Minä, yh, löysin mahtavan miehen!

Mieskin on yh, mutta on se lähivanhempi. Lapset ovat aika isoja hänellä ja mulla pieni.



Mutta olen tässä ihmetellyt, että voiko todella olla tällaisia miehiä! Pitää niin hyvän huolen omistaan, puolustaa, hoitaa, asettaa etusijalle. Huolehtii huushollin täydellisesti, on kätevä käsistään: kaikki sujuu auton korjaamisesta verhojen ompeluun.

Osaa hoitaa parisuhdetta, näyttää tunteensa eikä säästele huomioimisessa eikä läheisyydessä (eikä seksissä!!!).

On vielä sivistynyt, osaa puhua kaikesta, on huumorintajuinen jne jne.



Miten ihmeessä saisin tämän yksilön itselleni ja itseni ja lapseni tähän hänen lähipiiriin ja pääsisin osakseni onnesta?

Miehellä on takana aika tuore ero entisestä tyttöystävästä enkä halua joutua pelkäksi laastariksi. Vielä mulla ei ole kovin syviä tunteita, mutta tiedän, että jos antaisin itselleni luvan, rakastuisin tähän mieheen hetkessä...



Huoh... Pelkään, että onni livahtaa taas pois ulottuviltani. Ehkä annan vaan miehen olla rauhassa enkä ahdistele yhtään?? (Vaikeaa sekin, haluaisin niin olla hänen lähellä, siliteltvänä, halattavana ja silitellä ja halata itse.)