Onko teilläkin lapsiystävällinen ja -lähtöinen juhlanviettoperinne?
Uusivuosi: paljon karkkia ja limsaa, lasten lempiruokaa kuten pitsaa tai pastaa, nakkeja ja ranskalaisia
Pääsiäinen: Ensin virvotaan ja paljon karkkia, sitten lasten lempiruokaa (kuten yllä) ja tietysti suklaamunia joka päivä
Vappu: munkkeja, tippaleipiä ja simaa (tai kolaa jos ei lapset tykkää), ruoka kuten yllä
Juhannus: ruoka kuten yllä, pitsaa jne ja paljon karkkia ja limua
Joulu: kuten yllä + paljon lahjoja, ei tympeitä ja teennäisiä sukulaisia, kuusia tai hautakäyntejä
Synttärit: paljon lahjoja ja ruokaa/karkkia sen mukaan mitä lapset haluaa, ehkä hoplop tms
Kommentit (18)
ei todellakaan ole. Kuulostaa kamalalta. Meillä lapset jo isoja, mutta eivät syö roskaruokaa lainkaan, haluavat yhä mennä jouluna haudoille ja syövät aika vähän karkkia. Meillä on aina eletty koko perheen ehdoilla ja luotu omat juhlaperinteen sellaisiksi, kun meidän perheelle sopii.
vasta maanantaina. Teemme metsäretken ja etsimme pupujen piilottamia munia. Miksi niitä pitäisi joka päivä syödä?
tosin meillä on ihanat sukulaiset joiden kanssa lapsi viihtyy ja isänsä ja mummonsa haudalla käy kyllä, eikä ole pakkopullaa.
Hautausmaa on sitäpaitsi tosi kaunis jouluna. Ja yksi perinteistämme.
Pelkästään herkuttelu ei juhlia tee, tai materia vaan erilaiset toistuvat perinteet ovat iso osa lapsiystävällisyyttä.
Uusivuosi: paljon karkkia ja limsaa, lasten lempiruokaa kuten pitsaa tai pastaa, nakkeja ja ranskalaisia Pääsiäinen: Ensin virvotaan ja paljon karkkia, sitten lasten lempiruokaa (kuten yllä) ja tietysti suklaamunia joka päivä Vappu: munkkeja, tippaleipiä ja simaa (tai kolaa jos ei lapset tykkää), ruoka kuten yllä Juhannus: ruoka kuten yllä, pitsaa jne ja paljon karkkia ja limua Joulu: kuten yllä + paljon lahjoja, ei tympeitä ja teennäisiä sukulaisia, kuusia tai hautakäyntejä Synttärit: paljon lahjoja ja ruokaa/karkkia sen mukaan mitä lapset haluaa, ehkä hoplop tms
Meillä lasten ehdoilla tarkoittaa viinatonta juhlintaa. Ruokina usein perinneruokiam joita meillä syö myös lapset. Jouluna ja synttäreinä ei anneta röykkiöittäin lahjoja, koska emme halua opettaa lapsillemme, että tavarapaljous tekisi onnelliseksi.Ja kuusi on, tottakai. Lapset oikein odottavat sen koristelua joka joulu.
vasta maanantaina. Teemme metsäretken ja etsimme pupujen piilottamia munia. Miksi niitä pitäisi joka päivä syödä?
Kun emme itseltämmekään :) Ylipainoa ei ole ja hampaat kunnossa :)
Ja ihme kurkottelua koko homma. Alkoholia meillä ei muutenkaan käytetä, joten lapsen ehdoilla on meillä Aidosti lapsen ehtoja noudattaen :) minusta taas muutaman kerran vuodessa voi antaa lapselle kaiken, mitä hän haluaa, ei ole rahasta kiinni ja ainakaan lapset ei jää kaveripiirissä ulkopuolelle.
(tiedän koulutukseni perusteella, mitä se oikeasti tarkoittaa...)
Juhlissa saa lapsi kokea niitäkin perinteitä, joista itse en pidä. Ihan sen takia, että lapsi saattaa pitää traditioista ja tavoista, vaikka minä en pitäisi.
Lapsilla on juhlissa aina jotain mieluisaa syötävää ja saavat kehuja, jos uskaltavat maistaa/edes nuolaista vieraampia makuja.
lapsille on myös hyvä opettaa, että aina ja kaikkialla, he eivät ole etusijalla. esim joululahjat avataan vuorotellen, niin että vanhin naispuolinen avaa ensin. Koen hyvin tärkeänä, että lapset oppivat kunnioittamaan vanhempia ihmisiä.
Lapset myös oppivat nauttimaan erilaista tunnelmista, jos heidän niitä annetaan kokea. Meillä lapset odottavat joulua tietenkin lahjojen vuoksi, mutta myös tuoksujen, yhdessä tekemisen (piparit ym), joulukuusen koristelun (yhdessä), kauneimpien joululaulujen (kirkossa), joulukirkon ja hautausmaavierailun (tätä minä inhoan) takia.
Tottakai, on kirkosta esim lapsen ollessa hyvin pieniä lähdetty pois jo lyhyemmän ajan päästä, mutta ovat saaneet kokea jotain siitäkin.
Lapsilähtöisyys ei siis ole sitä, että tehdään vain sitä mitä lapset päättävät haluta, vaan toimimista lapsen tarpeista käsin. Toiveet ja halut on hyvä ottaa huomioon, mutta niiden kautta pelkästään ei voi lapsen kasvatusta ylläpitää.
meillä käydään uskonnollisina juhlapyhinä kirkossa ja haudoilla, ja useimpiin juhlapyhiin kuuluu sukulaisten kanssa yhteisoloa. Ruokana on yleensä kuhunkin juhlapäivään kuuluvia traditionaalisia ruokia, ja aikuiset käyttävät alkoholiakin. Ihan lapsiystävällisenä olen pitänyt, mutta ajattelen, että nämä päivät kuuluvat kaikenikäisille, eli jokaiselle jotakin.
Ja toiveet? Lapsi on lapsi vain kerran, olisi surullista pakottaa aikuisten ja yhteiskunnan instituutioiden luomiin väkinäisiin pönöttäviin traditioihin vain kasvatuksen nimissä.
ainakin minun mielestäni kasvatukseen kuuluu hiukan muutakin kuin se, että lapsi saa tehdä aina mitä hän tahtoo.
mutta ei se tarkoita roskaruokaa! :D Toki oma lapseni on vielä pieni, 1,5v, ei saa vielä edes suklaamunia. Mutta mustikkapiirakkaapa tein ja joustin vähän, niin sai toinen jonkinlaista sokeriherkkua! :D Eipä ole ainakaan kaiken maailman lisäaineita siinä.
Meillä ei oikein ole pääsiäisen perinneruokia, mutta mennään sunnuntaina syömään äitini luo. Ehkä mämmiä on ja aikuisille pääsiäismunat, ensi vuonna sitten varmaan lapsellekin. Ja silloin hän voi virpoakin! Tänä vuonna jo koristeltiin pari oksaa ja annettiin molemmille mummeille, jotka antoivat palkaksi rusinoita. Ens vuonna on sitten varmaan jo kiva pukeakin lasta noidaksi ja käydä sitten vaikka isovanhemmilla ja (lähi)kummeilla virpomassa.
Vappuna mennään vapputorille, helium-ilmapallo ostettiin viime vuonnakin ja jo pieni vauva siitä tykkäsi. Sitten vähän koristellaan ja ehkä käydään vaikka laivaravintolassa limpparilla (lapsi ei vielä pitkään aikaan saa kyllä limua :D). Mutta ensi vuonna varmaan vois jätskillä käydä, ulkona jos sää sallii. Juhannuksena mennään kokkoa katsomaan, grillaillaan ja ehkä ollaan jossain maalla/mökillä.
Joulu vietetään omien perinteiden mukaan. Herkkuja on pöydässä, mutta toki muokataan sen mukaan, että jokaiselle olisi mieleistä. Meillä esim. ei kinkkua syö juuri kukaan, sitä ei aina ole. Lohi on olennaisempi osa joulupöytää ja yleensä on kalkkunaakin. Lapsi ei vielä viime jouluna tykännyt laatikoista, mutta reilu 1-vuotiaskin sai mahansa täyteen pöydän antimista. Joulukuusi on tai siis kotona ei ollut. Mutta oltiin joulu mummilla ja pyydettiin toinenkin mukaan. Lisäksi sukulaisia kävi kylässä, käytiin haudalla, jne. Mutta me viihdytäänkin hyvin suvun kanssa! Ei mitään pakkopullaa todellakaan. Lapsikin saa leikkiseuraa lapsista!
Tänä uutena vuotena ei tehty ees mitään ihmeellistä. Oltiin sukulaisilla ja syötiin hyvin. Ei taidettu edes raketteja ampua. Kun lapsi ja mies oli nukkumassa, niin otin sukulaistätien seuraksi lasin viiniä ja pullollisen siideriä.
Ja toiveet? Lapsi on lapsi vain kerran, olisi surullista pakottaa aikuisten ja yhteiskunnan instituutioiden luomiin väkinäisiin pönöttäviin traditioihin vain kasvatuksen nimissä.
Munkin mielestä osa sitä lapsen kasvatusta on se traditioiden tekeminen.
Ihme ajatus jostain väkinäisestä...
Minullekaan lapsiystävällisyys/-lähtöisyys ei tarkoita pitsaa, limua ja karkkia juhlassa kuin juhlassa! Luomme perinteitä (emme siis vain noudata vanhoja) ja pyrimme kunnioittamaan juhlaa sen merkitykseen sopivalla tavalla. Lapset syö samaa ruokaa kuin aikuisetkin ja eri juhliin/vuodenaikoihin sopii erilaiset ruuat ja herkut. Materia, kuten joululahjat on toissijaisia, mutta tärkeitä lapselle tietenkin. Parhaiten juhla syntyy yhdessä tekemisestä ja olemisesta. Alkoholin juontia emme rajoita, kun emme sitä muutenkaan juuri käytä. Viini ruokajuomana ok. (Jos kylään tulisi joku juopompi, voitaisiin esittää toivomus, että ilta olisi alkoholiton tms)
paljon karkkia. Mietityttää paljonko itse syöt niistä. =D
Tos on niin paljon kaikkea et onko teillä muu aika vuodesta sit täysin ilman karkkeja,ranskalaisia,limsaa yms.???Muuten kyl menee yli.MInkä ikäisiä lapsia? Mä en anna ranskalaisia ollenkaan,sit kun ne murrosikäisinä osaa perustella miksi pitäis saada ni saatan joustaa.
..se lapsiystävällisyys ei kyllä tarkoita meidän taloudessa sitä, että ruoka koostuu karkista ja että lapset saavat hyppiä silmille (tai seinille) koko loman ajan. Nyt pääsiäisenä sukuloidaan, lapsille on järjestetty pieni pääsiäispolku kotona (ihan simppeli "seuraa koristemunia ja löydä lahja"-tyyppinen) ja oleskellaan rauhassa huomisesta eteenpäin. On varattu hyvää syötävää ja katseltavaa jne.
Mutta yleensä iltaisin herkuttelemmw tacolastuilla tai poppareilla. Miksi tehdä elämästä kurjaa?
Meillä ei ole lapsilähtöinen, vaan perhelähtöinen tapa viettää juhlia. Pyrimme siihen koko perhe-elämässä, että koko perhe voi hyvin ja nauttii. Mun mielestä on vähän outo ajatus perhe-elämästä, että lapset nostetaan jollekin jalustalle ja koko elämä mennään heidän ehdoillaan.
Siksi pyrimme sisällyttämään kaikkiin juhliin sellaisia elementtejä, joista kaikki voivat nauttia.
Ruoka ensisijaisesti lähtee aikuisten tarpeista. Juhlapyhinä on usein aikaa kokkailla, joten tulee tehtyä vähän työläämpiäkin ruokia. Uskon, että lapsemme eivät osaa haluta lampaanpaistia, mutta koska aikuiset sitä haluavat, sitä teemme.
No lasten synttärit on kyllä aika lapsilähtöisiä ja lapset saavat valita sinne herkkuja.
Limua ja pitsaa ja sitten vielä karkkia ja limua? Tämän on pakko olla vitsi.