Siis onko tosissaan ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut
alempaa sosiaaliluokkaa? Entäs jos suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon joka kuitenkin rinnastetaan maisterin tutkintoon? Vai ovatko vain sairaanhoitajat alempaa sosiaaliluokkaa?
Kommentit (35)
Ylemmpää amk-tutkintoa tarjoavilla oppilaitoksilla on näytön paikat kuumimmilla ja niissä vaaditaan opinnäytetöissä jopa enemmän ja parempaa kuin yliopistojen opinnäytetöissä.
REEEEPS!
AMK-kouluun menevät ne, jotka surkean kotitaustansa tai muiden syiden takia eivät ole yliopistoihin ja korkeakouluhin päässeet.
Ja koulutus on koulutusyritysten harjoittamaa rahastusta. Opetusta ei juuri lain, tutkintotodistuksia kyllä allekirjoitetaan, että saadaan valtionapuja.
huono opiskelun pohja + huono opetus = AMK
ne päättötyöt vai mitä ne nyt onkaan, ne on sellaista paskaa, ettei niitä saisi yliopistossa graduina läpi millään.
Kuuletko sä tota kolinaa ?
Se kuuluu sun päästäs kun erinomaisuutes siellä kolkuttelee.
Graduina saa läpi sellasta paskaa, ettei muualla sais ja taas toistepäin.
Amk:ssa ei kaikilla aloilla pääse edes pääsykokeisiin ilman hyviä papereita. Yliopistoon voi yrittää huonommillakin, jos lukea jaksaa...
moni amk-sta valmistunut tekee hyvää ja tärkeää työtä uten ammattikoulutuksestakin päässeet. kaikki ammattilaiset ovat merkityksellisiä yhteiskunnan pyörittämisen kannalta.
Miten sinä määrittelet sosiaaliluokan?
On tainnut mennä yhteiskuntatieteen opinnot nyt pikkuisen ohi, jos et ole huomannut, että sosiaaliluokkaan vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin pelkkä koulutus.
Myös samalla koulutuksella voi tehdä erilaisia töitä, joiden mukaan niiden tekijä voidaan määritellä eri sosiaaliluokkaan.
Mistä sait tällaisen ajatuksen sosiaaliluokasta, liittyykö se johonkin artikkeliin vai mihin?
AMK-kouluun menevät ne, jotka surkean kotitaustansa tai muiden syiden takia eivät ole yliopistoihin ja korkeakouluhin päässeet.
Ja koulutus on koulutusyritysten harjoittamaa rahastusta. Opetusta ei juuri lain, tutkintotodistuksia kyllä allekirjoitetaan, että saadaan valtionapuja.huono opiskelun pohja + huono opetus = AMK
Valitettavasti joudun olemaan tämän kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että kun opistotasoinen koulutus esim. metsä- ja sairaanhoitoaloilla muuttui AMK-tasoiseksi, sen laatu heikkeni huomattavasti. Tämä näkyy myös työelämässä. Sekin kertoo paljon, että ennen opisto käytiin läpi kolmessa vuodessa (harjoittelua lukuunottamatta), mutta nyt AMK-tutkintoon tarvitaan 4 vuotta. Ennen oli täydet koulupäivä, joissa oli myös käytännön työtä, nyt on yhä enemmän ns. etätehtäviä ja itseopiskelua.
Kuitenkin sinne haetaan suurin toivein, niin kuin myös yliopistoon ja edesmenneisiin opistoihin. Yliopistoonkin voi nykyään päästä ihan kuka tahansa vain omilla kyvyillään, sosiaalisesta asemasta ja varallisuudesta riippumatta, kiitos peruskoulun.
Voi olla, että AMK:n opinnäytetöiltä nykyään vaaditaan enemmän. Mutta mitä hyötyä tutkimusmenetelmäopinnoista ja hyvästä esseenkirjoitustaidosta on kirurgisen osaston sairaanhoitajalle tai metsäsuunnittelijalle? Enemmän siellä käsityötaitoa ja ymmärrystä tarvitaan.
Jos puhutaan koulutustasona alemmasta keskiluokasta, niin on se silti keskiluokkaa, eli ihan normaali koulutettu ihminen.
Alemmasta sosiaaliluokasta tulee itselleni mieleen syrjäytynyt, mikä tietysti voi sairaahoitajakin jossai olosuhteissa olla, mutta yleensä syrjäytyneillä ei kovin korkeaa koulutusta ole, ja lisäksi pitää olla päihteidenkäyttöä ja muuta.
Työväenluokka ei minusta ole mitään alempaa luokkaa, onpahan vaan erilaista joissain suhteissa kuin perinteinen keskiluokka.
Täällä jotkut viljelevät tuota alaluokka sanaa, mutta enemmän kai omaa pahaa oloaan heijastellen.
AMK-kouluun menevät ne, jotka surkean kotitaustansa tai muiden syiden takia eivät ole yliopistoihin ja korkeakouluhin päässeet. Ja koulutus on koulutusyritysten harjoittamaa rahastusta. Opetusta ei juuri lain, tutkintotodistuksia kyllä allekirjoitetaan, että saadaan valtionapuja. huono opiskelun pohja + huono opetus = AMK
Valitettavasti joudun olemaan tämän kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että kun opistotasoinen koulutus esim. metsä- ja sairaanhoitoaloilla muuttui AMK-tasoiseksi, sen laatu heikkeni huomattavasti. Tämä näkyy myös työelämässä. Sekin kertoo paljon, että ennen opisto käytiin läpi kolmessa vuodessa (harjoittelua lukuunottamatta), mutta nyt AMK-tutkintoon tarvitaan 4 vuotta. Ennen oli täydet koulupäivä, joissa oli myös käytännön työtä, nyt on yhä enemmän ns. etätehtäviä ja itseopiskelua. Kuitenkin sinne haetaan suurin toivein, niin kuin myös yliopistoon ja edesmenneisiin opistoihin. Yliopistoonkin voi nykyään päästä ihan kuka tahansa vain omilla kyvyillään, sosiaalisesta asemasta ja varallisuudesta riippumatta, kiitos peruskoulun. Voi olla, että AMK:n opinnäytetöiltä nykyään vaaditaan enemmän. Mutta mitä hyötyä tutkimusmenetelmäopinnoista ja hyvästä esseenkirjoitustaidosta on kirurgisen osaston sairaanhoitajalle tai metsäsuunnittelijalle? Enemmän siellä käsityötaitoa ja ymmärrystä tarvitaan.
Sieltä pitäsi tulla käytännön osaajia, mutta kun suuri osa opiskeluajasta on väsätty esseitä ja tehty projekteja, on varsinainen osaaminen jäänyt aika suppeaksi. Opetusta ei saa antaa niin paljon kuin opettajat haluavat, sillä erityisesti opettajien määrää on karsittu ja tilalle annettu kirjallisia tehtäviä.
AMK:t mainostavat itseään asiantuntijoiden ja johtajien tuottajina, mutta ilman yksinkertaisten perusasioiden osaamista on hankala olla asiantuntija.
Sairaanhoitajalla on sairaanhoitajan ammatti ja ammattitaito, ei se ole vertailukelpoinen tai rinnastettavissa vaikka filosofian maisterin tutkintoon.
Filosofian lisensiaattikaan ei ole sairaanhoitajaa "parempi", hänellä on eri tutkinto, pää- ja sivuaineopintojen yms. kautta sitten millainen kokonaisuudeltaan onkaan.
Mutta miksi kukaan rinnastaisi ammatillista korkeakoulututkintoa yliopistotutkintoon? Ammatillisen pohjan kun on tarkoitus tuoda valmius suoraan tiettyyn ammattiin.
Koetetaan nyt aivan aluksi erottaa toisistaan ammattinimike ja oppiarvo... Ihan noin yhteismitallisuudenkin vuoksi.
Eli ylemän amk-tutkinnon suorittanut inssi on pohjasakkaa?
alemman amk tutkinnon suorittaneita.
Onkohan tässä jonkun av-mamman nystyrät menneet sekaisin, kun puhutaan alemmasta ja ylemmästä tutkinnosta.
Alempi tutkinto on yleisin ammattikorkeakouluissa suoritetu tutkinto. Harvempi jatkaa ylempään tutkintoon vaan suorituu suoraan työmarrkkinoille..
Eikä meillä ollut mitään etäopiskelua.
Meillä töissä sitävastoin yksi kauppatieteiden maisteri naureskeli että suoritti tutkintonsa käymättä koulussa juuri lainkaan.
ja sen verran tuli niitä gradujakin opiskelumielessä silloin luettua että kyllä ihmetytti ne ohuet läpyskät...