Mitä ajattelet perheellisistä miehistä, jotka lähes joka viikonloppu bareissa
ilman vaimoa ja vaimo ei juuri koskaan, johtuen joko omasta halustaan olla menemättä tai siitä ettei mies päästä?
Kommentit (35)
Päivittäistä? Viikottaista? Kuukausittaista?
En kyllä ihmettele että miehillänne on tarve päästä kotoa pois ja ilman vaimoa. En oikeasti ymmärrä. Siis ettekö te naiset osaa olla itseksenne ollenkaan? Ettekö halua itse käydä missään omien kavereidenne kanssa? Pitääkö perhe-elämän olla sitä että ollaan toisessa kiinni kokoajan? Jos on omia menoja niin ero tulee? Ihan kamalaa elämää, tollasta en ikinä haluaisi:(
Ei se kuulu enää lapsiperhearkeen.
Omia menoja voi,ja kuuluukin olla, mutta jatkuva kännääminen kavereiden kanssa kertoo kyllä siitä, ettei perhe-elämä kiinnosta vaan ryyppääminen ja kaverit on se ykkösjuttu.
Se kuuluu nuoruuteen, mutta hei- sen kuuluu mennä ohi varsinkin siinä vaiheessa kun perhe perustetaan!
jossa ankaruutta ja vaikeat olosuhteet ja nuoruuden menot jäänyt väliin? Sitten käyttäydytään keski-iässä kuin teinit kännäämällä joka viikonloppu
ja tehdään perheen elämä tukalaksi.
Kyse on ehkä alkoholisoitumisesta, etenkin kun työviikko sinnitellään jotenkin läpi ja odotetaan viikonloppumenoja.
Jotain ahdistusta puretaan ja syytetään muita elämän rankkuudesta. Omalla käytöksellä ei ole syy-yhteyttä pahoinvointiin, vaan menemisiä ja ryyppäämistä pidetään omalla kohdalla oikeutettuna.
Seurustelen liki 40v miehen kanssa, jonka pitäisi päästä tuulettumaan kanssani kahtenakin iltana viikossa. Minulla ei ole tähän halua kuin harvakseltaan. Alkoholia kuluu runsaasti, kun lähdetään baariin. Koskaan ei kylläkään mene överiksi siten, ettei hallitsisi itseään.
Mietin kuitenkin, mitä tarvetta tuo täyttää, vai onko alkoholi jo ongelma?
Saman katon alle en ole muuttanut, sillä en tosiaankaan tahdo elämää, jossa alkoholi merkitsee noin paljon ja syy sen käytölle löytyy aina.
Pitäisikö erota koko suhteesta? Kokemusta ei tuollaisesta miehestä ole, mutta lähinnä tulee joku oma teini-ikä mieleen.
Auttakaa joku, kiitos.
lisääntyy ajastaan viikonlopun ulkopuolellekin.
tapaamisia ystävien kanssa ja omia harrastuksia.
Se on kuitenkin aivan eri asia kuin säännölliset (viikottaiset) ryyppyreissut miesporukalla.
Harvalla se edes jää baarikäynteihin, kun töitten jälkeen tarvii avata olut tai kaksikin rentoutumisen takia. Vähitellen se muuttuu alkoholin suurkulutukseksi, kun humalatilan saamiseen tarvitaan entistä enemmän juotavaa.
En kyllä ihmettele että miehillänne on tarve päästä kotoa pois ja ilman vaimoa. En oikeasti ymmärrä. Siis ettekö te naiset osaa olla itseksenne ollenkaan? Ettekö halua itse käydä missään omien kavereidenne kanssa? Pitääkö perhe-elämän olla sitä että ollaan toisessa kiinni kokoajan? Jos on omia menoja niin ero tulee? Ihan kamalaa elämää, tollasta en ikinä haluaisi:(
niin ehkä teillä on vaan liian erilaiset elämäntavat? Mutta minulla ainakin elämässä ollut kausia jolloin mennään enemmän ja toisinaan vuosienkin taukoja. Mutta periaatteessa näen asian niin että elämä on täydellisintä kun asiat ovat keskenään tasapainossa, on perhe-elämää mutta myös muuta elämää. Ehkä nyt 35v mua kiinnostaa se meneminen enemmän kuin koskaan aiemmin. Tuntuu että nyt on vielä aikaa semmosille menoille, vanhuutta kestää sitten jopa kymmeniä vuosia ja myöhemmin voi keskittyä enempi muihin asioihin.
Itse käytän alkoholia rentoutumiskeinona, sitä on vähän niinkuin toisessa todellisuudessa ja voi illaksi unohtaa vaikeat asiat, arjen, stressin jne. Jos ei pysty olemaan juomatta ja jos juominen haittaa normaalia elämää niin silloin se on ongelma.
jossa ankaruutta ja vaikeat olosuhteet ja nuoruuden menot jäänyt väliin? Sitten käyttäydytään keski-iässä kuin teinit kännäämällä joka viikonloppu
ja tehdään perheen elämä tukalaksi.
Kyse on ehkä alkoholisoitumisesta, etenkin kun työviikko sinnitellään jotenkin läpi ja odotetaan viikonloppumenoja.
Jotain ahdistusta puretaan ja syytetään muita elämän rankkuudesta. Omalla käytöksellä ei ole syy-yhteyttä pahoinvointiin, vaan menemisiä ja ryyppäämistä pidetään omalla kohdalla oikeutettuna.
Seurustelen liki 40v miehen kanssa, jonka pitäisi päästä tuulettumaan kanssani kahtenakin iltana viikossa. Minulla ei ole tähän halua kuin harvakseltaan. Alkoholia kuluu runsaasti, kun lähdetään baariin. Koskaan ei kylläkään mene överiksi siten, ettei hallitsisi itseään.
Mietin kuitenkin, mitä tarvetta tuo täyttää, vai onko alkoholi jo ongelma?
Saman katon alle en ole muuttanut, sillä en tosiaankaan tahdo elämää, jossa alkoholi merkitsee noin paljon ja syy sen käytölle löytyy aina.
Pitäisikö erota koko suhteesta? Kokemusta ei tuollaisesta miehestä ole, mutta lähinnä tulee joku oma teini-ikä mieleen.
Auttakaa joku, kiitos.
Viikottaiset ryyppyreissut naisporukalla? Jos olut tai kaksi on päivittäistä niin se voi olla ennenpitkään ongelma, mutta ei kai tuosta silloin tällöin mitään haittaa ole?
tapaamisia ystävien kanssa ja omia harrastuksia.
Se on kuitenkin aivan eri asia kuin säännölliset (viikottaiset) ryyppyreissut miesporukalla.
Harvalla se edes jää baarikäynteihin, kun töitten jälkeen tarvii avata olut tai kaksikin rentoutumisen takia. Vähitellen se muuttuu alkoholin suurkulutukseksi, kun humalatilan saamiseen tarvitaan entistä enemmän juotavaa.En kyllä ihmettele että miehillänne on tarve päästä kotoa pois ja ilman vaimoa. En oikeasti ymmärrä. Siis ettekö te naiset osaa olla itseksenne ollenkaan? Ettekö halua itse käydä missään omien kavereidenne kanssa? Pitääkö perhe-elämän olla sitä että ollaan toisessa kiinni kokoajan? Jos on omia menoja niin ero tulee? Ihan kamalaa elämää, tollasta en ikinä haluaisi:(
ryyppyporukan kanssa baareissa. Ei kykene parisuhteeseen, vaan nostaa omat tarpeensa etusijalle. Vaimo lapsineen on sidottu kotiin ja voi itse viettää kevyttä elämää.
Tuossa tilanteessa on naisen asetettava rajat. Ellei mies muuta tapojaan, parempi naisen lähteä lasten kanssa suhteesta. Miksi pitäisi vahtia aikuisen miehen elämää, se kun ei itse vastuuta siitä osaa ottaa.
ja siksi mies pakenee baariin.
Toi on Aina aivan loistava tekosyy! Ja oikeuttaa samalla miehen tekemään baarireissullaan ihan mitä tykkää :D
En kyllä ihmettele että miehillänne on tarve päästä kotoa pois ja ilman vaimoa. En oikeasti ymmärrä. Siis ettekö te naiset osaa olla itseksenne ollenkaan? Ettekö halua itse käydä missään omien kavereidenne kanssa? Pitääkö perhe-elämän olla sitä että ollaan toisessa kiinni kokoajan? Jos on omia menoja niin ero tulee? Ihan kamalaa elämää, tollasta en ikinä haluaisi:(
päivästä toiseen hoidat vauvan oikeastaan yksin koska viikolla töiden jälkeen miehen pitää saada nukkua ja unienkin jälkeen pitää rentoutua...
Eli kyllä olen itsekseni vauvan kanssa viikolla vaikka mies olisikin paikalla.
Viikonloppusin ehtii vasta ajatella että oispa kiva lähtee tänään tyttö porukassa johkiin tai mennä yksin vaikka lenkille niin mies on jo ovella lähdössä reissuun kun kaverit soitti elikkä suomeks mun tarvii varata mun ns."vapaa päivät" monta viikkoo ennen oli ne sitten rikkaruohojen nyppimistä pihalla tai ravintola reissu tyttöjen kanssa.
Ja todellakin haluan että molemmilla on omiakin menoja ja haluaisin viettää aikaa myös ystävieni kanssa...Kyllä näistä on puhuttu kotona ja mies sanoo että totta kai saat mennä ja totta kai saat tehdä...
Mutta miksi useimmiten se on näin:
Nainen kysyy lupaa saako mennä (mies jäisi lapsen kanssa kotiin) ja mies vaan menee ja tekee???
Mikä oikeus miehellä on jatkaa hulvatonta elämää, vaikka on lapsikin kuvioissa?
Mitä saat tuollaiselta parisuhteelta?
Ensi kerralla, kun mies ilmoittaa lähtevänsä johonkin, lähde lapsen kanssa viikonlopuksi tai viikoksi vaikka mummolaan. Miksi sinun pitäisi tyytyä olemaan kotona miestä odottamassa?
Mies jatkaa tuota niin kauan kuin sallit sen.
Mies on kuin pieni poika, joka suuttuu äitiin, kun ei toteuteta kaikkia toiveita, vaan vaaditaankin jotain.
Mies ruikuttaa kännisenä baarissa, ettei vaimo ymmärrä ja nalkuttaa ja teettää kotitöitä. Työt stressaa, vaimo ei anna pesää ja valittaa kaljottelusta.
Ihan kuin joku asia paranisi sillä, kun baariin pakenee.
Sieltä löytyy samanlaisia luusereita, jotka ovat tuhonneet parisuhteensa toiminnoillaan.
Tuollaisia 40 plus miehiä lojuu baareissa vuodattamassa elämäntuskaansa vaikka kuinka paljon.
Sellaisia kannattaa todellakin varoa. Harvoin käydään naisporukalla iltaa viettämässä, mutta joka kerran tuollaisia reppanoita riittää itsesääleineen.
ja siksi mies pakenee baariin.
Toi on Aina aivan loistava tekosyy! Ja oikeuttaa samalla miehen tekemään baarireissullaan ihan mitä tykkää :D
Mikä oikeus miehellä on jatkaa hulvatonta elämää, vaikka on lapsikin kuvioissa?
Mitä saat tuollaiselta parisuhteelta?
Ensi kerralla, kun mies ilmoittaa lähtevänsä johonkin, lähde lapsen kanssa viikonlopuksi tai viikoksi vaikka mummolaan. Miksi sinun pitäisi tyytyä olemaan kotona miestä odottamassa?
Mies jatkaa tuota niin kauan kuin sallit sen.
ja täysin oikeassa olet! (Ja tuo sun vinkkis ei oo yhtään hullumpi...) Tiedän olevani liian kiltti ja lyönyt itselleni lapsen-/kodinhoitaja 24/7 leiman otsaan...kuukauden päästä homman on pakko muuttua koska palaan takaisin vuorotyöhöni...
Ja mitäkö ajattelen baareissa joka viikonloppu ravaavista miehistä/iseistä? Niin kornilta kun se kuulostaakin kun oma mies tekee samaa niin ajattelen:
Säälittävää, eikö muuta sisältöä muka elämässä ole?
32
muuttuu paremmaksi, kun lähdet töihin, sillä muuten et jaksa tuollaista. Miehen tuki ja apu ovat entistä tärkeämpää silloin, kun palaat työelämään.
Ota tuo miehesi kanssa pikimmiten puheeksi, että hänen menonsa on minimoitava.
Teen itse 2-vuorotyötä ja toisinaan työ ottaa sikäli lujille, että lasten kanssa ei tosiaankaan jaksa niin hyvin kuin kotona ollessa. Ja onhan kotityötkin hoidettava.
Huonoa omatuntoa poden joskus, mutta onneksi vapaapäivinä pystyn panostamaan lapsiin.
Ei se kuulu enää lapsiperhearkeen.
Omia menoja voi,ja kuuluukin olla, mutta jatkuva kännääminen kavereiden kanssa kertoo kyllä siitä, ettei perhe-elämä kiinnosta vaan ryyppääminen ja kaverit on se ykkösjuttu.
Se kuuluu nuoruuteen, mutta hei- sen kuuluu mennä ohi varsinkin siinä vaiheessa kun perhe perustetaan!