Opettakaa lapsillenne miten koirien kanssa käyttäydytään!!!!!!!
Ja opetelkaa itsekin!!!!!!
Olen se sama joka kirjoitti tästä jo aiemmin. Mutta taas tuli "kiva" tilanne lenkillä vastaan. Kävelin kaikessa rauhassa kiltin, mutta ison ja alle vuoden ikäisen koirani kanssa kävelytietä pitkin. Vastaan tuli nainen alle 2-vuotiaan taaperon kanssa. Kävelin toista laitaa pitkin kuin missä he olivat. Lapsi näki koiran ja alkoi juosta sitä kohti. No ajattelin että kohta äiti kieltää tai sieppaa lapsen, välimatkaa oli aluksi kuitenkin useampi metri. Vaan ei, äiti ei tehnyt mitään ja lapsi vaan jatkaa juoksuaan onnesta jokeltaen. Koirani innostuu että nyt tulee leikkikaveri ja nykäisee hihnassa lasta kohti. Ei tietenkään ihan yltä lapseen, sillä pidän tiukasti kiinni, mutta äiti kauhistuu ja sieppaa lapsen ja kertoo nyt kotonaan varmasti tarinaa tappajakoirasta.
Huoh, alkaa tympimään nämä tapaukset kun melkein joka päivä näihin joutuu törmäämään. Toki koulutan koko ajan koiraani, mutta se on vielä erittäin pentumainen joten innostuu helposti ja haluaisi leikkiä. Painaa vaan jo enemmän kuin monen ekaluokkalainen lapsi, niin siinä on ipanat pian liiskana kun koiran alle juoksevat...
Kommentit (77)
Meillä ei ole koiraa ja jostain syystä meidän lapset ovat pienestä pitäen pelänneet koiria. Ollaan mieluummin rohkaistu tutustumaan ystävien lemmikeihin, mutta eivät halua, kun pelkäävät :/
mutta kun sinun koirasi tulee haisteluetäisyydelle, suihkutan pippuria sen silmille. Eli pidä koirasi kaukana muista niin muutkin pysyvät kaukana koirastasi.
mutta kun sinun koirasi tulee haisteluetäisyydelle, suihkutan pippuria sen silmille. Eli pidä koirasi kaukana muista niin muutkin pysyvät kaukana koirastasi.
että mikä siinä on niin vaikea opettaa lapsille tervettä järkeä tässäkin asiassa. Kaikkiin vieraisiin koiriin tulee suhtautua epäluuloisesti, ei pelokkaasti, mutta tilannetta pitää tarkkailla. Ei aikuinen, eikä lapsi voi tunkea liian lähelle tuntematonta koiraa. Koira on eläin ja sillä on eläimen reaktiot.
Toki laki sallii jalankulkijan tolijailevan holtiomasti noin suunnilleen missä sattuu, mutta jokainen kaupunkilainen, joka kulkee reiteillä, missä aika tavalla liikkuu kaupunkilaisliikennesääntöjä noudattavia, huomaa, että oikeanpuoleinen liikenne palvelee kaikkien etua.
koirani käveli nätisti ihan minun vieressäni lähes kiinni jalassa. Siihen ei ole yhdelläkään lapsella asiaa juosta, kävelytiellä oli tilaa vaikka kuinka juosta muilla kohdin. Koirani ei myöskään päässyt sen takia hyökkimään kimppuun, mutta yritti kyllä päästä leikkimään.
AP
lapsella on isompi oikeus juosta siellä jalkakäytävällä kuin koiralla. Koiraihminen pitäköön koiransa sen verran tiukassa liekassa ettei se pääse ulkoilevien lasten kimppuun hyökkimään innoissaan.
mutta miten voi koirattomalta ihmiseltä löytyä taitoa toimia koirien kanssa, kun en ole sitä taitoa nähnyt yhdelläkään koiraihmiselläkään.
Nimittäin jokainen, jonka tiedän hankkineen koiran, on aina sanonut, kuinka kiltti ja ihana juuri heidän koiransa on. Ja minä olen kertonut, että siitä huolimatta minun lapseni pelkäävät koiria aivan hysteerisesti.
Ja niin on jokainen kiltisti luvannut, että heidän koiraansa saa tutustua aivan rauhassa ja tunnustellen. Niinpä minä olen puhunut lapseni ympäri ja lähtenyt tutustumaan koiraan. Jossain vaiheessa on sitten ihan oikeasti lähestytty koiraa, jota emäntä/isäntä pitää tiukasti kiinni. Ja juuri kun minä olen jo silittämässä ja ehkä lapsenikin jo aikomassa, niin omistaja päästää koiran irti, se hyppää lapseni kumoon. Lapseni kiipeävät välittömästi minua pitkin syliini ja huutavat kuin tapettavat.
Sitten omistaja höpisee jotain, että ei uskonut, että oikeasti pelkäävät tai siedätyshoidosta tms.
Ja näin käy aina. Arvatkaa muuten helpottaako se koiriin tottumista.
Ja joo tämä ei ollut alkuperäiseen, mutta jos hän vihaa meitä, niin kerronpa minäkin, miksi minä vihaan koiraihmisiä.
jo ainakin 20 vuotta, mitä olen koiria omistanut. Ja ei ole pelkästään ne lapset jotka sokeasti tunkevaat koiraan koskemaan vaan ihan aikuisetkin tekee tuota. Ja siinä ei auta muu kuin olla koiran ulkoiluttajan koko ajan valppaana.
Ja kaikki koirani ovat olleet hyvä tapaisia, mutta en silti halua että kukaan tuntematon tulee silittämään koiraani ilman lupaa. Koira on minun ja minä kannan siitä vastuun, joten en tahdo muiden koskevan koiraan joka on minun omaisuuttani.
Eri asia on kysyä ensin lupa ja silittää sitten koiraa. Tämä käy kyllä hyvin sekä minulle että koiralle :)
Hirvittävän moni ihminen kumartuu haistelemaan tulevan koiran ylle taputtamaan päälakeen. Myös ihmiset joilla itsellään on koira.
Meidän hieman arka koira oikein kyyristyy kokoon kun taas oikein lähestyvän ihmisen kanssa ei ikinä mitään ongelmia.
Hirvittävän moni ihminen kumartuu haistelemaan tulevan koiran ylle taputtamaan päälakeen. Myös ihmiset joilla itsellään on koira.
Meidän hieman arka koira oikein kyyristyy kokoon kun taas oikein lähestyvän ihmisen kanssa ei ikinä mitään ongelmia.
kuin sen, että koiran luo ei rynnätä ja sitä ei kosketa ilman lupaa. Omistaja neuvoo luvan annettuaan, miten koiraan kosketaan.
Meidän koira on samanlainen, siksi neuvonkin ihmisiä aina sen lähestymisessä.
niin pysytään niistä koirista erossa. Ei siis juosta päin, silitetä yllättäen ja ilman lupaa, huudeta päin kuonoa, kaapata syliin omistajan selän takaa jne.
Ei luulisi olevan liian vaikeaa koirattomallekaan ymmärtää että tuollaiset temput eivät ole sopivaa käytöstä. Kaikkia noita on meille sattunut.
Niin ja minä nimenomaan varoitan kaikkia että koira on vielä pentumainen ja riehakas, ettei sitten tule yllätyksenä tai ala lapsi pelätä vaikka olisi aluksi halunnut silittää. Koiraani saa nimittäin luvan kanssa silittää, mutta harva kysyy lupaa vaan hyökkää kimppuun yllättäen ja sopimattomalla hetkellä.
AP
mutta miten voi koirattomalta ihmiseltä löytyä taitoa toimia koirien kanssa, kun en ole sitä taitoa nähnyt yhdelläkään koiraihmiselläkään.
Nimittäin jokainen, jonka tiedän hankkineen koiran, on aina sanonut, kuinka kiltti ja ihana juuri heidän koiransa on. Ja minä olen kertonut, että siitä huolimatta minun lapseni pelkäävät koiria aivan hysteerisesti.
Ja niin on jokainen kiltisti luvannut, että heidän koiraansa saa tutustua aivan rauhassa ja tunnustellen. Niinpä minä olen puhunut lapseni ympäri ja lähtenyt tutustumaan koiraan. Jossain vaiheessa on sitten ihan oikeasti lähestytty koiraa, jota emäntä/isäntä pitää tiukasti kiinni. Ja juuri kun minä olen jo silittämässä ja ehkä lapsenikin jo aikomassa, niin omistaja päästää koiran irti, se hyppää lapseni kumoon. Lapseni kiipeävät välittömästi minua pitkin syliini ja huutavat kuin tapettavat.
Sitten omistaja höpisee jotain, että ei uskonut, että oikeasti pelkäävät tai siedätyshoidosta tms.
Ja näin käy aina. Arvatkaa muuten helpottaako se koiriin tottumista.
Ja joo tämä ei ollut alkuperäiseen, mutta jos hän vihaa meitä, niin kerronpa minäkin, miksi minä vihaan koiraihmisiä.
Ompas kummaa kun palstoille eksyy vain niitä hyvätapaisia koiria ja niiden omistajia.
Eilen lenkillä vastaan tuli 8-9 koiralla varustettua ihmistä. Tässä saldo vapaasti muistellen:
- 3kpl ei ollu kiinni (kuinka kallis se lieka oikein on)
- 1 koira kiskoi omistajaansa perässään koko matkan kun sen näin ja kun pääsin kohdalle alkoi koira hyppimään ja omistaja joutui hampaat irvessä pitämään rakkinsa, ettei se osunut minuun.
- 1 pikkulapsi ison koiran kanssa, koira oli kyllä rauhallinen kun hölkkäsin ohi (mutta kuka antaa pikkulapselle ison koiran ulkoilutettavaksi)
- 1 räykytti koko ajan, kuulin koiran jo ennenkuin sen näin. Suuvaahdossa hirveä räykytys, mutta ei hyppinyt, mutta kiskoi ja nyki. Omistajansa oli iso mies joka nykäisi aina takaisin päin.
Ja tämä Seinäjoella keskustassa joen vierestä menevällä reitillä. Vapaana olleet koirat tulivat kaikki vastaan panimon jälkeisellä puistosuudella.
Koirattoman on vaikea ymmärtää tai tietää miten opettaa lapsen suhtautumaan koiriin, samoin kuin lapsettoman on vaikea ymmärtää tai tietää lasten kanssa elämisestä. Tottakai on myös niitä valveutuneita, joilla on ymmärtämystä ja tietämystä, mutta luulisin että suurin osa näistä koirien ja lasten välisestä kanssakäymisten ongelmista on vain tietämättömyyttä.
Samoin kuin koiratkaan eivät aina ole täydellisesti tottelevia, niin eivät lapsetkaan:) Eli kummankin kanssa on yllätysmomentteja. Aina ei koiran omistaja tai lapsen äiti ehdi tai tajuta reagoida.
Meillä löytyy lapsia, joita on opetettu ettei vieraisiin koiriin kosketa kysymättä lupaa omistajalta. Meillä löytyy myös koira, jonka pidän oikeasti tiukasti otteessani jos lapsi tulee lähelle. Lapsemme ovat oppineet tuon ettei koiriin mennä koskemaan ja kun olivat pienempiä, en päästänyt vieraiden koirien lähelle ja olin valppaana, myös tuttujenkin koirien kanssa olin siinä valmiina toimimaan lapsen vieressä. Koiramme taas ei todellakaan tee lapsille mitään, mutta saattaisi pompata kyllä lasta vasten ja leikkiä lasten kanssa, josta syystä pidän varani koirani kanssa kun näemme lapsia. Meillä tosin jos vieras lapsi tulee koiraa kohti, kerron lapselle tai hänen vanhemmalleen että kun on kysynyt luvan, niin saa silittää. Ja jos lapsi tulisikin vahingossa koiraan kiinni, ei siinä tapahtuisi mitään, koiramme ja minä osaamme kyllä reagoida siihen (tosin koiramme onkin kasvanut lasten keskellä ja tottunut näihin yllätysmomentteihin).
Ompas kummaa kun palstoille eksyy vain niitä hyvätapaisia koiria ja niiden omistajia.
Eilen lenkillä vastaan tuli 8-9 koiralla varustettua ihmistä. Tässä saldo vapaasti muistellen:
- 3kpl ei ollu kiinni (kuinka kallis se lieka oikein on)
- 1 koira kiskoi omistajaansa perässään koko matkan kun sen näin ja kun pääsin kohdalle alkoi koira hyppimään ja omistaja joutui hampaat irvessä pitämään rakkinsa, ettei se osunut minuun.
- 1 pikkulapsi ison koiran kanssa, koira oli kyllä rauhallinen kun hölkkäsin ohi (mutta kuka antaa pikkulapselle ison koiran ulkoilutettavaksi)
- 1 räykytti koko ajan, kuulin koiran jo ennenkuin sen näin. Suuvaahdossa hirveä räykytys, mutta ei hyppinyt, mutta kiskoi ja nyki. Omistajansa oli iso mies joka nykäisi aina takaisin päin.Ja tämä Seinäjoella keskustassa joen vierestä menevällä reitillä. Vapaana olleet koirat tulivat kaikki vastaan panimon jälkeisellä puistosuudella.
Pidän koiraa usein vapaana ja jos vastaan tulee aikuisia otan koiran vierelle seuraamaan. Jos vastaan tulee lapsia tai koiria, niin otan koiramme hihnaan.
Vapaana koira juoksee edes takaisin näköyhteydellä minuun ja tarvittaessa kutsun luokse (tätä luoksetulon varmuutta useampi koirallinen ihmeinen on ihmetellyt).
Ei mun äidin opaskoira ole todellakaan kiinnostunut lapsista eikä aikuisista pätkän vertaa ulkoillessaan.
Fiksumpaa koiraa saa muutenkin hakea.
Nro 19 perheineen EI tule vapaaehtoisesti lähellekään koiraasi, vaikka vastauksessasi aivan muuta väität. Mutta kun sinä pyydät ja maanittelet tulemaan totuttelemaan koiriin, me lopulta suostumme, ja sitten teet juuri noin kuinka kirjoitin. Siksi mun mielestäni koiria ja koiranulkoiluttajia ei tarvitsisi kenenkään ottaa mitenkään huomioon. Me tosin kävelemme ojan pohjille karkuun, mutta se on oma valintamme.
että koiran pitää antaa olla ja sitä pitää varoa oli sitten liikkeellä kävellen, pyörällä tai vaikka potkulaudalla. Ja pitää aina pyytää lupa saako silittää. Eihän tämä tietysti mene pienten lasten kaaliin ennenkuin on sen 100 kertaa kieltänyt, joten pitää olla itse tilanteessa mukana. Tosin aina ei huomaa tilannetta tarpeeksi ajoissa.
Kyllä monista koiranulkoiluttajista näkee jo kaukaa että eivät halua koiriaan silitetävän ja se on ok. Siten on niitä, jotka antavat silittää ja sekin on ok.
Koiranulkoiluttajan kannattaa itse sanoa suoraan että tämä koira on tai ei ole lapsiystävällinen tai että koira ei ole nyt siliystuulelle jne. Ja sekin kannattaa sanoa lapselle (ja vähän aikuisellekin) että aina pitää pyytää lupa silittää koiraa. Meillekin yksi ystävällinen koiranomistaja selitti opaskoiran kohdalla, että sitä ei nyt saa silittää, koska koira on töissä.
Monesti lapset muuten uskovat paremmin vieraita ihmisiä kuin omia vanhempia vaikka sen sata kertaa olisi komentanut lastaan.
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi koiran omistajan tai haltijan on:
1) pidettävä koira taajamassa kytkettynä;
2) pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittu
Ompas kummaa kun palstoille eksyy vain niitä hyvätapaisia koiria ja niiden omistajia.
Eilen lenkillä vastaan tuli 8-9 koiralla varustettua ihmistä. Tässä saldo vapaasti muistellen:
- 3kpl ei ollu kiinni (kuinka kallis se lieka oikein on)
- 1 koira kiskoi omistajaansa perässään koko matkan kun sen näin ja kun pääsin kohdalle alkoi koira hyppimään ja omistaja joutui hampaat irvessä pitämään rakkinsa, ettei se osunut minuun.
- 1 pikkulapsi ison koiran kanssa, koira oli kyllä rauhallinen kun hölkkäsin ohi (mutta kuka antaa pikkulapselle ison koiran ulkoilutettavaksi)
- 1 räykytti koko ajan, kuulin koiran jo ennenkuin sen näin. Suuvaahdossa hirveä räykytys, mutta ei hyppinyt, mutta kiskoi ja nyki. Omistajansa oli iso mies joka nykäisi aina takaisin päin.Ja tämä Seinäjoella keskustassa joen vierestä menevällä reitillä. Vapaana olleet koirat tulivat kaikki vastaan panimon jälkeisellä puistosuudella.
Pidän koiraa usein vapaana ja jos vastaan tulee aikuisia otan koiran vierelle seuraamaan. Jos vastaan tulee lapsia tai koiria, niin otan koiramme hihnaan.
Vapaana koira juoksee edes takaisin näköyhteydellä minuun ja tarvittaessa kutsun luokse (tätä luoksetulon varmuutta useampi koirallinen ihmeinen on ihmetellyt).
Eikös tuo ole kiellettyäkin. Siis pitää piskiään vapaana.
Koiraton ihminen ei voi tietää koska koira haluaa leikkiä, ja koska se on tulossa puremaan.
Valtaatte vapaana juoksevilla koirillanne julkiset ulkoilualueet. Aikaa itsekästä, varsinkin kun julkiset alueet maksetaan verovaroin ja koirattomuus on yleistä varsinkin koulutetuissa hyvin veroja maksavissa luokissa.
Ihan lapsesi turvallisuuden kannalta ei todellakaan kannata antaa ryntäillä päin vieraita koiria.