Hajurakoa naapurin "yh" äitiin sis.myös avautumista.
Tällä naapurilla on siis 4-vuotias tytär, joka on joka viikko torstaista sunnuntaihin isällään. Hän on koko ajan niiiin rasittunut ja väsynyt olemaan yksinhuoltaja. Saanko nyt oikeasti sanoa suoraan, mitä hemmettiä? Mies maksaa sitä paitsi täydet elarit, vaikka lapsi on puolet viikosta hänellä.
Monellako ydinperheen äidillä on joka viikko 4 päivää aikaa itselleen?! Ei minulla ainakaan, vaikka mies onkin mukana kuviossa. Totta kai mies tekee osansa, mutta ei häneltäkään voi mahdottomia vaatia pitkien työpäivien jälkeen... En ole katkera, mutta tämä kaveri taitaa kohta olla entinen, kun tunnusti vielä tahallaan hankkiutuneensa raskaaksi, jotta mies ei lähtis :(
Miten muotoilen kauniisti, etten halua olla hänen kanssaan sen enempää tekemisissä? Kyseessä siis naapuri, huoh.
Kommentit (35)
No ei varmaan oo mutta meilläkin on niin rasittava YH!!! naapuri. Tää ihminen oli mun kaveri ennen mutta olen jo kuukausia sitten ottanut etäisyyttä häneen. Mä en vaan jaksa kuunnella sitä valitusta, kiroilua, lapsille huutamista enää.
Kaikki on niiiin raskasta vaikka on oma isä, äiti täti y.m. auttamassa harva se päivä. Vapaita viikonloppuja silloin tällöin ja kerran kuussa (koko viikonloppu) lapset menee tukiperheeseen. Ja auta armiasi jos tuovat lapset kotiin sunnuntaina tukiperheestä tuntia aikaisemmin kuin olivat lähteneet perjantaina! Pitäähän se nyt olla se 48 h kun ne siellä ovat!
Ajattelin avautua ennemmin tänne, ennen kuin pimahdan ja sanon naapurille päin näköä jotain pahasti... Ja kyllä, en jaksa sääliä ihmistä joka vain valittaa, eikä edes yritä. Ja kyseessä sentään yli 30-v ihminen, vaikka eihän se asenne ikää katso...
Ap poistuu hoitamaan omat lapsensa ja keskittyy välttelemään naapuria. Harmi, että on puoliksi yhteinen piha... Ehkä se kaipaa muutamaa puuta lisää kuusiaitaan.
Ja naapuri itse käyttää yh-nimitystä...
Huomasittehan otsikossa olevan yh:n olevan lainausmerkeissä...
Ja tämä ei ollut mikään hyökkäys yksinhuoltajia kohtaan. Kuten sanoin, tunnen montakin oikeasti yh:ta eivätkä he käytä sitä tekosyynä kaikkeen.
No niin, ne lapset...
Ap
Lisää puita istuttamaan vaan ja kun naapuri tulee valittamaan niin muistui juuri että "Oho, mulla on pyykit koneessa, pitää käydä ripustamassa ne!" =)
Ei mutta oikeesti, mä olen auttanut meidän naapuria niin paljon. Mutta kuitenkin saa vaan kuulla valitusta ja pa*skaa koko ajan. On mulla omat murheetkin ja tekemistä riittää omien lapsien kanssa. Ja AINA saa kuulla että "kun mulla ei oo ketään" Siis täh?? On siinä tukiperhe, isä, äiti, täti ja vielä perhetyöntekijä auttamassa. Eikö niitten apua voi ja pidä arvostaa?
Ajattelin avautua ennemmin tänne, ennen kuin pimahdan ja sanon naapurille päin näköä jotain pahasti... Ja kyllä, en jaksa sääliä ihmistä joka vain valittaa, eikä edes yritä. Ja kyseessä sentään yli 30-v ihminen, vaikka eihän se asenne ikää katso...
Ap poistuu hoitamaan omat lapsensa ja keskittyy välttelemään naapuria. Harmi, että on puoliksi yhteinen piha... Ehkä se kaipaa muutamaa puuta lisää kuusiaitaan.
Ja naapuri itse käyttää yh-nimitystä...
Toiset ihmiset nyt vain on jatkuvia valittajia. En mäkään kyllä ihan ymmärrä miten voi yhden 3-vuotiaan hoito 4 päivää viikossa olla ylivoimaisen raskasta. Lopun viikkoa saat vain lorvailla. Mutta todennäköisesti tämä ihminen nyt vain on perusnegatiivinen ja keksisi valituksen jostain muusta aiheesta, mikäli tätä tilannetta ei olisi.
Mullakin on yksi tuttu jonka kanssa en enää jaksa olla tekemisissä, koska kaikki aika hänen kanssaan menee hänen ongelmiensa ruotimiseen. Minun pitäisi vain jaksaa ymmärtää ja loputtomasti kuunnella.
Itse yritän suhtautua ihmisiin niin että ovat ihan samanarvoisia sen suhteen että ovatko yh vai perheellisiä tai jotain siltä väliltä.
Itse tutustuin yhteen lapsemme kaverin äitiin, joka heti aluksi toi esiin sen väsymyksensä ja sen, että olisi kiva päästä "joskus jonnekin" eli että lapsi tulisi meille vaikka suoraan hoidosta joinain päivinä leikkimään ja hän hakisi sitten myöhemmin. no toki se nyt käy kun lapset viihtyvät niin hyvin.
Lapsi on aika raskas hoidettava eli hän ei todellakaan mene "siinä sivussa". Halusin kuitenkin auttaa.
Sitten huomasin hänen fb-profiilistaan (kaikille avoin) että heillä on yhteishuoltajuus ja lapsi on isällään jokseenkin puolet. Hänellä on siis joka toinen viikonloppu pitkä vapaa lapseta. Ja minun pitäisi vielä hoitaa hänen ylivilkasta lastaan että hän pääsisi "joskus jonnekin"! Ihan uskomatonta. Loppui tuo hoitoapu muuten siihen paikkaan. Olisi sanonut suoraan, mutta tuo valehtelu on se mitä en suvaitse.
heillä on yhteishuoltajuus ja lapsi on isällään jokseenkin puolet. Hänellä on siis joka toinen viikonloppu pitkä vapaa lapseta.
lapsi näyttäisi olevan isällään esim joka toinen viikko ke-ma, lisäksi lomilla pitempiä aikoja. On rankkaa!
väljästi ja oikeasta merkityksestään poiketen, että ne jotka oikeasti ovat yksinhuoltajia ovat "totaaliyhäreitä".
ymmärrän erittäin hyvin ap:n tuskaa. Energiasyöpöt ihmiset ovat nimensä mukaisia. Tuollaisia ikuisia valittajia löytyy sieltä sun täältä. Syy omaan onnettomuuteen ja tyytymättömyyteen on aina muissa ihmisissä. Uskomattoman ahdistavalta ankeuttajalta kuulostaa naapurisikin. Hänellä on vielä paljon opittavaa siitä, että muiden ei kuulu tehdä hänen onneaan. Jos oppii koskaan.
Sinun täytyisi siis hankkiutua hänestä eroon. Helpommin sanottu kuin tehty.
Koita lyhentää keskustelujanne muutamaan sanaan. Tervehdi, sano että on kaunis ilma vaikka lähteä lenkille ja toivota kivaa viikonloppua. Älä mene kahville. Kieltäydy vain sanomalla "Kiitos, mutta minulla on muita hommia". Eikä sinun tarvitse selitellä mitä ja kuinka monta tuntia ne kestävät.
T: itsekin entinen yh, täydellisen totaalinen sellainen
Jos lapsi on viikonloput isällään, niin arjessa/työpäivinä äiti on silti yksinhuoltaja, mikä vaikuttaa nimenomaan työssäkäyntiin.
Äiti lähivanhempana hoitaa kaikki lapsen sairauspäivät, lääkärikäynnit, ja on ylipäänsä lapsen asioista vastuussa virallisesti. Etävanhempi ei sitä ole. Eli etä voi päättää lähteä vaikka Huitsin Nevadaan eikä hän ole siitä tilivelvollinen kenellekään. Lähihuoltaja ei voi tehdä näin. Lähin on pakko hoitaa lasta ne vesirokon kaksi viikkoa kotona tai järjestää joku hoitamaan. Etän ei tarvitse miettiä koko asiaa (ellei halua osallistua).
Kyse on vastuuasemasta, ja myös siitä tavallaan ainakin itse ajattelen että rahalliset tuet ovat pieni kompensaatio (suhteessa toiseen vanhempaan).
Miten olisi avoinkeskustelu, välttelyn sijaan. Sitä ei aina tiedosta omia ärsyttäviä piirteitään ja sanotaanhan sitä, että toisissa ärsytttä eniten se piirre, minkä itsessään haluaisi eniten muuttaa.
mies vaikka mistä. ite pitäisin pitkän raon. noille on sallittu kaikki kauniit ja rohkeet tyyliin:)
On ihan turha alkaa valittamaan yh:n arjen rankkuudesta, kun isä noin tiiviisti kuvioissa mukana. Eikös se voisi sitten tehdä loppuviikosta aina töitä, kun lapset isällään, ei olisi lastenhoito-ongelmia, ja taloudellinen tilannekin silloin kohenisi?
Tunnen muuten yhden naisen, joka on ap:n naapurin tavoin hankkiutunut raskaaksi saadakseen miehen kiikkiin, vieläpä kahden eri miehen kanssa! En arvosta tuota akkaa tippaakaan. Lapset oireilevat, tukiperhe ilmeisesti hakusessa. Toinen lapsista ei ole isäänsä nähnytkään, toinen käy isällään joka toinen viikonloppu...
ja ajatelkaa miten kurjaa sillä toisella lapsella on kun toisella on isä jonne pääsee v-lopuiksi.
Mulle on valtava mysteeri miksi naiset rupee lisääntymään ekasta yöstä kun tapaa jonku miehen. Haluaako ne kampata sen omaksi lapsen avulla? Älli ei nääs riitä laskemaan että se on melkein aina tuhoon tuomittu juttu ja lapset kärsii.
Mä en halua ystäväkseni tuollasia naisia enkä edes kotiini. Tuttavapiirissäni niitä on muutamia ja lapset järjestään surullisia!
Kuten sanottu, niin yksinhuoltajuus ei tarkoita sitä, että lapsi ei tapaa isää. Eikä yhteishuoltajuus tarkoita sitä, että lapset ovat paljon isällään.
Ap:n naapuri vaikuttaa säälittävältä reppanalta, mutta ap on kateellinen, eikä osaa käyttää käsitteitä oikein.