Lue keskustelun säännöt.
Mitä tekisit tässä tilanteessa?
28.10.2005 |
Auttakaa nyt rakkaat siskot kerrankin! Minulla on jotakuinkin kolme vaihtoehtoa, minkä näistä valitsen?
1. Menen töihin vanhempieni yritykseen. Työaika 8-16, palkka hyvä mutta yksi perheellinen mies saisi potkut, ts. minä veisin hänen paikkansa. Ala ei kiinnosta minua p**kan vertaa enkä tule vanhempieni kanssa toimeen sillä he ovat itsekkäitä materialisteja. Parin vuoden kuluttua he jäävät eläkkeelle ja jos olisin mielin kielin, he jättäisivät yrityksen minulle enemmän kuin mielellään.
2. Opiskelen loppuun kaupallisen alan koulutukseni ja haen töitä kaupungista jossa asuin lapsuuteni ja jossa vanhempieni yritys on. Saisin töitä suhteilla (muutenhan niitä ei saa, kaikki sen tietää) mutta kaupallinen ala, edelleenkään ei kiinnosta p**kan vertaa.
3. Teen rohkean loikan ja alan opiskella jotain joka todella kiinnostaa minua. Vaikka tämä tarkoittaisi lähes kymmenen vuoden opintoja, ja sitä etten valmistuttuani saisi välttämättä koskaan töitä. Lisäksi joutuisimme elämään mieheni ei-niin-hyvällä-palkalla.
Kiitos jos joku jaksaa auttaa!!!
Kommentit (60)
mee vanhempiesi firmaan ja opiskele samalla.
Mee vanehempiesi firmaan, palkkaa miehesi sinne itsesi tilalle paremmalla liksalla ja lähde opiskelemaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käy kaupan alan koulutus loppuun, mene töihin niin saat hankittua rahaa ja aloita iltaopiskeluna tai työn ohessa muun alan opiskelu.
Jos jätät koulun kesken niin aika huonon kuvan antaa sinusta työnantajille ja kun koulu käytynä niin se on turvana jos uusi ala ei kiinnostakaan, mutta töitä olisi saatava.
mietin vaan että mulla kun on tää vaihtoehto 1 josta moni olisi tosi kiitollinen niin pitäisikö siihen tarttua?
jos jaksaisin pari vuotta olla mieliksi, perisin koko paskan ja voisin myydä sen. sitten perheelleni olisi elanto taattu, joksikin aikaa...
(kyseessä pk-yritys, ei mikään nokia)
kerran vaan eletään. älä lähde alallle joka ei kiinnosta, minä olen sairaanhoitaja mutta toimin ratsastuksen opettajana. palkka on huono ja mitään arvostusta ei heru mutta on se sen arvoista kun saa tehdä kutsumustaan, työskennellä eläinten ja nuorten parissa.
poissuljettu vaihtoehto koska kaksi pientä lasta joita haluan nähdäkin joskus.
opintoni jäi kesken kun sain lapset, nyt mietin pitääkö jatkaa koulutusta, joka ei enää kiinnosta, eikä oikeastaan koskaan kiinnostanut.
-ap-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa yrittää elää edes jonkinlaisten moraalisääntöjen mukaan, jos itseään halua jatkossakin kunnioittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies voi ottaa yhteyttä ammattiliitton ja nostaa syytteen, voi tulla erittäin kalliiksi ja eipä olekaan niin hyvä tuota firmaa myydä.
ja varmaan hei ne vanhemmat olisivat tosi ilosia jos vain helpon rahan toivossa tuon firman perisit.
Kun näköjään haluat vain helppoa elämää vaikka toisten kustannuksella niin mitä helvettiä edes kyselet mielipidettä LUSMU!
Muut vaihtoehdot ovat heikkolahjaisen kulissinpitäjän vaihtoehtoja. Kannataa olla rehellinen kun on oma ja toistenkin elämä kyseessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eivät ihmiset muutenkaan nykyään tee alansa töitä. sulla olisi kuitenkin sitten tutkinto taskussa ja voit vähätellen hakeutua mieleisellesi alalle. ei se työpaikka vanhempien firmassa mikään varma nakki ole, jos välitkin tiukat. en pelaisi sinuna yhden kortin varaan, opinnot ois musta nyt sun paras valtti.
mikä se sun haaveala sitten on, ehkä osaan auttaa sille suuntautumisessa ilman pitkiä opintoja? vai onko joku tietty työ?
mietin vaan mitä muut tekisi jos olisi todella mahdollista mennä vanhempien yritykseen töihin.
on totta, että yritys on vanhempieni elämäntyö enkä juurikaan arvosta sitä sillä jokainen ylityötunti, joita heillä on ollut paljon, oli aikoinaan pois meiltä lapsilta.
ja toisaalta, yrittäjänä on kuitenkin aina yrittäjä.
joo, ja tiedän että olen kultalusikka suussa syntynyt, en kaipaa moitteita siitä!
-ap-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerroit vanhempasi olevan itsekkäistä materialisteja. Vaihtoehdot 1 ja 2 / a ja b tekevät sinusta samanlaiset materian hamuajan.
Et vaikuta kovin onnelliselta. Hopealusikkasi taitaa sisältää suuria määriä epäpuhtauksia. Otan osaa.
Jos on hyvä palkka ja mahdollisuus päästä itse johtoon niin en miettisi hetkeäkään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miehellä on vaimo ja 3 lasta elätettävänä, vaimo on kotona eikä työelämässä.
toisaalta tiedän ettei heillä ole kovin tiukkaa rahasta ja olen hieman kade.
en vaan tiedä uskallanko lähteä opiskelemaan itseäni kiinnostavaa alaa.
-ap-
mielinkielin pari vuotta ja sit oma miehesi firmaa johtamaan,tämä perheellinen takaisin ja ehkä jopa ylennys ja itse suuntaat opiskelemaan.
Vierailija:
Otahan mielialalääkkeesi 14
Eli jos irtisanoo työntekijän ja 6kk sisällä palkkaa jonkun toisen tuohon ko. tehtävään niin tehtävää on ENSIKSI tarjottava tälle irtisanotulle. Vasta sen jälkeen sitä saa tarjota jollekin toiselle.
Eli ykkösvaihtoehto ei ole työlain mukaan mahdollinen.
Vanhempasi joutuvat vielä käräjille, jos sen toteuttavat!
Minä valitsisin vaihtoehdon 2. Perhe on kuitenkin elätettävä.
Minusta vaihtoehto 2 on huonoin. Jos kerran valitsisit kaupallisen alan, joka ei sinua kiinnosta, niin mitä järkeä olisi tehdä se hankalalla tavalla, siis ehdoin tahdoin perhefirman ulkopuolella.
Vaihtoehto 3 kuulostaa tietysti ihanalta ja idealistiselta, mutta onko se realistista? " Lähes kymmenen vuoden opintoja, ja sitä etten valmistuttuani saisi välttämättä koskaan töitä" ei kyllä valitettavasti kuulosta perheellisen näkökulmasta kovin järkevältä ratkaisulta.
Joten " valitettavasti" joudun toteamaan, että vaikka vaihtoehto ykkösessäkin on eittämättä varjopuolensa (no hei, missäpä ei olisi - tämä on elämää!), se on mielestäni kuitenkin paras esittämistäsi vaihtoehdoista. Etenkin siinä tapauksessa että voisit tosiaan joidenkin vuosien kuluttua myydä firmanne, ja ruveta sitten paremmin toteuttamaan itseäsi. Siis tavallaan ensin 1 ja sitten 3. Paras tietty olisi, jos sen yhden miestyöntekijän potkutkin olisivat jotenkin vältettävissä... En kyllä tiedä, voiko hänen irtisanomisensa olla laitonta, jos asia esim. esitetään niin (miten se onkin), että firmassa valmistellaan sukupolvenvaihdosta, ja siksi sinun työhön tulemisesi on välttämätöntä.
1 vaihtoehto poissuljettu minun mielestäni.