Auttakaa mua ymmärtämään ihmistä, joka ei palauta lainaamiaan tavaroita.
En nyt tarkoita sitä, että joskus unohtaa palauttaa jotain, vaan sellaisia ihmisiä, joille lainaaminen on sama asia kuin lahjoittaminen.
Mulla on parikin tällaista kaveria, lähin heistä kälyni. Käly on tosi mukava ja tulemme hyvin juttuun, mutta en enää uskalla lainata hänelle mitään, koska en ole vielä kertaakaan saanut lainaamaani takaisin pyynnöistä huolimatta.
Minusta on jotenkin kornia, että käly käyttää tyytyväisenä minulta lainaamiaan vaatteita, ja astioita, kirjat ovat hänellä hyllyssä näkyvillä. Kun menemme kylään, käly kattaa pöytään pullat minulta vuosi sitten lainaamallaan tarjoilulautasella.
Olen yrittänyt nätisti vihjailla, että voisin ottaa tavaroitani takaisin, ja silloin kälyni aina pahoittelee, että on unohtanut palauttaa ne, mutta ei tee elettäkään palauttaakseen.
En missään tapauksessa halua nipottaa tai rikkoa hyviä välejä tavaroiden takia, mutta voisiko joku auttaa minua ymmärtämään tällaista käytöstä?
Kommentit (31)
Ihmisiä on monenlaisia, joidenkin järjenjuoksua on erittäin hankala tajuta.
Miksi et vain ota tavaroitasi mukaan kun ootte kylässä ja totea, että tuo on muuten mun lainaamani ja otan sen nyt takaisin, kiitos! Jos ei toinen tee elettäkään antaakseen takaisin vaikka sanot niin sit vain otat sen. Sehän on sinun!
Ja jatkossa, ÄLÄ lainaa tälle joka ei osaa palauttaa!!! Niin ja mun mielestä saa sanoa myös suoraan, että et lainaa, koska et ole edellisiäkään saanut takaisin, jos ihmettelee!
Miksi et vain ota tavaroitasi mukaan kun ootte kylässä ja totea, että tuo on muuten mun lainaamani ja otan sen nyt takaisin, kiitos! Jos ei toinen tee elettäkään antaakseen takaisin vaikka sanot niin sit vain otat sen. Sehän on sinun!
Ja jatkossa, ÄLÄ lainaa tälle joka ei osaa palauttaa!!! Niin ja mun mielestä saa sanoa myös suoraan, että et lainaa, koska et ole edellisiäkään saanut takaisin, jos ihmettelee!
Olen yrittänyt kauniisti vihjailla, eikä siitä ole hyötyä. Enkä halua ottaa riskiä, että välit menee, koska käly on muuten mukava ja esim. auttaa meitä paljon lastenhoidossa. Tämän takia en myöskään kehtaa ottaa tavaroitani itse, vaikka mieli tekisi.
ap
Minusta on tosi outoa, että nämä molemmat tuntemani ihmiset, jotka eivät palauta lainaamaansa, ovat hyvissä varoissa, eli kyse ei voi olla siitä, että oikeasti tarvitsisivat niitä. Heillä olisi ihan varmasti varaa ostaa samanlaiset, jos niin kovasti tykkäävät.
ap
ollaan annettu lainaksi vauvan tavaroita (mm. hyppykiikku, sitteri, ym. muuta roinaa ja vaatteita). Kun yrittää kysyä niitä takaisin kun heillä ei ole enää niille käyttöä, niin suorastaan suuttuu(?) ja alkaa vauhkoamaan, että ne ovat nyt heidän tavaroitaan. Turha odottaa niitä takaisin.
Eipä olla enään annettu LAINAKSI mitään kun ei niitä takaisin saa.
Mua kiinnostaa myös mikä näissä ihmisissä on vialla kun on niin vaikea luopua muiden tavaroista.
Mutta pohdiskelen, että voisiko olla jonkin sortin väärinymmärrys. Että lainaaja jotenkin ymmärtäisi, että on kyse pitkäaikaisemmasta lainasta?
Oletko ap esim. sanonut, että palauttamisella ei ole kiire? Voisiko lainaaja tulkita, että saa pitää tavaraa niin kauan kuin haluaa?
Oudolta kuulostaa kumminkin.
Mä ihmettelen miks ihmiset ei palauta niitten lainaamia tavaroita? Mäkin lainasin tänään kynää yhdelle nii ei se ees palauttanu... (joo tiiän ei oo paha ja on käyny monille mut tos oli esimerkki :D)
Ja olin siis hänelle sanonut että palauttaa, mutta hän ei ollut edes kuulevinaan.
[/quote]
Mä oon vaan niin kiltti, etten kehtais. Kun ne tavarat ei kuitenkaan oo niin tärkeitä, verrattuna siihen, että koko ihmissuhde menis pilalle. Kai mun pitäisi vaan rohkaistua...
ap[/quote]
Ei, ap, et sinä ole kiltti. Sinä olet selkärangaton tossukka, joka et hoida asioitasi, vaan taivastelet takana päin lainaajan tekemisiä ja naamioit ne johonkin huttuun: " että olisiko joku, joka ymmärtäisi näitä tällaisia lainasi ja, jotka ei palauta...". Liirum-laarum, mitä väliä lainaajan sielun maisemalla on, kunhan sinä itse tietäisit omat rajasi ja pitäisit niistä kiinni, kuten aikuisen tulee pitää. Härskit kyllä vievät kuin litran mittaa, jos niille antaa tilaisuuden.
Mun entinen kaveri lainasi bulgarian reissulla 130e koska sillä loppu raha ja sen piti elää jollaan. Rahoja ei tullu paitsi vinkumalla. 50e tuli 2 kk päästä. 20e sain kun seurasin sitä baariin ja vaadin. Tämä oli puoli vuotta lainauksesta. 20e sain kun kerran pyysin.
Vikaa 40e oottelin, pommittelin ja ei kuulunu. Vika niitti oli että menin mäkättää sille muiden kuullen. 40e tuli seuraavana kesänä sitten.
Toinen kamu lainasi 40e. Vika 20e sain kun sairastuin vakavasti ja pyysin. Tää oli 5 v jälkijunassa.
Serkku lainasi puhelimen. Hukkasi tai möi. Ei koskaan korvannut mulle
oli muutenki sellanen ihminen jolle ei toisten tai omat tavarat merkinny mitään. Lainaamansa tavarat yleensä hävitti tai rikkoi.
Ystävyyskin loppui,kun kyllästyin