin suuren jutun pelkästään omaksi ilokseen samalla kun muut joutuvat tinkimään ja säästämään.
Lisääkin saa antaa...
ap