Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Lapsille ei riitä mikään!Mitä teen väärin?

Vierailija
24.04.2011 |

Meillä on pojat 3v, 5v, ja 8v. Tuntuu, että heille ei riitä mikään vaan teemme mitä tahansa niin lopputuloksena on aina marinaa. He käyttäytyvät hyvin julkisilla paikoilla jne. mutta kotona vain nahistellaan ja kitistään. Esim. meillä oli tänään pääsiäismunia piilottuna jokaiselle 2 kpl + pienempiä ja seurasi kamala huuto, että miksi näin vähän.Sama toistuu myös esim. karkkipäivän karkkien tai kanssa, että miksi ei sitä tätä ja tuota. En halua antaa lapsille "kuuta taivaalta" vain siksi että he saisivat kaiken minkä haluavat mutta mitä teen väärin?! Tuntuu, että aamut alkavat huudolla ja nahistelulla eikä lapset ole koskaan tyytyväisiä mihinkään:(

Kommentit (28)

Vierailija
1/28 |
24.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos ei kerran kelpaa. Olkoot ilman jos eivät osaa kuin marista!

T: oman penskan kitinää aamu kuudesta asti kuunnellut...

Vierailija
2/28 |
24.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

toinen sai hammaskeijulta Lego Ninjago-paketin ja molemmmat seitsemän-kahdeksan pääsiäismunaa, joista tuli vääriä leluja. Mitään tekemistä ei ole, on tylsää jne jne.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/28 |
24.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä pidän meidän lapsille aina välillä puhutteluja. Esimerkiksi yksi marisi vähän aikaa sitten aamupalapöydässä siitä, että tarjolla on vain kolmea mehua ja hän ei pidä niistä yhdestäkään. Sitten hän totesi, että jogurtteja on kahta lajia eikä niistäkään kumpikaan kelpaa.



Pidin pitkän puheen siitä, miten etuoikeutettu lapsi hän on, kun hänellä ylipäänsä on mehua ja jogurttia. Vedin peliin kaikki maailman nälkää näkevät ja tehtaissa työskentelevät ja pohdin, mitä mieltä nämä olisivat lapsen nirsoilusta.



Ei se pitkään tehonnut, mutta jonkin aikaa kyllä. Ja tuon paasauksen jälkeen riittää nyt, kun muistutan, että mietipäs taas omaa käytöstäsi.



Lapsille voi tehdä maailman realiteetit selviksi. Kuut eivät tipu taivaalta kenenkään syliin.



Kolmevuotias tuskin tällaisia vielä tajuaa, eikä ehkä viisivuotiaskaan. Toisaalta molemmat ottavat käytösmallinsa siltä kahdeksan vanhalta, joten hänen ajatusmaailmaansa kannattaa yrittää vaikuttaa.



Vierailija
4/28 |
24.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Että meillä tylsyyden valittaminen loppui siihen, kun keksin aina tekemistä. Iän mukaan sai esim. pyyhkiä pöytää, viedä roskia, auttaa pikkusiskon hoitamisessa tai siivota oman huoneensa.

Vierailija
5/28 |
24.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

toinen sai hammaskeijulta Lego Ninjago-paketin ja molemmmat seitsemän-kahdeksan pääsiäismunaa, joista tuli vääriä leluja. Mitään tekemistä ei ole, on tylsää jne jne.

lapsesi varmaan haluaisivat myös vain pelata ja katsoa elokuvia. Mielellään myös kelpaisi kaikki hoplopit ja elämyspuistot. Tavalliset jalkapallopelit on tylsiä ja arkisia ja lapsellisia. K-18 pelit varmaan kelpaa hyvin.

Vierailija
6/28 |
24.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan vaan sillä että joskus saa paljon.

Ja jos joskus naristaan niin selitän, että nyt on vaan vähän mutta joskus tulee enempi.



Kerron että äiti ja isäkin haluaa asioita, muttei saa.



Pettymys aiheuttaa narinaa ja minusta se kuuluu elämään. Jos lapsi itkee niin lohdutan, sama se on pettymyksessä, koitan tukea.



Miksi lapsesi käyttäytyy selvästi erilailla julkisesti? Meillä lapset käyttäytyy itsenään joka paikassa ja pienten kanssa on opeteltu erikseen kun lapset yrittää luovuttaako äiti kun vieraita paikalla. Oletko erikseen jotenkin pelotellut lapset julkiseen käyttäytymiseen? Vai luovutatko kotona? Ja lapset tietää tämän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/28 |
24.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

sanon joskus meidän 9-v:lle, että olisi kivempi kuulla sana "kiitos" eikä vain valitusta. Olisi kiitollinen siitä, mitä sai.



Joskus sanon, että ei ole pakko ottaa, jos ei kelpaa, mutta ei ole muutakaan.



Ei meidän lapsi aina marise, mutta tosi usein. Se ON tosi rasirravaa...



Myös jos on saanut päähänsä, että pitää saada joku vaate tms. niin jankuttaa jankuttamistaan "miks mä en saa? Äiti, mä haluun, ku jennalla ja sofiallakin on"



En todellakaan hemmottele lasta, kun ei ole varaa sellaiseen.



Vierailija
8/28 |
24.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja vanhemmat, jotka yrittävät miellyttää.



Seuraavasta natinasta tosiaan otatte munat pois, kun eivät kelpaa, meillä tuli aamulla yksi muna per lapsi, ja ihan iloisia ja innoissaan olivat. Yksi voisi teilläkin olla sopivasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/28 |
24.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaupassa muksut saa valita pari jogurttia mutta minä se laitan niistä yhden kerrallaan pöytään joka syödään.



Oletteko tehneet kaurapuuroa -eikä vaihtoehtoja ja kysytte "laitetaanko voisilmä?"



7

Vierailija
10/28 |
24.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

eri mehua? Lapsihan vaan hämmentyy vaihtoehdoista, korkeintaan kaksi vaihtoehtoa on lapselle hyväksi, on sanonut neuropsykiatri. Ja niistä jos ei lapsi pysty valitsemaan, niin aikuinen valitsee, ja valinta sitten kanssa toteutetaan.



Ei pieniä lapsia pidä asettaa liian levottomiin tilanteisiin, yksinkertaisempi elämä on lapselle hyväksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/28 |
24.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi lapsesi käyttäytyy selvästi erilailla julkisesti? Meillä lapset käyttäytyy itsenään joka paikassa ja pienten kanssa on opeteltu erikseen kun lapset yrittää luovuttaako äiti kun vieraita paikalla. Oletko erikseen jotenkin pelotellut lapset julkiseen käyttäytymiseen? Vai luovutatko kotona? Ja lapset tietää tämän.

Vierailija
12/28 |
24.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

toisten kunnioittamista?!? Ei ne enää mitään teoistaan vastuuttomia sylilapsia ole, vaan empatiaymmärryksenkin pitäisi alkaa jo kehittyä. - Minä en hyväksy kohtuutonta kiukuttelua ja kiittämättömyyttä keneltäkään (en siis parisuhteessani tai ystävyyssuhteissani), miksi ihmeessä äidin pitäisi ottaa sellaista vastaan lapsiltaan?



Jos oma lapseni olisi toiminut ap:n ja monen muun kuvaamalla tavalla (ja joo, hän tosiaan valittaa välillä), olisin ottanut munat pois kokonaan ja pitänyt asiallisen mutta napakan puhuttelun toisten antamien lahjojen kunnioittamisesta, kiittämisestä ja kohteliaisuudesta. - Enkä itse asiassa vain "puhuttelua" vaan keskustelun. Olisin kysellyt lapsilta, miltä heistä tuntuisi, jos he olisivat ostaneet omilla rahoillaan jotain kaverille/äidille/sisarukselle ja tämä olisi kiittämisen sijaan haukkunut lahjaa ja valittanut? Kysyisin, miltä lapset olettavat, että äidistä tuntuu, kun äiti on kaupasta ostanut heitä varten munia ja piilotellut niitä ja odottanut onnellisena, että lapset ilahtuvat (koska äidistä ihaninta on ilahduttaa omia lapsiaan), ja nyt lapset ovatkin pettyneitä ja haukkuvat äidin elettä? Oma lapseni ainakin yleensä tässä vaiheessa tajuaa - kun asia hänelle sanaistetaan ja autetaan näkemään toisen näkökulmasta - että tuli pahoittaneeksi toisen mielen. Ja yleensä hänelle itselleen tulee silloin paha mieli siitä, että on pahoittanut toisen mielen. Anteeksipyyntö on yleensä vilpitön.



Joskus toki kiukku ajaa ymmärrystaidon yli, mutta silloin mennään sitten rangaistusperiaatteella: jos ei kaksi munaa kelpaa, olkoon sitten ilman munia kokonaan!



EI VANHEMPIEN TEHTÄVÄ OLE TÄYTTÄÄ LASTENSA JOKAISTA TOIVETTA, VAAN OPETTAA HEILLE, ETTÄ MAAILMASSA ON RAJAT - JA USEIN SE ONNI LÖYTYY JUURI KOHTUUDESTA JA PIENTEN SIUNAUSTEN ARVOSTAMISESTA!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/28 |
24.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Puolet perheestä mummolassa, joten huomenna aamulla vasta pääsiäismunia.



Tiedän, että 3-v on ihan innoissaan siitä yhdestä Autot -munasta, jonka saa. Pelkään pahoin, että 10 -v sisko toteaa, että eiks ollu ku yks vaan. (siis yks per nenä)



Jos valittaa, niin voin todeta, että tänä pääsiäisenä jälleen kerran on tullut syötyä jo monta suklaamunaa, ja huomenna illalla saa vielä lisää, kun mennään toiselle mummille.



Mua ärsyttää mun mies, kun se kysyy tosi usein 3-v:ltä, että mitä otat tai otatko sitä vai tätä, vaikka on itse jo oikeastaan valinnut. Esim. "Otatko maitoa vai vettä ruuan kanssa? lapsi vastaa "Vettä", johon mies toteaa, että "ei ku ota maitoa vaan" Huoh. Mies ei tajua, että ei niin voi tehdä. Antaa lapsen valita, muttei annakaan. Uskokaa pois, olen yrittänyt puhua asiasta monta kertaa.

Vierailija
14/28 |
24.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja enemmän jugurtteja ja kalliimpia vaatteita ja isompia legopaketteja. Lapsellehan tulee pahaa mieli kun se marisee ja minä en saa olla rauhassa. Se on niin ikävää ja vaivalloista.



hei mammat, mulla on kiva vinkki, millä saatte olla rauhassa. Antakaa lapsenne pelata koko päivän ja kannatte vain pizzaa koneen ääreen niin loppuu marina.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/28 |
24.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

on vähään tyytyväinen ja jotenkin järkevä lapsi. Hän osaa myös ottaa olosuhteet huomioon ja esim. pyytäessään jotain kalliimpaa, kysyy, että olisikohan siihen joskus rahaa jne.



5 veelle ei sitten riittäisikään edes se kuu taivaalta. Esikoisella tällaista vaihetta ei koskaan ollut, muttajotenkin olen littänyt tämän ikään. Mikään ei riitä tai kelpaa ja koko ajan kaikki on huonosti. Meillä puhutaan hänen kanssaan päivittäin siitä, miten hyvin hänellä todellisuudessa on asiat ja toisaalta, miksi meidän perheessä ei saa uusia leluja joka viikko, niin kuin kavereilla.



Aika usein marina myös liittyy siihen, että hänellä on tylsää tai me aikuiset emme juuri sillä hetkellä ehdi olla kiinnostuneita siitä, mitä hän haluaisi näyttää tai tehdä tai kertoa.



Julkisilla paikoilla tämä känkkis tinttaa tarvittaessa ihan yhtä lailla, kuin kotona. Mutta kylässä hän onneksi osaa käyttäytyä :)



Me vaan puhumme, puhumme ja puhumme ja selitämme ja luotamme siihen, että se kantaa hedelmää. Jos käyttäytyy huonosti ja kitisee koko ajan, niin siitä voi saada myös rangaistuksen. Ja minä kyllä ihan kerron hänelle, miten pahalta turha kiukuttelu minusta tuntuu.

Vierailija
16/28 |
24.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ON todella vähän, tietysti lapsi pettyy. Mitä oikein odotit? Meillä aikuiset saivat 3 isoa pääsiäismunaa, lapsilla oli varmaan 10 per lapsi. Noin 4-5 oli sellaista isompaa, missä oli joku yllätys, loput olivat pieniä prinsessamunia. Katsopa ap nyt peiliin, taidat huudattaa niitä poikiasi ihan tahallaan...

Vierailija
17/28 |
24.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niitä oli 2 per ipana. Määrästä ei tullut valituksia, mutta se etsiminen, jota on odotettu pitkään ja hartaasti meinas raastaa hermoja liikaa...



Lähinnä 5v ja 8v niitä etsivät ja kaikki oli taatusti helpoissa paikoissa (tyyliin ekana kun avaa laatikon tai kaapin). Nuorempi istui sohvalla narisemassa, kun isosisko löytää kaikki ja hän ei löydä yhtään (no voi ei, kannattaisiko ehkä mennä itse etsimään?) ja isompi pyörii ympäri kämppää ja narisee kattoneensa jo ihan joka paikasta, eikä löydä mitään... *huoh*



Välillä tuntuu, että kaikki kivakin on yhtä valitusta ja natinaa. Välillä, kun saavat pelata vaikka jotain pleikkapeliäkin, niin etenkin isomman puolelta peli tumppaa loppumaan itkuun ja hammasten kiristykseen joka toinen kerta. Ei tartte sit pelata, jos se on ihan tyhmää...



Nuorin sentään vaan istuu ja syö tyytyväisenä suklaatiaan :D

Vierailija
18/28 |
24.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

meillä ainakin 6 v oli kiitollinen jokaisesta munasta jonka sai ja antoi jopa omistaan äidille ja pikkusiskollekin. Karkkipäivää ei tällä viikolla pidetty ollenkaan, koska saa munia nyt sunnuntaina. Eikä munia ole saanu yhtään ennen pääsiäistä syödä. Lapsi on tyytyväinen kun totuttaa ettei kaikkea aina voi saada. Meillä esim. harvoin on mehua ja kun on niin kyllä mielellään juo, vaikka mehu ei just sitä omaa lempparia oliskaan. Sama jogurtin kanssa. Aina sitä ei ole ja kun on niin kaikki kelpaa. Mut jos tottuu siihen että aina voi valita ja vielä monesta vaihtoehdosta niin ei ole mihinkään tyytyväinen, vaatii vain aina enemmän ja enemmän.

Vierailija
19/28 |
24.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ap:n kommentit.

En kyllä kestäisi narisevia lapsia.

Tyytyvät siihen, mitä saavat ja enemmän panostetaan yhdessä tekemiseen kuin tavaroihin.

Jo 5-vuotias osaa säästää jotain tiettyä hankintaa varten ja maksaa sitten osuutensa.

Vanhempien tehtävä on osata ottaa lapsen pettymyksiäkin vastaan, ei elämässä kaikki lankea sormea heiluttamalla.

Onkohan nyt kyseessä ap:n oma turhautuminen ja lapset osaavat onkia sen esiin. Muuta omaa suhtautumistasi, kyllä lapsetkin oppivat vähitellen olemaan pienistäkin asioista tyytyväisiä.

Vierailija
20/28 |
24.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ON todella vähän, tietysti lapsi pettyy. Mitä oikein odotit? Meillä aikuiset saivat 3 isoa pääsiäismunaa, lapsilla oli varmaan 10 per lapsi. Noin 4-5 oli sellaista isompaa, missä oli joku yllätys, loput olivat pieniä prinsessamunia. Katsopa ap nyt peiliin, taidat huudattaa niitä poikiasi ihan tahallaan...

materialisti laskee tässä muniaan.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä neljä viisi