Statuksen romahtaminen, kun jää yh-äidiksi.
Perhe, mies, lapsi, farmarivolvo, koira ja omakotitalo. Mies löytää nuoremman ja yhtäkkiä nainen joutuu muuttamaan lapsen kanssa pieneen kaksioon, menettää auton ja monet mukavuudet. Koiran ja lapsen kanssa vaunuja työnnellen sateella ja tuiskulla sinnittelee. Tipahtaa köyhyysloukkuun. Surkeinta ja katkerinta statuksen romahdus, menestyvästä perheestä köyhäksi yh:ksi, jonka elämästä oikeasti tulee vaikeaa. Miesmarkkinoilla kukaan ei enää halua naista. Lähikaupassa törmää miehen uuteen tyttöystävään, joka karauttaa farmarilla pois pihasta täpötäysien kassien kanssa täynnä oliiveja, artisokkia, salaattia ja siideriä. Tämä tarina on oikeasta elämästä sellaisenaan. Ahdistaa.
Kommentit (40)
Omassa lähipiirissäni tapahtui noin, mutta nainen ei hyväksynytkään tilannetta sellaisenaan vaan kävi kamppailuun talosta ja omaisuudesta, olihan hän sentään talon osaomistaja ja uhrannut kotiäitiydelle useamman vuoden ennen paluutaan työelämään. Palkkasi kokeneen erojuristin joka hoiti homman niin että mies joutuikin maksajan asemaan omien töppäilyjensä ansiosta. Nyt se mies asuu vuokrakaksiossa ja joutuu luovuttamaan suurimman osan palkastaan elareina perheelleen, farmariautokin jäi äidille jonka pitää kuskata lapsia harrastuksiin ja mies ajaa 20 vuotta vanhalla Datsunilla. Eipä taida miehen menestys naismaailmassa olla kovin kummoista.
VÄHÄN RYHTIÄ SISKOT JA POTKAISETTE SITÄ TULEVAA EKSÄÄ MUNILLE HETI!
Tuo siideri (ainakaan joku halpissidukka) ei oikein kuulu kuvaan, kyllä niiden hyvälaatuista viiniä pitäisi juoda jos kerran hyvin menee.
Olet selkeästi mieltänyt parisuhteen hyödyllisyys-ja statusnäkökulmien kautta. Minä taasen koin eron jälkeen ihmisarvoni ja elämänsisällön kasvaneen, vaikka rahaa jääkin vähemmän käteen.
on kai aika nuori jos siideriä juo.
itsellesi on katkeroitua. Yritä löytää mahdollisimman paljon hyvää elämääsi. Minä en pudonnut köyhyysloukkuun (ainakaan vielä) eikä statukselleni tapahtunut mitään huononemista. Ei omissa eikä muiden silmissä. Mulla on arvo ihan itsenäni- ja se oli oikeastaan huonompi huonossa liitossa. Arvoni ovat sellaiset etteivät ne horjahda vaikka se farkkuvolvo pihasta häipyiskin.
Epäreilulta ja kohtuuttomalta tuo saattaa tuntua, mutta ei ollut sinua varten kun mies häipyi. Jokin sinulle itsellesi parempi sua odottaa:)
nainen joutuu muuttamaan lapsen kanssa pieneen kaksioon, menettää auton ja monet mukavuudet. Koiran ja lapsen kanssa vaunuja työnnellen sateella ja tuiskulla sinnittelee. Tipahtaa köyhyysloukkuun. Surkeinta ja katkerinta statuksen romahdus, menestyvästä perheestä köyhäksi yh:ksi, jonka elämästä oikeasti tulee vaikeaa.
Siksi koska nainen pelaa korttinsa huonosti - antautuu miehensä varaan ja sitten kun liitto loppuu ei olekaan mitään. Kannattaisi turvata myös oma selusta.
voi välttää kouluttamalla itsensä hyvään ammattiin ja olla menestyvä ihan itsenään.
Meillä äitini oli yh-äidin kasvattaja. Hänelle oma yh-äiti oli opettanut että pitää kouluttautua ja ensin ammati ja sitten lapset. Saman äitini opetti meille. Itse sain kyllä kasvaa onneksi ydin perhessä, mutta äitini lapsuuden köyhyys ja kokemukset tekivät minustakin itsenäisen.
Olen onnelliseti naimisissa, pystyisin pitämään asunnon ja auton yksinhuoltajanakin ilman miehen tukea. Eihän sitä tiedä mitä tapahtuu vaikkapa mies sairastuisi kroonisesti tai kuolisi eikä pystyisi meitä elättää.
Äiti sanoi meille ettei pidä koskaa laskea kenenkään muuan varaan, itse pitää pystyä kaikesta huolehtimaan. Kaikki apu on sitten vaan plussaa :)
voi välttää kouluttamalla itsensä hyvään ammattiin ja olla menestyvä ihan itsenään.
Meillä äitini oli yh-äidin kasvattaja. Hänelle oma yh-äiti oli opettanut että pitää kouluttautua ja ensin ammati ja sitten lapset. Saman äitini opetti meille. Itse sain kyllä kasvaa onneksi ydin perhessä, mutta äitini lapsuuden köyhyys ja kokemukset tekivät minustakin itsenäisen.
Olen onnelliseti naimisissa, pystyisin pitämään asunnon ja auton yksinhuoltajanakin ilman miehen tukea. Eihän sitä tiedä mitä tapahtuu vaikkapa mies sairastuisi kroonisesti tai kuolisi eikä pystyisi meitä elättää.
Äiti sanoi meille ettei pidä koskaa laskea kenenkään muuan varaan, itse pitää pystyä kaikesta huolehtimaan. Kaikki apu on sitten vaan plussaa :)
Sorry piti kirjoittaa
Meillä äitini oli yh-äidin kasvattama ei kasvattaja.
Mummoni oli siis yh äiti
kannattaa miettiä, jos pihtaaminen parisuhteessa alkaa tuntua saavutetulta edulta. Vaikka joskus olisi antanut siellä farkun takaosassa :D.
Ja jos omaisuus ja elintaso on tullut pelkästään miehen puolelta, niin eihän tuo kovin suuri vääryys ole.
Ja tuon ap:n "tarinan" vastapainoksi on kasapäin tarinoita, jossa nainen putsaa puolet miehen omaisuudesta, perinnöistä, koko elämän säästöistä ja mies aloittaa sinkkukauden uudet velat niskassa. Ja pahimmillaan se nainen on ollut laskelmmoiva ja aloitteellinen eroon.
Elämä on.
Elämänlaatu parani ja itseni arvostus nostaa taas päätään eron jälkeen. Rahallisestikin pärjään mukavasti, lapsilla on kaikki mitä tarvitsevat.
surkekasi erossa, elämä suistuu raiteiltaan ja nainen kuppaa miehen putipuhtaaksi. Kiltti mies masentuu ja jopa sortuu ryyppäämään.
surkekasi erossa, elämä suistuu raiteiltaan ja nainen kuppaa miehen putipuhtaaksi. Kiltti mies masentuu ja jopa sortuu ryyppäämään.
Ei muuten, mutta kun kaipaan niitä artisokkia.
Ap:n kuvaus alussa oli niin hyvä! Juuri tuollainen on se statuksen romahdus. Vaikka sitä ihan pilke silmäkulmassa ajattelisikin.
Tuo artisokkajuttu on niin osuva. Tunnistin heti sen eron entisen ja nykyisen elämän välillä jota ap kuvaa. Sen jälkeen kun itse erosin, olen tosiaan mennyt aika lailla Siwa-linjalle ruokaostoksissa.
Mutta. Viis artisokista, minunkin elämänlaatuni parani huomattavasti eron jälkeen. Harrastan hyötykävelyä Siwasta kotiin (ei varaa autoon), teen matkaa itseeni ja persoonaani ensi kertaa sitten teini-iän, olen melkein vapaa ja pääsiäispyhät, kun lapsi on isällään, teen mitä haluan!
Harrastan hyötykävelyä Siwasta kotiin
Kannattaa ottaa pidempi lenkki, jos haluaa säästää. Siwa on varmaan kaikista ruokakaupoista kallein. Eikä sieltä tietääkseni saa artisokkia!
Missä on sun oma itsetunto, oma työ, oma elämä? Elitkö edellisessä suhteessasi vain miehesi kautta? Piditkö parisuhteessa ollessasi YH-äitejä jotenkin alaluokkaisina?
Eihän kukaan jää enää puille paljaille, ositusta tehdään myös avoliitossa.
Mun status nousi eron jälkeen. Muutin lähiöstä isoon asuntoon Helsingin keskustaan, nautin vapaasta ilmapiiristä, opettelin arvostamaan itseäni ja otin ihanan miehen, joka harrastaa seksiä aina kun haluan.
Tietysti lukuunottamatta sitä, että mies tai lapset tai minä itse sairastun tai kuolen. Mutta siis juuri tuo luuserin leima. Kyllä minusta "yksinhuoltaja" tarkoittaa, että on epäonnistunut. Elämässään, parisuhteessa, perheessä, lasten suhteen. Minusta se olisi äärimmäisen noloa, ja yritän välttää sitä viimeiseen asti. Että ymmärrän kyllä ap:tä hyvin.
Onneksi kaikki on hyvin, eikä ole pelkoa erosta, mutta onhan tässä vielä elämää jäljellä, kun vasta kolmivitosia ollaan, niin ehtii tapahtua. Mutta hevillä en luovuta, vaikka eteen tulisi mitä!
Eihän kukaan jää enää puille paljaille, ositusta tehdään myös avoliitossa.
Mun status nousi eron jälkeen. Muutin lähiöstä isoon asuntoon Helsingin keskustaan, nautin vapaasta ilmapiiristä, opettelin arvostamaan itseäni ja otin ihanan miehen, joka harrastaa seksiä aina kun haluan.
Siinä tapauksessa, aivan eri juttu...
Ja lapset isälleen mahdollimman usein. Vapaa-ajallasi urheilet ja biletät. kyllä se uusi mies pian löytyy.