MIksi opiskella sosionomiksi jos tekee ja hakee samoja töitä mitä lähärit?
tuoko sen nomi-pääte siihen paskavaippojen vaihtamiseen jotakin lisähohtoa?
Kommentit (54)
ilman lisäkoulutusta.
odotetaan että tehdään extrana sitten kaikkea muutakin. Tiedän kun olin itse samassa jamassa ennen kuin ymmärsin lähteä pois.
mutta ehkä jossain vanhustyössä voisi ajatella, että kuuluu ihan ammatillisuuteen auttaa tarpeen tullen myös hoidollisissakin jutuissa? En tiedä, ei ole kokemusta. Mutta hoidolliseen työhön sosionomeja ei kouluteta, se on hoitoalan ihmisten hommaa.
Vaikka YAMK master-tason tutkinto. Todennäköisesti pätevyyslaki joudutaan aukaisemaan, yliopistosta valmistuneita sosiaalityöntekijöitä kun ei saada joka kuntaan.
Vaikka YAMK master-tason tutkinto. Todennäköisesti pätevyyslaki joudutaan aukaisemaan, yliopistosta valmistuneita sosiaalityöntekijöitä kun ei saada joka kuntaan.
Seuraava teksti kopioitu Metropolian sivuilta:
Sosiaaliala, ylempi AMK
Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa sosiaalialan erityisasiantuntijoita. Ylempi AMK-tutkinto vakinaistettiin Suomen korkeakoulujärjestelmään vuonna 2005, ja se antaa saman kelpoisuuden esimerkiksi julkiseen virkaan kuin yliopistossa tai muussa tiedekorkeakoulussa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto.
Tutkinnon suorittaneilla on laaja ja syvällinen ymmärrys sosiaalialan yhteiskunnallisesta tehtävästä sekä valmiudet vastata alan vaativiin kehittämishaasteisiin.
Metropoliassa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneet ovat laaja-alaisesti ja syvällisesti perehtyneet lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämistä koskeviin kysymyksiin sekä sosiaalialan kehittämiseen ja johtamiseen.
Tutkinnon suorittaminen tapahtuu aidoissa oppimisympäristöissä. Tutkinnon keskeisenä tavoitteena on vastata työelämän kehittämisen ja aluekehityksen olemassa oleviin tarpeisiin sekä tulevaisuuden ennakointia koskeviin haasteisiin.
Tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa työn ohella noin kahdessa vuodessa.
Koska vaaditaan pääaineen laajuiset sosiaalityön opinnot yliopistossa. Muuhun ylempää korkeakoulututkintoa vaativaan virkaan kyllä. Tämähän on iso kysymys, jossa sekä yliopistoilla että amkeilla on vankka mielipiteensä.
Ja alla vielä Sosiaaliportista kopioiden:
1. Kelpoisuus sosiaalityöntekijän tehtäviin
Sosiaalityöntekijän kelpoisuudesta säädetään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 3§:ssä. Sosiaalihuollon kelpoisuuslain 3 §:n mukaisesti sosiaalityöntekijän kelpoisuusvaatimuksena ovat:
1) ylempi korkeakoulututkinto sekä
2) pääaineen laajuiset yliopistolliset opinnot sosiaalityössä.
Molempien vaatimusten on täytyttävä, jotta henkilöllä olisi sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Ylempi korkeakoulututkinto tarkoittaa ylempää yliopistossa suoritettua korkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi henkilöllä on oltava suoritettuna pääaineen laajuiset yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. Sana yliopistollinen lisättiin pykälään eduskuntakäsittelyn aikana.
Yliopistollisilla opinnoilla tarkoitetaan yliopiston hyväksymien tutkintovaatimusten mukaisia sosiaalityön opintoja. Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) sekä yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista annetun opetusministeriön asetuksen (568/2005) nojalla sosiaalityön pääaineopinnot voi suorittaa Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoissa.
Muutama vuosi sitten vammaispuolella sosionomit eivät voineet esim jakaa lääkkeitä ja tehdä tiettyjä hoitotoimenpiteitä ilman lisäkoulutusta. Lääkekoulutuksen joutuivat suorittamaan kokonaan, koska se puuttui heidän koulutuksestaan. Lähihoitajilla se ja tavallisimmat hoitotoimet kuuluvat koulutukseen.
sosionomit tekevät täsmälleen samaa työtä kuin hoitajat. Mutta heillä ei välttämättä ole hoidollista koulutusta, joten se on sitten lisäkoulutuksen paikka.
Jos tehtävät ei muutu ollenkaan?
Esim. varhaiskasvatuksessa? Käsittääkseni sosionomi saa LTO-pätevyyden suuntaamalla opintonsa alle 8-vuotiaiden lasten ja perheiden tukemiseen...
Olisi kiva kuulla jonkun myös sosionomiksi opiskelleen/opiskelevan lähihoitajataustan omaavan kommentti :)
Kaikki ovat ohjaajia riippumatta siitä onko koulutus lähihoitaja, jokin muu hoitaja tai sosionomi. Työtehtävät ovat myös ihan samat. Sosionomit saavat vähän parempaa palkkaa.
Jos tehtävät ei muutu ollenkaan? Esim. varhaiskasvatuksessa? Käsittääkseni sosionomi saa LTO-pätevyyden suuntaamalla opintonsa alle 8-vuotiaiden lasten ja perheiden tukemiseen... Olisi kiva kuulla jonkun myös sosionomiksi opiskelleen/opiskelevan lähihoitajataustan omaavan kommentti :)
varhaiskasvatukseen liittyvät opinnot ainakin 45 op:n laajuisina. Sen 45 op:ta sai tosi helposti valitsemalla vapaaehtosia kursseja. Niitä vapaaehtoisia oli siis pakko opiskella joka tapauksessa joten tottakai valitsin ne varhaiskasvatukseen liittyvät. Siis opiskeluaikaa ei pidentänyt yhtään tai ollut muutenkaan raskaanpaa. Opinnäytetyö oli myös tehtävä varhaiskasvatukseen liittyen. Näin siis sai sen merkinnän todistukseen "laki.....272/2005 7§ mukaiset... Eli lain edessä päteviä lastentarhanopettajia ollaan vaikka se vanhoja lastentarhanopettajia kirpaseekin.
Vanhuspuolella tuntuu olevan haitta että on myös lähärin koulutus. Aina sanovat että sullahan on hoitajan koulutus ja kun meillä kaikki tekevät kaikkea niin menepäs vaan niitä perseitä pesemään. Olipa koulutus tai nimike mikä hyvänsä. Kolmessa eri vanhuspaikassa olen ollut ja aina sama juttu vaikka ensiksi luvataan maat ja mannut. No siksipä en enää hakeudu vanhuspuolelle vaikka mummoista tykkäänkin. Toki palkka on amk-tutkinnon mukainen mutta samaa työtä.
Ja kyllä se yamk koulutus kelpaa sossun tehtävään, lukekaa lakimuutoksista (mm. tuossa ylempänä). Eli "Ylempi AMK-tutkinto vakinaistettiin Suomen korkeakoulujärjestelmään vuonna 2005, ja se antaa saman kelpoisuuden esimerkiksi julkiseen virkaan kuin yliopistossa tai muussa tiedekorkeakoulussa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto."
Koska vaaditaan pääaineen laajuiset sosiaalityön opinnot yliopistossa. Muuhun ylempää korkeakoulututkintoa vaativaan virkaan kyllä. Tämähän on iso kysymys, jossa sekä yliopistoilla että amkeilla on vankka mielipiteensä. Ja alla vielä Sosiaaliportista kopioiden: 1. Kelpoisuus sosiaalityöntekijän tehtäviin Sosiaalityöntekijän kelpoisuudesta säädetään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 3§:ssä. Sosiaalihuollon kelpoisuuslain 3 §:n mukaisesti sosiaalityöntekijän kelpoisuusvaatimuksena ovat: 1) ylempi korkeakoulututkinto sekä 2) pääaineen laajuiset yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. Molempien vaatimusten on täytyttävä, jotta henkilöllä olisi sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Ylempi korkeakoulututkinto tarkoittaa ylempää yliopistossa suoritettua korkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi henkilöllä on oltava suoritettuna pääaineen laajuiset yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. Sana yliopistollinen lisättiin pykälään eduskuntakäsittelyn aikana. Yliopistollisilla opinnoilla tarkoitetaan yliopiston hyväksymien tutkintovaatimusten mukaisia sosiaalityön opintoja. Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) sekä yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista annetun opetusministeriön asetuksen (568/2005) nojalla sosiaalityön pääaineopinnot voi suorittaa Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoissa.
"Ylempi AMK-tutkinto vakinaistettiin Suomen korkeakoulujärjestelmään vuonna 2005, ja se antaa saman kelpoisuuden esimerkiksi julkiseen virkaan kuin yliopistossa tai muussa tiedekorkeakoulussa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto."
Ei siis voi saada virkaa, johon vaaditaan sosiaalityöntekijän pätevyys.
Olen lähihoitaja ja sosionomi AMK ja kyllä työkenttä on monipuolistunut todella paljon toisen tutkinnon myötä. Voin hakea kuraattoriksi, projektityöhön, avohuollon ohjaajaksi, päihdetyöntekijäksi, nuorisotyönohjaajaksi, perhepäivähoidonohjaajaksi jne., joita ei lähärinä voi hakea. Näissä töissä ei todellakaan vaihdeta vaippoja.
Muutama vuosi sitten vammaispuolella sosionomit eivät voineet esim jakaa lääkkeitä ja tehdä tiettyjä hoitotoimenpiteitä ilman lisäkoulutusta. Lääkekoulutuksen joutuivat suorittamaan kokonaan, koska se puuttui heidän koulutuksestaan. Lähihoitajilla se ja tavallisimmat hoitotoimet kuuluvat koulutukseen.
Joissakin AMK:ssa esim. lääkelaskenta ja potilaan siirto on osa pakollisia opintoja, joissakin ei. AMK:t ovat itse saaneet päättää asiasta.
Sosionomi ei hoida. Yksinkertainen ero. Kyse ei ole hoitotyöstä vaan lähinnä ihmisten avustamisesta. Lähärit tekee sitä likasta työtä. Plus sosionomi pääsee pienemmällä vaivalla niihin johtoasemiin ja pienellä lisäkouluttautumisella voi vaikka päästä suoraan johtovirkoihin. Niin ja tietysti kuten aikaisemmin mainittu: työkenttä on paaaljon laajempi kuin lähäreillä. :)
ovat pääasiassa kasvatustieteen tai esim. hallintotieteen maistereita. Sosionomin koulutus tuskin riittää.
Pääsee esim. johtajaksi huomattavasti helpommin päiväkotiin kuin lähäri. Ja jos nämä hommat alkaa keljuttamaan, voi vaihtaa paikkaa esim. työkkäriin, sossuun, kelaan tms.
Eiköhän jokainen saa tehdä koulutuksellaan mitä lystää, mutta ainakaan minun tutuista sosionomeista yksikään ei ole päiväkodissa tai vanhainkodissa paskavaippoja vaihtamassa. En tiedä sitten ovatko poikkeuksia, mutta pääasiassa ovat tekemisissä jo kouluikäisten lasten ja nuorten kanssa.