Millä perusteella valitsit miehesi?

=(

samansorttinen huumorintaju ja samansorttiset elämänarvotkin. Kahlattiin kimpassa kaikki kaheleimmatkin kissanristiäiset ja alusta asti oli semmonen tutun turvallinen olo, ihan niinku oltais oltu yhdessä aina.



Ikävä kyllä siitä on kymmenessä vuodessa kuoriutunut semmonen väsähtänyt kotihiiri, ettei paremmasta väliä... Hyvä jos rautakangella saa joskus ees pihalle sen väännettyä tästä huushollista muuallekin kuin töihin...

En ollut korviani myöten rakastunut enkä ihastunutkaan. Hänen kanssa oli mukava olla. Olin jo ihan aikuinen kun tapasimme.

Tosin myös taloudelliset seikat vaikuttivat valintaani.



Ei ole tarvinnut usein katua.

Lisäksi hän on poikkeuksellisen älykäs ja todella loogisesti ajatteleva, mikä on tosi mukavaa ja tulee välillä hienosti esiin aivan pienissäkin kommenteissa. Esim. oltiin juuri taloyhtiömme kokouksessa, jossa hän esitti lyhyen kysymyksen, joka osoitti taas kerran, kuinka hyvin hän älyää asioita.



Hän on myös erinomainen isä, pieni taaperomme on aika lailla isin poika. Hän on rakastava ja huomioi minua ihanasti pienissäkin asioissa. Hän tekee työnsä hyvin, mutta onneksi hänen työnsä vie vain kohtuullisesti aikaa perheeltä.

oli tosi romanttinen, enkä minä nähnyt, että oikeasti on itsekeskeinen ihminen, jonka lupaukset ja teot ovat yhtä tyhjän kanssa....olisi pitänyt uskoa isää :(

Ja kun siinä juttelimme niin tuli selväksi että hän on myös hyväsydäminen, pitää ihmisten auttamisesta ja on rehellinen. Siitä se sitten alkoi..

Ihastus, rakkaus ym. ovat tietysti välttämätön edellytys että alkaisin parisuhteeseen jonkun kanssa, mutta tunteet eivät vielä riitä. Myöskään esim. se ei riitä, jos mies sanoo rakastavansa minua. Se pitää osoittaa teoilla.



Ratkaisevaa ovat miehen parisuhdetaidot. Käyttäytyykö hän siten, että suhteemme vahvistuu ja lujittuu, vai siten, että suhteemme heikkenee.

tai ainakin näytti pitävänsä. Joten päädyimme yhteen ja tässä ollaan... vaikken enää tiedä, tahtoisinko.

olleet parhaat mahdolliset ja persoonina olemme kuin yö ja päivä; silti meillä oli välittömästi helppo ja mutkaton olla yhdessä, keskusteluyhteys toimi ja jokin vain klikkasi. Rakastuimme päättömästi. Myös seksuaalisuus toimi heti loistavasti yhteen.



Nyt vuosia myöhemmin on tullut todettua, ettei sujuvaan ja onnelliseen arkeenkaan tarvita kahta samanlaista ja tismalleen samanlaisia asioita harrastavaa ihmistä. Riittää kun on tarpeeksi yhteistä kosketuspintaa eli myös yhteisiä kiinnostuksenkohteita, lujaa rakkautta ja hyvä olla yhdessä. Arvot ovat samanlaiset ja kommunikaatio toimii. Meillä on ihana parisuhde!

Tunsin etten voi elää hetkeäkäään ilman häntä ja edelleen 10 vuoden jälkeen olen yhtä rakastunut, odotan innolla kun hän tulee töistä kotiin ja saadaan olla yhdessä.



Paranee kuin viini vanhetessaan.