Miksi onnellisesti naimisissa oleva ihastuu toiseen?

Kun mä ihastuin toiseen niin olisin jttänyt mieheni, jos vain olisin saanut sen toisen. Tajun vasta ihastuttuani, että mieheni ei ole se oikea minulle. En ole todellakaan saanut kokea sitä vaihetta, jossa oma epävarmuus siitä, onko tuo toinen ihastunut minuun vaihtuu onneksi siitä, että on! Vaan mieheni osoitti kiinnostusta minuun ja mä ajattelin sitten alistuneen lakonisesti, että oh well, otetaan nyt sitten sinut kun ei kukaan muukaan huoli.

Joten meillä kyllä ihastuminen muihin tarkoitti minun mielestäni sekä suhteen että omiakin ongelmiani. Mieheni ei herättänyt minussa koskaan sen isompia romanttisia tunteita. Se oli suhteessamme vialla. Eikä.sitä varmaankaan voi korjata kuin vaihtamalla kumppania, en tiedä.

Vierailija kirjoitti:

toinen tuntuu ystävältä enemmin kuin aviomieheltä? Itsellä oli näin ja toisen läheisyyden yritykset alkoivat ahdistaa,erosin.

Tämä!!!!

Vierailija kirjoitti:

Kun mä ihastuin toiseen niin olisin jttänyt mieheni, jos vain olisin saanut sen toisen. Tajun vasta ihastuttuani, että mieheni ei ole se oikea minulle. En ole todellakaan saanut kokea sitä vaihetta, jossa oma epävarmuus siitä, onko tuo toinen ihastunut minuun vaihtuu onneksi siitä, että on! Vaan mieheni osoitti kiinnostusta minuun ja mä ajattelin sitten alistuneen lakonisesti, että oh well, otetaan nyt sitten sinut kun ei kukaan muukaan huoli.

Joten meillä kyllä ihastuminen muihin tarkoitti minun mielestäni sekä suhteen että omiakin ongelmiani. Mieheni ei herättänyt minussa koskaan sen isompia romanttisia tunteita. Se oli suhteessamme vialla. Eikä.sitä varmaankaan voi korjata kuin vaihtamalla kumppania, en tiedä.

Mulla samansuuntainen tilanne. Oma mies ei ole missään vaiheessä herättänyt mitään intohimoja. Mutta kun se nyt vaan sattui olemaan muuten hyvä tyyppi. Vaihtamallahan se ongelma korjaantuisi.

Minä olen aina ihastunut muihin miehiin helposti, vaikka olen rakastunut omaan mieheeni. Yhteen miehen kaveriin olen ollut todella ihastunut alusta asti, eli jo pian 20v ajan. Muut ihastukset ovat olleet kevyempiä, työkavereihin ja sellaista, ja ovat menneet aikanaan ohi. Vaikka ihastun muihin miehiin, ei se silti tarkoita, etten rakastaisi omaa miestäni. Eikä se tarkoita sitäkään, että koskaan aikoisin lähestyä näitä ihastukseni kohteita, tai jättää oman mieheni. Olen oikein tyytyväinen avioliittooni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun mä ihastuin toiseen niin olisin jttänyt mieheni, jos vain olisin saanut sen toisen. Tajun vasta ihastuttuani, että mieheni ei ole se oikea minulle. En ole todellakaan saanut kokea sitä vaihetta, jossa oma epävarmuus siitä, onko tuo toinen ihastunut minuun vaihtuu onneksi siitä, että on! Vaan mieheni osoitti kiinnostusta minuun ja mä ajattelin sitten alistuneen lakonisesti, että oh well, otetaan nyt sitten sinut kun ei kukaan muukaan huoli.

Joten meillä kyllä ihastuminen muihin tarkoitti minun mielestäni sekä suhteen että omiakin ongelmiani. Mieheni ei herättänyt minussa koskaan sen isompia romanttisia tunteita. Se oli suhteessamme vialla. Eikä.sitä varmaankaan voi korjata kuin vaihtamalla kumppania, en tiedä.

Mulla samansuuntainen tilanne. Oma mies ei ole missään vaiheessä herättänyt mitään intohimoja. Mutta kun se nyt vaan sattui olemaan muuten hyvä tyyppi. Vaihtamallahan se ongelma korjaantuisi.

Mulla tähän liittyy vielä se, että olen itse muuttunut. Raadollista sanoa, mutta jos nyt etsisin miestä, niin olen varma, että mulla ois tavallaan mahkuja parempaan mieheen. Tai siis ei miehessäni ihmisenä mitään vikaa ole ja siinä mielessä en varmasti löytäisi parempaa moestä, mutta kun mä haluaisin tunteakin jotain!! Sitä just, mistä nää rakastuneet muijat tässä ketjussa puhuu! Että mä merkitsen sille mun epätäydelliselle miehelle jotain kuin että mä en tunne merkitseväni kuin jotakin avioliiton suorittajaa sille täydelliselle kumppanille! Enkä ole kyllä ees jaksanut enää suorittaakaan mitään... Mulla on mennyt maku ihan tyystin koko hommaan. Suhteeseen siis. Ja itkettää, koska itsepähän olen tämän valinnut. Silloin, kun olin se eri tyyppi tosin.

Oon katkera ja haluan toisen miehen.

Puhukaa kumppanillenne asioista mitkä vaivaa ja koittakaa selvittää ne yhdessä. Suurin osa eroista johtuu kommunikaatio ongelmista.

Toinen asia mitä pitäisi elämässä pitää mielessä että ajattelee positiivisia asioita eikä negatiivisia.

Ei elämä aina ole ruusuilla tanssimista vaikka olisikin hyvässä suhteessa, kyllä se arki koittaa muidenkin kanssa eikä pelkästään oman nykyisen kanssa.

Nähnyt ja kokenut.

Edelliseen lisäystä että ihmiset kasvaa ja muuttuu kokoajan , ei kukaan ole samanlainen kun suhteen alkuaikoina.

Se ihastuskin muuttuu ajan mittaan niin mitä sitten?

Seuraava kehiin taas?

Suuri ihastus" - sillä nimellä sitä kutsutaan, toiselta nimeltään rakastumista, järjetöntä rakastumista.

"Se on kausi, jonka aikana ihmisen tahdonvoima ei riitä hänen omien ajatustensa hallitsemiseen."- (Tennov)

Kun omia ajatuksiaan ei voi hallita, ei hallitse niistä syntyviä tunteitakaan. Vain tekojaan voi hallita, mutta ajatukset ja tunteet ovat niin intensiivisiä, että niistä johtuvat tekojen yllykkeet ovat äärimmäisen vahvoja, pakottavilta tuntuvia motiiveja tehdä ja toimia, jopa vastoin omaa tiedostettua etuaan. Sekopäissään ottaa käsittämättömän helposti valtavia riskejä.

Vaikea sanoa. Jos olisin onnellisesti naimisissa tuskin olisin ihastunut toiseen. Tuntisin huonoa omaatuntoa. Nyt en tunne vaikka olen ihastunut koskaan mieheni kohtelee minua kuin koiraa.

Vierailija kirjoitti:

Vaikea sanoa. Jos olisin onnellisesti naimisissa tuskin olisin ihastunut toiseen. Tuntisin huonoa omaatuntoa. Nyt en tunne vaikka olen ihastunut koskaan mieheni kohtelee minua kuin koiraa.

Parisuhteissa puhumattomuus on suurin erotekijä, olettaa toisen tietävän asioista. Meistä jokainen on erilainen ja ajattelee erilailla, onko käynyt mielessä puhua miehesi kanssa asiasta mikä sinua vaivaa suhteessanne?

Miehesi saattaa ehkä tajuta asian että tekee väärin ja parantaa tapansa.

Tuskin on haittaa siitä että sanot asiasta miehellesi.

Kevät sen tekee.

Vierailija kirjoitti:

Se oma kulta on jo niin tuttu ja turvallinen. Joskus kaipaa sitä jännitystä, mitä oli suhteen alkuaikana, kun toisen ihailu ja rakkaus ei vielä ollutkaan itsestään selvää - ja sitä onnea, kun epävarmuuden keskellä sitten selvisikin, että se toinen on oikeasti ihastunut minuun.

Järkevä ihminen osaa jättää tällaiset ihastumiset omaan arvoonsa (vaikka niitä tuleekin) ja arvostaa niitä monia hyviä asioita, joita omassa vakikumppanissa ja -suhteessa on.

Itsekin olin ihastunut mieheni kaveriin, sai aina pääni pyörälle kun oli seurassa. Jätin asian sikseen ja nyt ei enää minkäänlaista tuntemusta tuota ihmistä kohtaan. En voisi kuvitellakaan eläväni missään muussa suhteessa kuin tässä, kaikki on yksikertaisen ihanaa. Molemmat arvostamme ja rakastamme toisiamme.

Nyt tänä vuonna suhteen yhdessä olomatkaa tulee kuluneeksi 26v, ja 3v sitten ihastumisen tunne heräsi hänen kaveriinsa. En osoittanut sitä milläänlailla, en kenellekään. Meni ohi muutamassa kuukaudessa. Minua ja miestäni yhdistää lukuisat eri asiat vaikka kaksi ihmistä on täysin eri planeetoilta, ja olemme lapsettomia.

Voi miten sun sädekehä loistaa!

Kyllä sä olet nyt hyvä ihminen, paljon parempi kuin me kaikki muut yhteensä.

Missä muualla olet tänään kuuluttanut erinomaisuuttasi?

NO no, sit kyllä on käytös kuin pikkulapsel , joka näkee Mielestään paremman lelun kun on itellä, " EPÄREILUAAAA😥😪😱😭 MIKS TOLLA ON Palempi L- elu kun mulla! Potkii ja sätkii kuin pikku lapset ruukaa tehdä. , ja saa päähänä , HALUTA JUURI KAVERINSA LELUN , JA , KÄRTTÄÄ SITÄ ITSELLEEN , ANNA TÄNNE SE! 💞😣👺 ANNA NYT MINÄ HALUAN TON ITSELLEENI! ( byää, byä😥).

Ja,Hiski Salomaan Lännen Lokari lauluskin on jossakin kohtaa sana

Lokari se hellunkin ottaa vaikka toisen Emännästä. .

Vierailija kirjoitti:

Jaa, eipä oo ollu tarvetta ihastua muihin. Samahan se on sitten erota, jos muut alkaa vetää puoleensa! T 8v onnellisesti naimisissa

Niin, ei ollut minullakaan halua tai tarvetta - ainakaan tietoista - ihastua kaksi vuotta sitten.  Itse asiassa, kun ymmärsin ihastuneeni - olen muuten aina viimeinen ihminen joka sen tajuaa - naiseen, jota näin muutaman kerran viikossa, se jonkin verran harmitti. Ja sitten kun tajusin, että se näkyy käyttäytymisessäni, niin totesin, että vaikken mitään naisesta haluaisikaan, täytyy minun mennä kertomaan hänelle. Tavallaan toivoin, että hän käyttäytyisi minua kohtaan tylysti ja kylmästi, ja ihastus katoaisi nopeasti ja arki palautuisi ennalleen.

Jos olisin voinut estää ihastumisen olisin sen ehkä tehnyt.

Ei käyttäytynyt nainen tylysti eikä kylmästi, enkä varsinaisesti saanut edes pakkeja, toisaalta enpä ole edes varattu, eikä hänkään tällä hetkellä.