Miten niin äitini MUKA AUTTAA MUA PALJON??
Mulla on äitini kanssa hyvät ja läheiset välit, nähdään harva se päivä ja hän on muutenkin paljon mukana meidän elämässä. Nyt hän sit tänään sanoi, että on hienoa kun on voinut auttaa mua ja perhettäni paljon! Äitini vie lapset yleensä kerran viikossa puistoon pariksi tunniksi ja tiistaisin käyvät seurakunnankerhossa. Olen kotiäitinä ja mieheni on reissutöissä, tekee pitkiä päiviä. Äiti on aika usein meillä yötäkin, silloin kun mieheni on reissussa. Mun mielestä äitini on tässä se "saava osapuoli", ei niinkään auttaja. Hän asuu yksin ja saa varmasti lapsistani elämäänsä sisältöä ja iloa. Ilman meitä hänen elämänsä olisi kuitenkin aikaa tyhjää. Kyllä hänestä apuakin on, esim.ens viikolla lähdetään miehen ja lasten kans viikoksi lomalle ja äiti lupasi käydä reissumme aikana pesemässä ikkunat ja saunan ja tekemässä viikkosiivouksen niin saadaan palata reissusta puhtaaseen kotiin, eikä mun tarvi sitten ikkunoita pestä jne. Eli apua on, mutta en pitänyt hänen tavastaan ilmaista asia. Miten teillä muilla on? Jos äitinne saavat olla paljon lapstenlastensa kanssa niin kokevatko sen auttamiseksi? Meidän lapset on 4 ja 2-vuotiaat ja syksyllä saamme vauvan
Kommentit (112)
Olet kiittämätön kakara.
Äitisi on todellakin auttanut sinua paljon. Miksi hän ei saisi sanoa sitä ääneen!!!!!?????
Mietipä hetken, mikä kaikki olisi ollut erilaista, jos äitisi ei olisi ollut mukana elämässänne.
Muista jokainen kerta, kun olet saanut viedä yksin roskat, ripustaa yksin pyykit, tehdä rauhassa ruokaa- isommista sioista puhumattakaan- sillä aikaa kun äitisi on ollut lasten kanssa. Tai mitkä tahansa kodin askareet (vaikka se roskapussin vienti) jonka äitisi on tehnyt puolestasi. Luulenpa, että siinä kertyy aika monta pientä ja isoa työtä, jotka olisit joutunut tekemään IHAN ITSE ellei äitisi olisi auttanut. Miksi hän ei saisi laskea niitä auttamiseksi???? Ovathan ne!!!!
Kuulostaa siltä ettet todellakaan osaa arvostaa apua vaan pidät sitä jotenkin itsestäänselvyytenä. Oikein kiehuttaa.
Olet kiittämätön kakara. Äitisi on todellakin auttanut sinua paljon. Miksi hän ei saisi sanoa sitä ääneen!!!!!????? Mietipä hetken, mikä kaikki olisi ollut erilaista, jos äitisi ei olisi ollut mukana elämässänne. Muista jokainen kerta, kun olet saanut viedä yksin roskat, ripustaa yksin pyykit, tehdä rauhassa ruokaa- isommista sioista puhumattakaan- sillä aikaa kun äitisi on ollut lasten kanssa. Tai mitkä tahansa kodin askareet (vaikka se roskapussin vienti) jonka äitisi on tehnyt puolestasi. Luulenpa, että siinä kertyy aika monta pientä ja isoa työtä, jotka olisit joutunut tekemään IHAN ITSE ellei äitisi olisi auttanut. Miksi hän ei saisi laskea niitä auttamiseksi???? Ovathan ne!!!! Kuulostaa siltä ettet todellakaan osaa arvostaa apua vaan pidät sitä jotenkin itsestäänselvyytenä. Oikein kiehuttaa.
Jos ei niin saattaa ap.eelle tulla itku, kun mummi ei enää autakkaan (sairastuu ym.) Meillä ei ole mummeja ym. sukulaisia auttamassa eli ihan itse lapsemme hoidamme. Jotenkin ihmetyttää, että ap.ee jaksaa kaikesta avusta huolimatta takertua johonkin pikku sanomiseen.
olet kyllä uskomattoman kiittämätön ja itsekäs ihminen ap!!!!
Meillä ei asu sukulaisia lähellä, jokaisena viikonpäivänä hoidan itse kaikki puistoilut, kerhot ym. menot. Ikkunanpesuapua nyt en kehtaisi enää ottaa vastaan tuollaisen hyväksikäytön jälkeen (tuskin maksat mitään siitäkään?!?).
Vierailemme tietysti molemmissa mummoloissa ja siellä mummot saavat olla ja leikkiä lasten kanssa niin paljon kuiin haluavat, samoin meille tullessaan. "Saavat olla" lapsenlastensa kanssa ilman mitään aikatauluja tai vastuuta lapsista.
Otapa selvää paljonko maksaa esimerkiksi tuollainen siivous, jatkuva lapsen kyytiminen ja muu lastenhoito ja tule sitten lässyttämään lisää.
Ja lakkaa tekemästä liukuhihnlapsia, joita ette itse pysty hoitamaan!
itse jotain auttamisestaan poista sitä tosiseikkaa, että hän todella auttaa sinua, ja paljon!
Olisiko auttamista vain se, mistä auttaja jotenkin kärsisi tms.?
jotka eivät ilmeisesti arvosta saamaansa apua. Meillä ei ole mummoja ja pappoja lähellä, joten hoidamme lapsemme aivan itse! Ja näin hyvä. Ehkä kerran vuodessa lapset ovat mummulassa yökylässä.
Ap:n saama apu on suuri apu.
Kyllä meilläkin se saava osapuoli on mun äiti. Eikä tästä ole ikinä tarvinnut riidellä. Me ei tarvittaisi minkäännäköstä lastenhoitoapua, mutta äitini haluaa olla lasten kanssa. Hän ja isäni haluavat viedä lapsiamme eri paikkoihin ja viettää aikaa heidän kanssaan. He saavat siitä itse paljon ja he tykkäävät, että välit lapsenlapsiin ovat lämpimät ja läheiset. Eivät he ole lainkaan uuvuksissa vietettyään kivoja päiviä lastemme kanssa. Ei hekään ole sitä ikinä kutsuneet avuksi vaan mukavia vapaapäiviä ne heille kuulemma ovat. Mä tietenkin olen kiitolllinen, että on noin ihanat isovanhemmat.
Mutta siis ap:n pointti on ihan selvä. Täällä taas osa ei edes halua ymmärtää. Tai sitten ovat vaan tyhmiä.
Teillä isovanhemmat vievät lapsia omasta halustaan mutta käyvätkö he teillä myös SIIVOAMASSA ja laittamassa ruokaa??? Niin ja kuskaavatko lapsia JOKA VIIKKO kaksi kertaa kerhoihin ym?
Jos vastaus on ei, et voi verrata tilannettasi ap:n kirjoitukseen.
Ja AP on idiootti, vaikka kyse olisikin vain sanoilla saivartelusta niin äitisi sanoi, että on iloinen kun SAA auttaa. Sehän tarkoittaa, että saa tehdä ne asiat omaksi ilokseen.
Voisin vielä jotenkin käsittää ap:n ärsyyntymisen jos äiti olisi voivotellut ja sanonut, että on raskasta kun PITÄÄ auttaa.
Apua tuo jokatapauksessa on, ehkä huomaisit sen sitten jos joutuisit ilman äitisi osallistumista pyörittämään arkeasi vaikka vain 3 viikkoakin.
Ja isovanhemman VELVOLLISUUS ei todellakaan ole käydä aikuisen lapsen kotona siivoamassa ja hoitamassa lapsia. Jos sen haluaa tehdä niin ihanaahan se on, mutta aivan käsittämätöntä vinkua tuosta yhdestä lauseesta.
miten se on lapsenlasten kanssa olemista, että pesee saunan ja ikkunat, kun lapsenlapset eivät ole edes kotona...
Maksatko, ap, ne äitisi ulkomaanreissut, joille hän pääsee mukaan 24/7-lapsenvahdiksi?
miten se on lapsenlasten kanssa olemista, että pesee saunan ja ikkunat, kun lapsenlapset eivät ole edes kotona...
Maksatko, ap, ne äitisi ulkomaanreissut, joille hän pääsee mukaan 24/7-lapsenvahdiksi?
Minun veljenvaimo on ap:n lainen autettava, joka ei ymmärrä kuinka paljon saa apua, ja sitten vielä valittaa joka käänteessä kuinka rankkaa on. Juuri tokaisi, ettei minun vanhemmillani ole eläköitymisen seurauksena parempaakaan tekemistä kuin hoitaa heidän kolmea lastaan. Lapset välillä viikkoja isovanhempien hoidettavana, vanhempani kuskaa ruokaa taloon ja on kustantamassa lähes kaikkia isompia hankintoja. Veljeni on yksi tossukka, joka ei pysty "laittamaan vaimoa järjestykseen" tarkoittaen, että vaatisi tätä alkamaan kohdella vanhempiani kunnioittavasti ja hoitaa itse kotinsa. Jos perheen ulkopuoliset asiaa kommentoivat tai ihmettelevät, niin veljenvaimo mököttää kuukausikaupalla ja alkaa entistä vaikeammaksi. Kokeiltu on.
tämän täytyy olla provo. Ei kukaan oikeasti tosissaan noin kirjoita. Ja jotenkin vaan tuo koko kirjeen sävy, tapa miten kirjoittaa ja selittää, missä on ja mitä äiti tekee...ja että ei auttaisipaljon ja on saamapuolella.
jaa. jollain on tylsää.
ihana olla rauhassa netissä kun mummo lasten kanssa puistossa ja sieltä menevät hampurilaisille:) Tuovat mullekin ruokaa, illalla porukalla saunotaan ja kun lapset nukkuu, katotaan äitini kanssa kahdestaan rauhassa tv:tä. Kohta kyllä' rupean imuroimaan niin mukavan puhdastakin sitten. En kuitenkaan koe tuota auttamiseksi, koska äiti itse tuli eilen (pyytämättä) meille yöksi ja kysyi aamulla mitä lapset haluaisivat tehdä. Ja nyt ovat puistossa ja hesburger lasten toivomuksesta, jotka mummo haluaa toteuttaa PYYTÄMÄTTÄ
kyllä minä kiitän häntä. Mieheni vielä ostaa mnulle ja äidilleni aina hemmottelupäivän äitienpäivälahjaksi. Tänä vuonna menemme äitini kanssa päiväksi kylpylään, jossa jalkahieronta ja sieltä syömään. En minä äitiäni hyväksikäytä. Hänellä on perhe,koska hänellä on meidät
Tämän täytyy olla provo, ei kukaan voi noin ajatella. Miten niin te olisitte äitinne perhe?!
Jos tää on totta, niin todellakin, napanuora on jäänyt katkaisematta ja itsenäistyminen tapahtumatta. Äitisi ei halua erota eikä itsenäistyttää tytärtään, etkä sinä halua irtautua äidistä, koska hyödyt hänestä näin.
Sitten selittelette että olette perhe - vaikka äitisi oikeasti pitäisi olla itsenäinen ihminen ja vain mummon roolissa suhteessa teidän perheeseen, ja teidän perhe on teidän perhe.
Miehellesi se sopii, yleensä miehet ovat joustavampia näissä asioissa.
Luultavasti ap.n perheeseen sitten aikanaan kuuluu opettaja, päiväkodin tädit, miehen sukulaiset, lapsen koulukaverit, jotka viettää teillä paljon aikaa jne jne
ylös. Ja maksa hänelle palkkaa.
Esim. ikkunanpesu
-ikkunanpesussa tuntiveloitus on 43€
(kotitalousvähennyksen osuus 25,80 eli maksettavaksi jää 20,20)
http://apila.info/kotisiivous/koti-palvelut.htm
kuka on oikea henkilö sanomaan mikä on perhe, kuka kuuluu perheeseen? Ei äitini yhellä' neljälläkympillä nyt mitään tee, mitä se hyödyttäis vaikka hänelle maksaisin? Ja hänellä muutenkin paremmat varat kuin meillä
ei kai tähän nyt kukaan järkevä mene
ihana olla rauhassa netissä kun mummo lasten kanssa puistossa ja sieltä menevät hampurilaisille:) Tuovat mullekin ruokaa, illalla porukalla saunotaan ja kun lapset nukkuu, katotaan äitini kanssa kahdestaan rauhassa tv:tä. Kohta kyllä' rupean imuroimaan niin mukavan puhdastakin sitten. En kuitenkaan koe tuota auttamiseksi, koska äiti itse tuli eilen (pyytämättä) meille yöksi ja kysyi aamulla mitä lapset haluaisivat tehdä. Ja nyt ovat puistossa ja hesburger lasten toivomuksesta, jotka mummo haluaa toteuttaa PYYTÄMÄTTÄ
Maksaako mummo Hesburger-reissut koska itse halusi lapset sinne viedä? Vai annoitko rahaa mukaan? Maksaako ulkomaanreissut koska itse haluaa mukaan hoitamaan lapsia? Itse hän varmasti maksaa ne ruuat, jotka kotonaan tekee valmiiksi ja tuo teille sitten lämmitystä vaille valmiina. Jos sinun mieletäsi tuo lasten hoitaminen nyt kerta kaikkiaan ei ole auttamista, niin rahallista apua ainakin saatte äidiltänne, siitä on turha saivarrella.
sun muut valmiina saadut ruuat ei paljoa maksaisi, on se apua silti
Vaikka ne pystyisi itsekin maksamaan, mutta jos ne maksaa joku muu, niin se on rahallista apua. Itse olen kiitollinen jokaisesta puolukkahillopurkista, jonka mummo meille tuo. Itse en viitsi puolukoita tai mustikoita kerätä, joten ne pitäisi ostaa ellei mummo niitä keräisi - koska hän tykkää käydä marjassa, se on hänen harrastuksensa! Silti se on meille iso apu vaikka mummo siitä kuinka pitäisi! Perheemme ei todellakaan menisi konkurssiin ilman mummon marjoja, mutta ihana arjen apu se on!
Puhumattakaan huvipuistoretkistä tai muista, mihin joskus lapset vievät. Eivät suostu ottamaan rahaa vaan haluavat maksaa itse. Kyllä se raha on meidän pussista pois ja näin siitä on apua meille. Voimme käyttää rahan johonkin muuhun.
Sama juttu kaiken muun extran kanssa. Jos tulevat varta vasten kylään ja tuovat arjen avuksi valmiin ruuan, se on apua! Jos vievät lapset ulos siksi aikaa, että voin imuroida rauhassa, on se apua! Vaikka samalla myös suunnaton ilo sekä isovanhemmille että lapsille!
Ap joko asuu Porvoossa tai todella kiittämätön, saivarteleva lapsi. Toivon osaavani kasvattaa lapseni niin, ettei heistä tule ap:n kaltaisia.
ihana olla rauhassa netissä kun mummo lasten kanssa puistossa ja sieltä menevät hampurilaisille:) Tuovat mullekin ruokaa, illalla porukalla saunotaan ja kun lapset nukkuu, katotaan äitini kanssa kahdestaan rauhassa tv:tä. Kohta kyllä' rupean imuroimaan niin mukavan puhdastakin sitten. En kuitenkaan koe tuota auttamiseksi, koska äiti itse tuli eilen (pyytämättä) meille yöksi ja kysyi aamulla mitä lapset haluaisivat tehdä. Ja nyt ovat puistossa ja hesburger lasten toivomuksesta, jotka mummo haluaa toteuttaa PYYTÄMÄTTÄ
kyllä munkin vanhemmat hoitavat lapsia omaksi ilokseen, pyytämättä. Mutta apua se on. Sen ymmärtää hyvin jos osaa eläytyä sellaisten ystävien elämään jotka eivät apua saa- silloin sen avun todellakin huomaa. Ap sä et ole vielä ymmärtänyt mitä aikuisuus tarkoittaa; se on sitä että olet lähtökohtaisesti omillasi- tämän kun tajuaa niin samalla ymmärtää senkin mikä merkitys on kaikella mitä muilta SAA. Jos jää henkisesti lapseksi luuleekin että kaikki hyvä kuuluu itsestäänselvästi itselle, koska luulee olevansa maailman napa. Turhaan täällä leuhkit, mun ei ainakaan käy kateeks kahden lapsen jälkeenjäänyttä äitiä. Päinvastoin.
Mun mielestä on aika hiuksen hieno raja auttamisen ja toisten asioihin puuttumisen välillä (vaikka ei kai liity tähän aloitukseen). Meillä anoppi siivoaa, koska häntä puistattaa sotkuisuus, ei siksi että pyytäisimme, ja koen sen meidän elämäntapamme arvosteluna. Olen kai sitten kittämätön. Mieluummin palkkaan kuitenkin siivoajan, joka ei koko ajan arvostele ja kerro miten asiat pitäisi tehdä. Anopin eli mummun "tehtävänä" on viettää aikaa lastenlasten kanssa eikä raataa siivoushommissa, mutta hän ei itse pidä sitä apuna ja haluaakin mieluummin siivota koska kokee silloin olevansa hyödyllinen.