Lue keskustelun säännöt.
Olenko kohtuuton / itsekäs, jos pyydän vanhempiani hoitamaan kahta lastani yhden vkonlopun /kk?
29.04.2011 |
Lapsia on siis yhteensä neljä, joista esikoinen 10v ja kolme muuta tosi pieniä vielä, nuorimmat 2v kaksoset.
Jäin yllättäin lasten kanssa yksin 3kk sitten.
Huomasin tässä muutama viikko sitten, että minun on pakko saada apua, tai romahdan. Pinna jatkuvasti tiukalla, nukkumisvaikeuksia, olen laihtunut 5kk kuukaudessa jne.
Kysyin apua sosiaalitoimesta ja tänään sainkin päätöksen, että meillä alkaa käydä 2x vkossa 3t perhetyöntekijä, joka auttaa normi arjessa.
Sossusta neuvoivat käyttämään "tukiverkkoa".
Mietin siis nyt, kysyisinkö vanhemmiltani, että josko he voisivat säännöllisesti kerran kuukaudessa ottaa aina 2 lapsista koko vkonlopuksi heille. Se olisi minulle iso helpotus, kun minulla on jatkuva huono omatunto siitä, etten jaksa/kerkeä antaa lapsille henkilökohtaista huomiota. Olisi myös ihanaa käydä vaikka pikku retkellä / kirppiksellä / pitsalla vain kahden lapsen kanssa ->helppoa
Äitini tekee pitkää päivää töissä, on ns. uraihminen. Mutta fyysisesti todella hyväkuntoinen ja ikääkin vasta 52v. Isäni on 63v, juuri eläkkeelle jäänyt. Hyväkuntoinen, mutta ei juurikaan osallistu lastenhoitoon (vaikka lastenlapset hänelle toki tärkeitä ovatkin)
Mitä sanotte, viitsinkö pyytää?
Vanhempani ovat auttaneet minua runsaasti taloudellisesti sen jälkeen, kun jäin yksin. Siitä olen hyvin kiitollinen, tietenkin. Mutta se saa minut ajattelemaan, että olenko liian itsekäs jos pyydän vielä lastenhoitoapuakin?
Kommentit (29)
Ja toivottavasti vanhempasi haluavat auttaa. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta jos vanhempasi eivät jaksa, niin sekin on sitten pakko kestää, koska toki tuo hoitomäärä on kohtuullisen paljon.
Mutta jos on hätätilanne, ja oman lapsen ja lastenlasten hätä kyseessä, niin varmasti moni vanhempi haluaisi venyä. Minä ainakin toivoisin, että oma lapseni pyytäisi, jos olisi heikoilla.
Eikö mies tai miehen vanhemmat voisi myös auttaa?
Vanhempasi haluavat varmasti auttaa!
Mutta muista että ei-vastauskin on hyväksyttävä.
Onko lapsilla luptettavia isänpuoeln sukulaisia?
Miehen vanhemmat auttaisivat varmasti, mutta asuvat kaukana ja ovat jo hyvin iäkkäitä (74 ja 78v). Olivat meillä viikon alussa ja huomasin, etteivät he jaksaisi ottaa vastuuta kuin korkeintaan esikoisesta, edes muutamaksi tunniksi.
Mutta, täytynee soittaa huomenna äidille ja kysyä. Ja painottaa, että voi miettiä asiaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne keneltä kysytään, vastaavat sitten oman tuntonsa mukaan. Juttele asiasta vanhempiesi kanssa. Minusta ei kuulosta kohtuuttomalta. (omat vanhempani myös mukana paljon meidän elämässä ja kuvittelisin, että jaksaisivat kyllä ;)
Aina pitää pyytää ja kysyä avun perään. Sillä jos sinä et jaksa, ei siitä hyödy kukaan.
Onko sinulla muita tukijoukkoja ympärilläsi? Lasten kummit? Appivanhemmat? Muita lapsille läheisiä, joiden luona lapset voisivat silloin tällöin olla? Sinun olisi hyvä saada omaakin aikaa joskus.
Jaksamista ihan hirveästi. Tiedän tunteen noin suunnilleen, jäin kolmen pienen kanssa yksin pari vuotta sitten.
En tarkoita päivittäin, mutta esim. kerran kuukaudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikissa kaupungeissa ei saa lastenhoitoapua kuin lastensuojeluasiakkuuden kautta. Jos se on ainoa vaihtoehto, kannattaa sitäkin harkita. Me olemme asiakkaina, omasta tahdosta. Voin myös lopettaa sen heti, kun haluan. Lastensuojelun asiakkuudella on monen korvassa paha kaiku, mutta sitähän se on, lasten suojelua, että sinä ainoana vanhempana jaksat.
Osanotto lastesi isän poismenosta ja voimia asian käsittelyyn.
En tarkoita päivittäin, mutta esim. kerran kuukaudessa.
sitten vasta miettiä tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aivan loppu olin, vaikka kyseessä oli todella helppohoitoinen lapsi. Toisen lapsesta kun on ihan eri tavalla vastuussa kuin omastaan, hetkeksikään en voinut jättää lasta silmistäni aikuisten/teinien kodissa.
Ymmärrän kyllä että olet loppu, mutta et voi edellyttää että vanhempasi ottaisivat lapset hoitoon, totta kai voit kysyä, jotenkin jäi sellainen kuva etteivät lapset ole aikaisemmin olleet hoidossa vanhemmillasi?
Pyydä ihmeessä. Toivottavasti saat apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap,
lämmin osanottoni sinulle, on varmaan sinulla tosi raskasta!
Missä päin asut?
Olisiko sosiaalitoimistolla antaa sinulle tukiperhettä tai tukihenkilöä, vaikka jotakin kivaa tätiä joka esimerkiksi kerran kuussa ottaisi yhden lapsen luokseen viikonlopuksi?
Minun mielestä Mannerheimin lastensuojeluliitollakin on tällaista tukihenkilöjuttua.
Itse ainakin olisin valmis tuollaiseen juttuun auttamaan, vaikka olenkin yh, mutta omani on jo kohta aikuinen.
Onko paikkakunnallasi esim. jotakin sosiaali- ja terveysalan oppilaitosta tai talouskoulua? Sellaisista voivat tulla työharjoitteluun kotiin tai ehkä sellaisen kautta voisi löytyä opiskelija, joka vapaa-aikana haluaisi tienata hieman rahaa ja hoitaa osaa lapsiasi, jos taloudellinen tilanteesi sen sallisi.
kuulosti aika paljolta, mutta tilanteesi on sen verran rankka, että jotain pitää tehdä. voit pyytää, mutta mikään pakko ei heillä ole auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa, että saat apua myös sossusta. Toki voit pyytää vanhemmiltasi ja varmasti auttavat jaksamisensa mukaan.
Minä myös kyselisin muun tukiverkon perään: Lasten kummit, miehen muut sukulaiset (sisarukset?), omat sisaruksesi, omat ystäväsi ja lasten ystävien vanhemmat. Esim. 10-vuotias on jo niin vanha, että jos löytyisi luotettava ystäväperhe niin varmasti voisi silloin tällöin mennä yökylään ja kun tietäisivät sinun tilanteesi niin eivät odottaisi vastavuoroisuutta.
Perhetyöntekijän hyödyntäminen kannattaa miettiä kunnolla. Itselläni kävi perhetyöntekijä yhdessä rankassa vaiheessa ja koin parhaaksi avuksi sen, että hän vie lapseni ulos: minä jaksamisen mukaan joko nukuin itse päiväunet tai sain esim. imuroitua rauhassa. Pieni lapseni pelkäsi silloin imuria ja en itse pidä siitä että joku muu siivoaa meillä.
eikö vanhempasi tuollaisessa tilanteessa ole jo itsestään selvästi tarjonneet apua?
Kuvitelkaa nyt, puolison menetys yllättäen ja pieniä lapsia ja vieläkö siinä taakassa pitää alkaa miettiä, ettei vaan vaivaisi terveitä vanhempiaan liikaa...
Ilman muuta pyydät heiltä apua arkesi helpottamiseen!!!
En suoraan ehdottaisi tuollaista vkl/kk järjestelyä heille..
Saisitko sovittua, että kukin ottaa kummilapsensa joka toinen kk ja kaikki lapset olisivat yhtä aikaa kummeillaan, jotta saisit yhden vapaan la+su itsellesi?
Jos kummit auttaisi niin vanhemmillesi tuli hoitovuoro joka toinen kuukausi.
Mielestäni tällainen järjestely olisi kaikille kohtuullinen.
Saatiin auttaaa tosi paljon, siskot ja veli. Mites sä laihduit 5 kk ennenja yllättäen tuli ero 3 kk sitten. Ei oikein pidä paikkaansa nuo jutut. Eikä meiiä tytär kysellyt autetaanko vai ei, sehän oli selvyys siinä tilassa.
pyytää ilman muuta voit, edellyttää et.