Opettakaa lapsillenne miten koirien kanssa käyttäydytään!!!!!!!

Olen samaa mieltä, että häiritsevimpiä ovat juuri ne koiranulkoiluttajat, jotka juoksuttavat koiriaan vapaana tai eivät hallitse niitä.

Omassa kirjoituksessani viittaasin siihen, että näistä kahdesta tapauksesta (koiranomistaja tyrkyttää koiraansa lapselle silitettäväksi vs vanhempi tuputtaa lapselleen koiraa silitettäväksi "kato miten ihana hauva, haluatko silittää") olen enemmän kyllä törmännyt siihen että vanhemmalle on kärijistetysti sanottuna pakkomielle saada lapsensa silittämään koiraa - en muista koskaan nähneeni että koiranomistaja veisi koiraansa väkisin lapselle tyrkyllä silitettäväksi.

t. 45

Pääkaupunkiseudulla ulkoilutan omaa koiraani useampaan kertaan päivässä ja tosi harvoin tulee ketään kysmättä koiraan koskemaan. Paljon häiritsevämpää ovat irti koiriaan pitävät koiran omistajat sekä omistajat joilla ei ole pienintäkään otetta koiraansa. Ei sitä koiraakaan saa päästää toisen koiran luo kysymättä, siinä on aivan liian monelle koiranomistajalle opettelun paikka.

Olin jättänyt koiran "koiraparkkiin" käydessäni kaupassa. Kun tulin pois sieltä oli koiraani silittämässä n.8-9 vuotias tyttö. Mielestäni tuon ikäisen pitäisi jo ymmärtää, että ei virasta koiraa saa mennä silittämään.

Sanoinkin tytölle, että tiedäthän, että vierasta koiraa ei saa ilman omistajan lupaa mennä silittämään. Tyttö vain totesi, että se _näytti_ kiltiltä.

Onneksi koirani on todella kiltti ja rakastaa ihmisiä, mutta esimerkiksi edellinen koirani oli nuorena kaltoinkohdeltu ja siksi oli vieraille todella arvaamaton, vaikka näyttikin todella kiltiltä.



Kyllä mun mielestä vastuu on sillon jo vähän ihmisellä itselläänkin jos koira on selkeästi kiinni ja ihminen tulee häntä kohti, olettaen tietenkin että ihminen on kehitystasoltaan sellainen, että hänellä jo jotain ymmärrystä pitäisi olla.

Meillä on myös iso ja hyvin vahva koira. Lempeä kuin lehmä, mutta innokas ja täynnä virtaa.



Lapsia tulee kohti ja sitten käy tuo kuvailemasi tilanne. Isommat yksin kulkevat lapset osaavat jo kysyä, saako silittää, mutta silloin varoitan että koira on todella innokas. Se ei ole pikkutyttöjä vielä koskaan häirinnyt.



Mutta pahemmaksi "ongelmaksi" näen kypsemmät rouvat, jotka tieten tahtoen kävelevät vastaan / ohi aivan koiraa hipoen. Ja vaikka kuinka pidät koiran tiukalla, niin sen pää kyllä kääntyy sen verran että pääsee kuonollaan osuttamaan ohi kulkevaa naishenkilöä. Ja siitäkös paheksunta alkaa. Huoh...



Itse menen niin reunaan kuin voin ja sinne kylkeen pitää silti ryysiä vaikka lääniä olisi kuinka.



Kamalinta se on silloin kun olen liikkeellä lasten ja koiran kanssa (todella harvoin, koska ulkopuolisten henkilöiden aiheuttaman kiinnostuksen vuoksi todella hankalaa). Tällöin nämä rouvashenkilöt ryysivät kylkeen ja minä yritän pitää rattaat pystyssä ja koiran sivulla. Eli minun olisi siis pysähdyttävä, parkkeerattava ojan pohjalle ja odotettava että rouva pääsee ohitse.



Ettekö voi pitää normaalia hajurakoa kun kuljette koiran ohi. Ei se tilanne ole haastamista tai "minä kuljen tästä"-asenteen pönkittämistä varten. Seuraavaksi annan koiran hypätä päällenne ja sotkea guccit kuraan.

Olen samaa mieltä ap:n kanssa siitä, että vieraita koiria ei lähestytä eikä kosketa. Tämä on niin perustavanlaatuinen sääntö, että sen voi opettaa kyllä lapsellekin. Ulkoillessa vastaan tulevien koirien annetaan olla rauhassa. Piste. Niihin ei kiinnitetä huomiota, vaan koirien ohi kuljetaan niin kuin ei mitään. Toki edellytän myös koiran omistajalta sitä, että koira on niin hyvin koulutetu, että se tulee käskystä viereen tai on hihnassa (mieluiten ei fleksi) kiinni eikä poukkoile vastaantulijoiden eteen miten sattuu. Kun sekä koiralliset että koirattomat antavat toisilleen tarpeellisen tilan, ikävyyksiltä vältytään.

Koirattomille selvennenän vielä, miksei vierasta koiraa saisi lähestyä eikä tuttuakaan ihan miten vain. Koira viestii elekielellä. Varsinkin hihnassa kiinni oleva koira voi kokea suoraan kohti tulemisen uhkaavana, kuten myös arvaamattoman, nopeasti tulevan kosketuksen. Vierasta koiraa ei saisi koskaan tuijottaa silmiin: koiran näkökulmasta silmiin tuijottaminen on tappeluhaaste, johon koira joko vastaa uhkailemalla/hyökkäämällä tai pakenee. Vaikka koira suhtautuisi lähestyjään ystävällisestikin ja haluaisi leikkiä, on koiran leikki ihmisen näkökulmasta rajua (juoksemista, painimista ja leikkinahistelua), eikä varsinkaan pieni lapsi pärjää ison, leikistä tosissaan innostuneen koiran kanssa.

Koulutettu koira kyllä pärjää ympäristössä kuin ympäristössä, jos sen kuonon eteen ei varta vasten tulla uhkailemaan eli tuijottamaan tai koskemaan yläkautta ja jos sitä kohti ei yllättäen syöksähdetä.

t. Koiranomistaja, joka ei voi ymmärtää vastaantulijoiden hinkua tulla palluttelemaan ja lällyttelemään koiraa eikä koirakkoja, jossa omistaja ei selvästikään hallitse koiransa sinkoilua/haukkumista yhtään.

Piti sanomani, että koiralle opetetaan sama kuin lapsellekin: muuta ihmistä/koiraa kuin perheen (eli lauman) jäsentä ei lähestytä eikä kosketa. Ei ole ok päästää koiraa vastaantulijan lähelle nuuskimisetäisyydelle, vaikkei vastaantulija olisi tätä erikseen kieltänyt. Koskemisiin ja silityksiin puolin ja toisin tarvitaan aina erikseen ja selkeästi kummankin osapuolen ihmisen lupa.

Erityisesti viimeinen asia on sellainen, joka ei tunnu menevän millään koiranulkoiluttajien päähän. Siis että koiraa ei saa päästää ohikulkevan koiran luokse ainakaan ilman lupaa. Olen joutunut tuhat kertaa pysäyttämään lähestyvän koiran ja sanomaan että me emme haistele hihnassa, monestakin syystä. Ja sitten loukkaannutaan. Varsinkin kaupungissa olisi kyllä syytä omaksua asenne, että vieraiden ihmisten/koirien/lasten iholle ei mennä ilman lupaa.

Itselläni on iso ja vähän arka koira, ja toivoisin että saisimme vsin kävellä rauhassa ilman että kukaan ottaa erityistä kontaktia koiraani. Se on myös koirani oikeus, kävellä rauhassa ilman stressiä "tunkeilijoista".

Lopuksi pakko sanoa, että vaikka ap:n pointti on ihan tosi ja näin on meillekin usein käynyt, niin pääasiassa olen kohdannut lähinnä hyvin käyttäytyviä lapsia, vanhempia ja koiria :)

Lainaus:

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on:



1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä;



2) pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittu



Olisi todella ihanaa, jos kaikki koirien omistajat noudattaisivat tätä!!! Ja korjaisivat ne paskat pois :(



Toinen harras pyyntö olisi se, että ihan aikuisten oikeasti miettisi, onko minusta koiranomistajaksi. Olenko tarpeeksi reipas jne?



On aika kamalaa katsoa, kun naapuri pissattaa neljää erikokoista koiraansa kerrostalon pihalla. Meidän muiden asukkaiden ikkunoiden alla.



Miksi niitä koiria pitää ottaa, jos niistä ei jaksa pitää kunnolla huolta?

ovat arvaamattomia ja purreetkin joskus. Johan pysyvät lapsiperheet loitolla lemmikeistämme ja saamme rauhassa kävellä ulkona. Eh kutsu ketään hieromaan niiden kanssa tuttavuutta. Parasta niin, ei tule sanomista.



Kun vieraita tulee kotiimme, pistän koirat sovinnolla ulkotarhaan, jossa saavat jälleen olla rauhassa. Hyvin toimii tämä malli.



Todellisuudessa koiramme ovat rauhallisia, peruskoulutettuja ja kävelevät nätisti hihnassa, toisen kanssa voi lähtelä kävelylle ilman hihnaakin. Mitään naapurustoseurusteluja ei koiralle sen kummemmmin tarvita, eikä vieraiden lasten "hellyyttäkään".

Olivat siellä ihan eräällä ständillä eli koiraa oli periaatteessa lupa koskea.



Kaikki lapset kysyivät luvan, saako koiraa silittää.

Yksikään aikuinen ei kysynyt.

Jotkut aikuiset toivat sylivauvojakin koiran luokse ja lapsen kädestä pitäen silittivät koiraa - edelleen ilman lupaa.



Että kattokaahan mammat peiliin.

taaperoani opetan kohtaamaan koiria kävelytiellä. Pysyy kädessäni ja siirtyy kauimmaiseen reunaan. Tarkkailen koiran reaktioita ja olen saanut osakseni todella pitkiä katseita koiranomistajilta. Ei se sinänsä haittaa, lapseni turvallisuus on se ykkösasia. Mutta on niitäkin taluttajia, jotka antavat vasikan kokoisen koiransa vaellella laidasta laitaan ja nykiä kohti lasta. Pitäkää te myös huolta siitä, että koiranne on todella lyhyen hihnan varassa kohdatessa. Kohti "hyökkäävä", räkyttävä koira on omiaan lietsomaan koirakammoa. Sellaista ei meillä vielä ole; lapsi on kiinnostunut ja pitää koirista ja eläimistä yleensäkin. Toistaiseksi.

koska tuskin niitä paskojakaan pussitat

Olemme asuneet pari vuotta ulkomailla ja meillä oli oma iso (60 kg) koiramme mukana. Nallemaisen ulkonäkönsä ansiosta jokaiselle kävelyretkelle löytyi halukkaita koirantaputtelijoita ja kehujia. Ja joka kerran kun vastaan tuli vanhempi lapsen kanssa, äiti/isä huikkasi hyvän matkaa edeltäpäin että saataisko me tulla tervehtimään koiraa. Näin saatoin valita, tehdäänkö niin vai ei (poikkeuksetta niin kyllä tehtiin) ja toisekseen sain rauhassa asetella koiran niin, että se odotti rauhassa ja oli minulla hallinnassa. Sitten vanhempi ja lapsi astelivat rauhassa paikalle ja rapsuttelivat koiraa ja minä kehuin koiraa ja mätin sen suuhun koirannameja palkkioksi.



Paluu Suomeen ärhentelevien ja syöksähtelevien pikkuräksyjen ja kiukkuisten ihmisten maailmaan oli kylmä kylpy, mutta se on toinen juttu se...



Muuten: koira kulkee tiellä taluttajansa vasemmalla puolella, ojan puolella.

on aina ollut lapsuudenkodissani koiria. Vanhemmillani on vieläkin. Joten itse olen niihin tottunut ja lapsenikin opettanut oikean lähestymistavan ja muutkin säännöt.



Siksi on tosi vaikea ymmärtää näitä aikuisia, jotka antavat lapsensa lähestyä vieraita koiria ja nimenomaan mistä suunnasta vaan ja ihan millä tavalla vain. Aina pitää mennä niin, että koira ymmärtää, että tulossa ollaan, ja käsi avoimena jota koira pääsee ensin nuuhkimaan...



Ja vaikka mulla ei koirafobiaa olekaan, niin en todellakaan lähesty vieraita koiria mitenkään. Kyllä mulla terve pelko on tuntemattomia eläimiä kohtaan ja haluan, että ulkona vastaantulevat koirat pysyvät minusta kaukana. Mutta ei ole tosiaan kaikilla koiranomistajillakaan käytöstavat hallussa...

sitten lukematta otsikkoa seuraavan lauseen, jota kuitenkin lainasit. Eli kirjoittamassani tapauksessa vika ei siis ollut lapsen, ei niin pieni vielä käsitä. Mutta äiti oli täysin tampio, jäi sinne monen metrin päähän seisomaan hymyillen, kun napero vaan juoksee kohti isoa ihanaa hauvaa. Ei siis kieltänyt tai yrittänyt ottaa kiinni. Lapsi pysähtyi vasta kun oli jo kosketusetäisyydellä ja koirani nykäisi lasta kohti. Ja sitten äitikin jo kauhistui ja tuli sieppaamaan lapsensa.

Joku ihmetteli että missä tällaista tapahtuu, no Keski-Suomessa ainakin ja lähes joka päivä. Ja osa lapsista on jo sen ikäisiä että jotain pitäisi älytä, kun kerran ovat ilman valvontaa ulkona. Osa lapsista taas on taas pieniä ja vanhempiensa kanssa kävelemässä, ne vanhemmat vaan eivät tee mitään vaikka lapsi juoksee suoraan koiran kuonoon kiinni kiljuen ja huitoen.

Joku kirjoitti myös ihmisistä joiden on pakko ohittaa koiraa taluttava sentin päästä hipoen. Niitäkin täällä on paljon. En tajua minäkään mikä pakko on niin liki kulkea, kun koko leveä jalkakäytävä olisi vapaana. Ilman koiraakin ahdistaisi se, että toinen kulkee käytännössä suuteluetäisyydeltä ohi. Ja tosiaan se kuono yltää silloin hipaisemaan vierasta tai sukeltamaan käsilaukkuun vaikka pitäisi koiraa pannasta kiinni, ja sitten taas tuhahdellaan järkyttyneenä huonosti koulutetuista koirista...

Ja jos mietin niitä lapsia jotka ovat tulleet kysymään lupaa silittämiseen, niin niitä on vain muutama. Edellisestä kerrasta on useampi viikko, sitä edellinen kerta oli joulun aikaan. Että selkeä enemmistö ryntää vain lupaa kysymättä kohti. Ikävä kyllä niitä aikuisiakin on paljon, jotka mitään puhumatta hyökkäävät koiraa retuuttamaan. Ja osa tosiaan retuuttaa, ottavat turkista kaksin käsin kiinni ja nujuuttavat oikein kunnolla. Ei siinä järki paljon päätä pakota.

AP

Ja opetelkaa itsekin!!!!!!

OToki koulutan koko ajan koiraani, mutta se on vielä erittäin pentumainen joten innostuu helposti ja haluaisi leikkiä. Painaa vaan jo enemmän kuin monen ekaluokkalainen lapsi, niin siinä on ipanat pian liiskana kun koiran alle juoksevat...

En jaksanut lukea kaikkia vastauksia, mutta korvaan särähti tämä jutussasi. Suurin osa ihmisistä kasvattaa lapsiaan, mutta aika moni 2v on vieläpentumainen useammankin vuoden. Ihminen on aikuinen 18-vuotiaana, koira ööö 2-vuotiaana (?)

tuohon "ohittavat koiraa hipoen"-tapaukseen ainakin auttaa, kun talutat koiraa niin että olet aina koiran ja vastaantulijoiden välissä.

Jotkut ihmiset vaan änkeävät väkisin sille puolelle millä koira on, tai sitten tulee porukkaa risteäviltä kävelyteiltä, lenkkipoluilta jne. Koko ajan saisi olla koiraa vaihtamassa puolelta toiselle.

Talutan koiraa aina ojan puolella. Joku kirjoitti että se olisi vasen puoli, mutta ei se vaan käytännön elämässä mene niin että aina voisi itse kävellä vasemmalla puolella. Enkä edes halua kävellä vasemmalla puolella koiran kanssa jos sillä puolella menee autotie. Mieluummin mennään oikeaa laitaa silloin jolloin koira voi kävellä siellä pientareella ja nuuhkutella välillä ojassakin. Lisäksi kun muut ihmiset tulevat vastaan kävellen vaihtelevasti eri puolilla tietä, ei aina voi itse pysyä sillä vasemmalla puolella. Minä esim. väistän vastaan tulevia jos on vaikka äiti lasten ja vaunujen kanssa liikenteessä, vanhuksia tms. Ja välillä muutenkin kun näyttää siltä että vastaantuleva ei aio väistää. Koirani osaa onneksi jo kävellä nätisti kummalla puolella vaan, joten puolen vaihto ei sinänsä ole ongelma, rasittavaa vaan jos muutaman metrin välein joutuu vaihtelemaan.

AP

tuohon "ohittavat koiraa hipoen"-tapaukseen ainakin auttaa, kun talutat koiraa niin että olet aina koiran ja vastaantulijoiden välissä.

lapselle on opetettu, että vierasta koiraa ei koskaan saa mennä silittämään ilman lupaa. Olen myös opettanut, miten toimia, jos vapaana oleva koira juoksee kohti (eli ei saisi juosta karkuun, kädet rinnan päälle ja kääntää kylkeä kohti koiraa). Samoin, kun harjoittelemme oman koiramme ulkoiluttamista, muistutan aina, että ei saa päästää koiraa muiden luokse ilman lupaa, vaikka koira haluaisikin. Tämä on aina vanhemman vastuulla!



Lapseni pelkäsi pienenä koiria aivan hysteerisesti (ennen kuin meillä oli oma koira), joten pitkän flexin päässä harhaileva mammankultamussukkafifi oli pahinta, mitä saattoi kävelyllä kohdata. Pikkuhiljaa, ilman suuria takaiskuja, pelko hälveni, mutta symppaan kyllä kaikkia samassa tilanteessa eläviä. Lemmikit ovat suuri rikkaus, joten toivon että lapsenne rohkaistuvat ajan myötä olemaan niiden kanssa!



Oma koiramme on hyvin pentumainen ja ihmisrakas aina rasittavuuteen asti. Se osaa kävellä nätisti vierellä, kunhan houkutus (toinen koira tai ihana lapsi) ei tule liian lähelle, jolloin se alkaa vetämään ja haluaisi ehdottomasti tutustumaan ja leikkimään. Tästä syystä en koskaan anna arkojen tai vieraiden lasten tulla sitä silittämään, vaan sanon aina että tämä koira ei oikein ole tottunut lapsiin ja hyppii paljon.



Ja kyllä, ihan kamalasti ärsyttävät sekä ne vanhemmat, jotka antavat huolettomasti lastensa lähestyä koiria (pahimassa tapauksessa innosta kirkuen!) ja myös ne koiranomistajat, jotka päästävät koiransa jo kaukaa tai vaikka autotien toiselta puolelta koiransa "vähän tutustumaan", vaikka minä pidän oman koirani tiukasti vierellä ja toistelen sille OHI-käskyä... Huoh, ymmärtäkää hyvät ihmiset, että ei ole mikään automaatio että kaikki koirat pysähtyvät joka kerta juuri teidän fifinne kanssa seurustelemaan -ja sille fifillekin tekisi hyvää opetella muiden ohittaminen mallikkaasti!

Voit vaikka vaunut tmv. kohdatessasi iloisesti kajauttaa, että ohitatte ojan puolelta, niin että toinen tietää. Pomppiminen kevyen liikenteen väylän puolelta toiselle ei ole hyvä juttu kun väylällä kumminkin liikkuu suht kovaa ja suht äänettömästi liikkuvia fillareita, mopoja ja nyt kun kesäkausi taas alkaa, suosikkiotuksiani (NOOOT) eli rullaluistelijoita sauvoineen...

Meidän koirat ovat oppineet kulkemaan taluttajansa vasemmalla puolen, niin että me menemme vasenta reunaa (koirat ojan puolella) aina kun mahdollista. Jos joudumme menemään toista laitaa, koirat vaihtavat ojan puolelle.

Jotkut ihmiset vaan änkeävät väkisin sille puolelle millä koira on, tai sitten tulee porukkaa risteäviltä kävelyteiltä, lenkkipoluilta jne. Koko ajan saisi olla koiraa vaihtamassa puolelta toiselle.

Talutan koiraa aina ojan puolella. Joku kirjoitti että se olisi vasen puoli, mutta ei se vaan käytännön elämässä mene niin että aina voisi itse kävellä vasemmalla puolella. Enkä edes halua kävellä vasemmalla puolella koiran kanssa jos sillä puolella menee autotie. Mieluummin mennään oikeaa laitaa silloin jolloin koira voi kävellä siellä pientareella ja nuuhkutella välillä ojassakin. Lisäksi kun muut ihmiset tulevat vastaan kävellen vaihtelevasti eri puolilla tietä, ei aina voi itse pysyä sillä vasemmalla puolella. Minä esim. väistän vastaan tulevia jos on vaikka äiti lasten ja vaunujen kanssa liikenteessä, vanhuksia tms. Ja välillä muutenkin kun näyttää siltä että vastaantuleva ei aio väistää. Koirani osaa onneksi jo kävellä nätisti kummalla puolella vaan, joten puolen vaihto ei sinänsä ole ongelma, rasittavaa vaan jos muutaman metrin välein joutuu vaihtelemaan.

AP

tuohon "ohittavat koiraa hipoen"-tapaukseen ainakin auttaa, kun talutat koiraa niin että olet aina koiran ja vastaantulijoiden välissä.

toisaalta koiralle tekee hyvää joutua eri tilanteisiin ja kohtaamaan erilaisia asioita, kuten lapsia, ja oppia käyttäytymään oikein. Tällöin kohtaamisten pitäisi tapahtua ohjatusti, niin että koira ei esim. pääse pomppimaan ja riehumaan, ja kun se käyttäytyy oikein, se palkitaan.