Miten niin äitini MUKA AUTTAA MUA PALJON??
Mulla on äitini kanssa hyvät ja läheiset välit, nähdään harva se päivä ja hän on muutenkin paljon mukana meidän elämässä. Nyt hän sit tänään sanoi, että on hienoa kun on voinut auttaa mua ja perhettäni paljon! Äitini vie lapset yleensä kerran viikossa puistoon pariksi tunniksi ja tiistaisin käyvät seurakunnankerhossa. Olen kotiäitinä ja mieheni on reissutöissä, tekee pitkiä päiviä. Äiti on aika usein meillä yötäkin, silloin kun mieheni on reissussa. Mun mielestä äitini on tässä se "saava osapuoli", ei niinkään auttaja. Hän asuu yksin ja saa varmasti lapsistani elämäänsä sisältöä ja iloa. Ilman meitä hänen elämänsä olisi kuitenkin aikaa tyhjää. Kyllä hänestä apuakin on, esim.ens viikolla lähdetään miehen ja lasten kans viikoksi lomalle ja äiti lupasi käydä reissumme aikana pesemässä ikkunat ja saunan ja tekemässä viikkosiivouksen niin saadaan palata reissusta puhtaaseen kotiin, eikä mun tarvi sitten ikkunoita pestä jne. Eli apua on, mutta en pitänyt hänen tavastaan ilmaista asia. Miten teillä muilla on? Jos äitinne saavat olla paljon lapstenlastensa kanssa niin kokevatko sen auttamiseksi? Meidän lapset on 4 ja 2-vuotiaat ja syksyllä saamme vauvan
Kommentit (112)
Kukaan ihminen ei VOI olla noin kiittyämätön ja itsekäs paska... :DDDDDD Tai jos on, niin ihmettelen kovasti...
Saati pestä ikkunat. Kääk! Kuinka edes avaimenne on hänellä?! Todellakin saat paljon apua ja äitisi on syystä siitä iloinen, että voi olla avuksi! Toki ilo on molemminpuolista, mutta jään silti ihmettelemään, miten kehtaat ottaa vastaan moista siivousapua lomanne aikana.
nyt ei ole auttamista, jos mummo saa olla lastenlasten kanssa ja paljon elämässäni. Hän on paremminkin etuoikeutettu. Kyllä kun tulee kerran viikossa aamupäivällä hakemaan lapsia puistoon, tuo yleensä tekemäänsä ruokaa, jota sitten lämmitellään. Leipoo lasten kanssa pullaa,leipää yms. Lukee heille kirjoja, käy uimahallissa ja touhuaa kaikkea mukavaa. Toki se on hyvä juttu, ja lapset tykkää. En kuitenkaan koe sitä auttamiseksi, vaan normaaliksi mummona olemiseksi. Kahdesti viikossa kyllä saan säännöllisen oman ajan + uimahalli ym.reissut päälle. On ihanaa, että hän on seurana kun mies reissussa, kyllä hän siivoaakin meillä jne. En vain kässää miksi sanoi että hienoa kun saa olla APUNA
Ensin hirveetä vuodatusta miten kaikilla eri tavoin äiti auttaa ja sitten mutisee lopukis ettei pitänyt miten äiti asian ilmaisee... :D
Kukaan, ei edes av-mamma voi olla noin tyhmä ja kittämätön ja sokea ettei muka näe että äiti todellakin auttaa paljon!
ja itse stressaan sitä, että en kai rasita häntä liikaa. Hän ei kuitenkaan ole vielä eläkkeellä. Mutta, äitini ei auta minua noin paljon kuin sinun äitisi, ap ! Silti olen kiitollinen hänen avustaan, sillä hän tekee paljon enemmän, kuin omat vanhempansa aikoinaan.
Suomessa isovanhempien osallistuminen ja läsnäolo eivät siis ole itsestäänselvyyksiä - ja tottahan se on, äitisi auttaa sinua, jossakin toisessa kulttuurissa hänen kommenttinsa olisi epäkohtelias, täällä ei.
jos olisin joskus elämässäni saanut edes vähän apua! Mielestäni saat todella paljon apua äidiltäsi, kadehdin sinua ja olet kyllä kiittämätön!
Meillä itse joudun huolehtimaan äidistäni, kun häntä käyn katsomassa. Hän on siis täysin avustettava (vaipat, käytettävä vessassa, syötettävä jne.).
Miehen vanhemmat vahtivat joskus lapsia pari kertaa vuodessa, kun pyydetään. Itse eivät koskaan tarjoudu. Anoppi tulee meille kylään, ei koskaan laita ruokaa, eikä esim. keitä aamukahvia tai nouse lasten kanssa aamuisin, vaikka tietää, että en saa koskaan nukkua. Nousee sängystä vasta, kun pyydän aamukahville. Appiukko nousee vasta, kun muut ovat kahvin jo juoneet. Kun ollaan kotona, eivät osallistu lasten hoitoon mitenkään (esim. iltapala tms.) Olen kiitollinen aina, kun tekevät jotain lasten kanssa yhdessä.
Joten kyllä ,saat todella paljon apua! Ei se vanhalle ihmiselle aina mitään herkkua ole, että saa olla lastenlasten kanssa, etenkin jos siinä samalla vielä täytyy siivota ym. Joten olet kiittämätön, ikävä tytär. Muistapa sanoa äidillesi kiitos joskus, äläkä luule, että teet äidillesi palveluksen joka kerta, kun hän SAA viettää aikaa lastenlastensa kanssa!!!
... ainakin verrattuna meidän sinänsä ihan kivoihin mummoihin. En kehtaisi noin paljon apua edes ottaa vastaan luultavasti. Ja mieheni on myös ollut vuosikausia reissutöissä ja meillä kolme lasta.
Ehkä sitten käsittäisit mikä on normaalia mummona olemista ja mikä apua...
Olet todella kiittämätön paska, kun suoraan sanon.
Nyt menet ja ostat äidillesi jonkin tosi hemmottelujutun äitienpäiväksi ja kiität kaikesta mitä olet häneltä saanut. Ja sen lisäksi lopetat tuon marisemisen, tai kohta saat kenties nähdä mikä on kiittämättömyyden palkka. Äitisi alkaa ottaa vaikka yhden lapsen kerrallaan ja antaa vain hänelle laatuaikaa ja sinä menetät sen ilmaisen hoitajan jolla saat omaa aikaa.
olet selvästi piloille hemmoteltu kakara, ja äiti jatkaa samaan malliin, passaa aikuista kiittämätönä tytärtään. Oikein viikkosiivous, voi herranjumala. Mene itseesi, oikeasti.
voin mielelläni ottaa hänet meille ja osaisin TODELLa arvostaa ja näyttää kiitollisuuteni hänelle! Mikä mielestäsi on APUA, jos ei tuo, mitä saat? Siis mielestäni JUURI SINÄ olet ehdottomasti saamapuolella! Tuo on kyllä ehdottomasti enemmän kuin vain "normaalina mummona olemista". Pitäisiköhän sinun tarkistaa omaa asennettasi?
t. eräs äiti, joka ei saa käytännössä mitään apua keneltäkään isovanhemmalta
Kukaan ihminen ei VOI olla noin kiittyämätön ja itsekäs paska... :DDDDDD Tai jos on, niin ihmettelen kovasti...
on mielellään lastesi kanssa niin paljon? En tarkoita etteikö hän tykkäisi lapsistasi tai haluaisi olla heidän kanssaan, mutta oletko varma ettei hän ole väsynyt ollessaan lastesi kanssa niin paljon? Jospa hänellä olisi muutakin tekemistä, mutta kokee velvollisuudekseen auttaa kun miehesi on reissuhommissa? Tuo kuulostaa siltä, että äitisi on lastesi kanssa enemmän kuin sinä itse.
nyt ei ole auttamista, jos mummo saa olla lastenlasten kanssa ja paljon elämässäni. Hän on paremminkin etuoikeutettu. Kyllä kun tulee kerran viikossa aamupäivällä hakemaan lapsia puistoon, tuo yleensä tekemäänsä ruokaa, jota sitten lämmitellään. Leipoo lasten kanssa pullaa,leipää yms. Lukee heille kirjoja, käy uimahallissa ja touhuaa kaikkea mukavaa. Toki se on hyvä juttu, ja lapset tykkää. En kuitenkaan koe sitä auttamiseksi, vaan normaaliksi mummona olemiseksi. Kahdesti viikossa kyllä saan säännöllisen oman ajan + uimahalli ym.reissut päälle. On ihanaa, että hän on seurana kun mies reissussa, kyllä hän siivoaakin meillä jne. En vain kässää miksi sanoi että hienoa kun saa olla APUNA
Ei kukaan voi väittää tosissaan, että tämä ei olisi auttamista. Jos tämä on oikeasti totta, ei kyllä äitisi ole mikään etuoikeutettu, vaan todella kiltti äiti, jolla on poikkeuksellisen kiittämätön lapsi.
Mutta veikkaan, että sinua harmittaa jonkun toisen äidin kiittämättömyys omaa äitiään kohtaan, joten teit tällaisen provon.
Minä, tahtomattani lapseton ja sinkku nainen, vietän sisareni lasten kanssa aikaa 2-3 kertaa viikossa. Jos hoidan lapsia heidän kotonaan, pyöräytän samalla pyykit ja tiskikoneen tai teen jotain muuta pientä kotihommaa kun lapset nukkuvat tai esim katsovat pikkukakkosta.
Rakastan sisareni lapsia yli kaiken ja koen olevani etuoikeutettu, kun pystyn osallistumaan noin paljon lasten elämään - osittain se korvaa sitä tuskaa mikä itselläni on kun en ole sopivaa miestä löytänyt enkä siksi lapsia saanut.
MUTTA: kyllä minä koen auttavani sisartani ja hänen miestään, kotitöissä, tarjoamalla vapaa-aikaa kun itse katson lapsia jne. Autan, mutta saan itsekin siitä auttamisesta itselleni jotain - lapsien hoitamisesta saan tyydytystä hoivavietilleni ja pienistä kotiaskareista mitä heillä teen saan hyvän olon, kun tiedän miten iloiseksi sisareni siitä tulee. En tee asioita kerjätäkseni kiitosta vaan siksi, että rakastan siskoani ja jos voi itselleen rakasta ihmistä auttaa noinkin pienillä teoilla niin miksen sitä tekisi?
Häpeä AP, jos kehtaat edes tosissasi olla loukkaantunut äitisi kommentista! Hän AUTTAA sinua, koska rakastaa sinua ja lapsiasi, hän saa siitä varmasti itsekin, mutta ei tuo ihan pelkkää "perusmummoilua" ole. Hän haluaa olla sinulle avuksi, hän haluaa että hänellä on teille yhtä rakas merkitys kuin mitä teillä on hänelle.
En nyt lähde tähän erittelemään saamamme avun määrää, koska tiedän, että myös mut leimattaisiin kiittämättömäksi. Mutta siis mä kyllä ymmärrän sua!
Meilläkin siis äiti auttaa kyllä tosi paljon mutta en silti tykkää siitä, että hän korostaa sitä aina ja joka paikassa. En ensinnäkään siksi, että me kyllä pärjättäisiin myös ilman apua, koska olisi pakko. Toiseksi en tykkää siitä siksi, että äiti on itse luvannut auttaa ilman, että me ollaan koskaan sitä pyydetty. Auttamisen takia äitini myös kokee, että hänellä on oikeus puuttua kaikkiin perheemme asioihin sekä arvostella perheemme valintoja. Se on oikeesti kurjaa eikä sitä oikeuta mikään apu, mitä häneltä saadaan :(!
Tiedän myös jo kokemuksesta, että tämä jossain vaiheessa kääntyy meitä vastaan... Eli muutaman vuoden päästä, kun lapset ovat isompia, saamme kuulla miten äitini on kasvattanut heidät eikä me olla koskaan ehditty olemaan lastemme kanssa, koska ollaan vaan tehty uraa. Jos lapsille tulee jotain ongelmia, johtuu se myös meistä ja siitä, että ei olla koskaan oltu kotona. Kaikki em. siis kärjistäen potenssiin tuhat.
Ollaankin viime aikoina jo kieltäydytty äidin avusta ja järjestelty asioita niin, että arki sujuu ihan omin voimin. Tästä äiti loukkaantuu ja mullittelee aina muutaman päivän. Kertoo tutuille ja tuntemattomille miten kiittämätön olen ja ihan umpiväsynyt ja sairas (siis psyykkisesti), koska en kestä/jaksa arjen pyörittämistä. Lapset on tietty myös heitteillä, koska kumpikaan meistä ei anna ruokaa eikä osaa niitä kasvattaa.
Ihan mielelläni siis otan vastaan apua mutta kyllä sen antamisen tulisi mielestäni olla ihan pyyteetöntä. Varsinkin, kun sitä ihan itse tarjoaa!
Tsempit ap sulle! Älä päästä tilannetta ihan näin pahaksi kuin meillä...
asian pointtia! Tarkoitus ei siis ollut kritisoida äitiäni, joka on hyvä äiti ja mummo. En vain ymmärrä miksi sanoi, että on saanut auttaa paljon, koska mitään apua en ole häneltä koskaan pyytänyt. Kyllä hän auttaa ja on ihanaa, että on lasten kanssa paljon. En yhtään ymmärrä teidän asennetta,
Valtavan paljon minustakin. Itse saan noin kerran kuussa apua isovanhemmilta, jos sitäkään. Sekin on jonkin mielestä paljon.