Kumpi on parempi lapsella, huono seura

Nyt on äidillä puurot ja vellit sekaisin. Sinulla jostain syystä väärät mielikuvat ja ehkä myöskin odotukset lapsien käyttäytymisestä.



Missä ihmeen koulussa luokalla on etupäässä häiriköitä? Asumme Helsingissä ja lapsi suuressa koulussa joka on ihan hyvämaineinen. Luokassa yksi häirikkö-tyttö. Toki seurassa tyhmyys tiivistyy. Sitä omaa vastuuta vaan opeteltava.

lasten vanhempia, osa lapsista on kasvanut täysin rajoitta niin tällainen on ainakin poikien keskuudessa mahdollista ihan hyvämaineisella alueella.

meidän pojat 10v ja 15v ovat omasta halustaan mieluummin yksin, kun huonossa seurassa!

ja seura tekee kaltaisekseen

eli ap lapsesi on parempi silloin olla itekseeen

eli itse en anna lapseni olla huonotapaisten lasten kanssa



etsikää parempaa seuraa, esim harrastuksista, näin me olemme tehneet

Hänen mukaansa enimmistö luokalta häiriköitä. Niinhän ei voi olla. Eli Ap:n tapauksessa mieluummin huono seura kuin yksin

Tosin pojan (ekaluokkalainen) luokkakaverit ovat ok, mutta meidän naapuristossa ei asu heistä ketään. Sen sijaan naapuristossa asuu liuta muita poikia, joilla ei vaikuta olevan kertakaikkiaan mitään rajoja / kukaan ei katso perään, ja meno on sen mukaista. Ihme, että ovat kaikki vielä ylipäänsä hengissä... muutama vuosi eteenpäin, ja veikkaan, että alkaa pikkurikoksia kertyä ja tupakat suussa ym, sellaista on touhu.



Itse en ole poikaa ko. porukkaan päästänyt. Eikä se seura suuremmin poikaa edes kiinnosta. Tietysti joskus harmittaa, kun ei ole oikein pihakaveria, mutta ollaan sitten keksitty jotain muuta puuhaa / pyydetty joku pojan oma kaveri meille tai poika kuskattu kaverilleen.

Olen yrittänyt positiivisesti ajatella, että parin vuoden päästä poika osaa jo kulkea itse fillarilla vähän kauempana asuvien kavereitten luo, ja tilanne helpottuu :).



Eli mä olen sitä mieltä, että mieluummin yksin kuin siihen huonoon porukkaan. Usko pois, olet vielä joskus tyytyväinen, että sun lapsella on ollut selkeät rajat ja on oppinut oikean ja väärän sekä oikeudenmukaisen käytöksen toisia kohtaan.



Valitettavasti tosiaan tuntuu vaan nykyään, että ns. kiltti lapsi jää vähän sivuun, kun pitää olla niin kovis jo pienestä pitäen. Ainakin poikien suhteen :(.

ja jäin porukan ulkopuolelle. Sitä kohtaloa en soisi lapsilleni.

ja jäin porukan ulkopuolelle. Sitä kohtaloa en soisi lapsilleni.

kiusasi häntä. Ja siitähän se kannabisura alkoi. Joukon voima on mahtava.

Sanoisin, mieluummin yksin ja etsitte hänelle muualta seuraa tai vaihdatte luokka tai jopa koulua.

Lasteni luokalla eivät kylläkään suurin osa ole häiriköitä mielestäni, mutta olen samaa asiaa joutunut miettimään ja tulimme mieheni kanssa siihen tulokseen, että toinen ala-asteikäisistä lapsistani pitäköön ns. epäsopivan ystävänsä kuin ei ystävää ollenkaan.



Tyttö on käsittääkseni suht suosittu tai ainakin ok luonteinen, synttärikutsuja satelee jatkuvasti, myös ylemmältä luokalta ja rinnakkaisluokilta tytöiltä, joista en ole kuullutkaan.



Mutta tyttöni viihtyy vain yhden luokkatoverinsa seurassa. Avainlapsi, jonka äitiä ei kotona näy, en tiedä missä hän on päivät ja illat (ei töissä, tiedän vain sen, on itse sanonut olevansa "vapaa taiteilija"). Isä asuu muualla.



Kaverilla on huiman paljon enemmän vapauksia kuin omalla tytöllämme (koska on itsekseen taskurahojen kera) ja tämä on aiheuttanut isoja riitoja kotonamme. Mutta koska kaverukset ovat tuntuvat olevan aivan erottamattomat ja kaveri itsessään fiksu ja ok oloinen, annamme toistaiseksi tilanteen olla.