Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Vitut, antaapa sitten olla lasten yökylään meno siis

Vierailija
20.04.2011 |

Se olen, jälleen kerran, minä joka on tässä asiassa se "eteenpäin työtävä voima" ja kaiken suunnittelija.

Mies ei näe tippaakaan vaivaa sen eteen mitä me sitten, kaksin, tekisimme.

Ei ikinä muulloinkaan.

Minä vihjailen ja sanon ja ehdotan suoraan niin leffat, syömässä käymiset, kivat iltapalat kotona ollessa jne.

Ja minä olen myös se joka odottaa seksiä, jos odottaa, enää.

Tämä 10,5v avioliitto on niin kuiva ja kaluttu kuin voi vaan olla, miten minä olen jaksanut mm liki täydellistä selibaattia jo 5v??

Enkä ole edes pettänyt.

Miksen saa itseäni tästä irti??

Lapset 1-ja 3-luokalla.

Miksi, MIKSI MIKSI MIKSI tuo mies ei voi EDES 1x/vuodessa suunnitella jotakin kivaa ja jopa romanttista ihan omasta päästään???

Ei jaksa huvittaa enää selitys ettei hällä ole "sitä osiota" päässä lainkaan.

Haista **** iso paska!!!!!!!!!!!!!

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
20.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ota ja häivy, ennenkuin elämäsi on lopullisesti pilalla. Miehiä tästä maailmasta kyllä löytyy.

Vierailija
2/7 |
20.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Puhu sen mies kanssa, nainen!

Voi auttaa enemmän.

Ja kannattaa miettiä että miksi olet tuollaisen miehen kanssa perustanut perheen. Ja kannattaa miettiä että jos ei ole suhteessa mitään posiitivista, niin mitä sä oikein menetät jos nyt lähdet..Odotatko oikeasti että mies vain yhtäkkiä muuttuu tai että ero on helpompaa toisten 10,5 v jälkeen?

Voi sua, nainen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
20.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ota vähäks aikaa vierasta. Pääset taas kutkuttavan tunteen keralla leffaan, syömään ja rakastelemaan. Sit ku tunne alkaa laimentua, alkaa oma ukkeli tuntua kaikkine paskoine vikoineen ihan jees mieheltä.



Sit taas jaksaa omassa liitossaan. Jaksaa sit taas käydä omien kavereiden kans leffassa, kuppiloissa ja eri tapahtumissa.



Mä ainakin annan mieheni olla ihan omissa oloissaan, teen yksin ystävieni kans mitä haluan. Seksiä ei ole neljään vuoteen ollut lainkaan...siis oman miehen kans.

Vierailija
4/7 |
20.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

...te ylipäätään olette yhdessä??



Vierailija
5/7 |
20.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies ei ota minua edes mitenkään muutenkaan huomioon, esimerkki eiliseltä; mies kävi kaupassa ja oli ostanut kaksi leivosta. Minä ilahtuneena ajattelin, että toi ne mulle ja itselleen iltakahvin kanssa nautittavaksi.



Kun tästä huomionosoituksesta ja ajattelevuudesta kiitin ilahtuneena miestäni, mies palautti mut takaisin maanpinnalle tokaisemalla hämmentyneenä että hän toi ne kyllä itselleen ja pojallemme.



Ei varmaan muistanut siellä kaupassa että mua on olemassakaan..

Loistava esimerkki siitä kuinka paljon mies yleensäkään muistaa mun olemassaoloani.



No, en minä silti erota ajattele, itsepä olen mieheni valinnut. Tosin kun olisikin saanut kristallipallosta katsoa, millaiseksi mies naimisiinmenon jälkeen muuttuu, ehkä olisin valinnut toisin.



Mutta vois olla paskemminkin. On mulla moni asia silti hyvin!



Tsempit ap:lle kuitenkin!

Vierailija
6/7 |
20.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oletko tyhmä vai etkö oikeasti ymmärrä että jos tilanne oikeasti on tuo niin menkää parisuhdeterapiaan tai erotkaa ?

Jos ei suhteessa mitään hyvää ole tai mitään säilytettävän arvoista niin onko ihan fiksua jäädä itkemään ja odottamaan miehen muuttumista.

Yhtälailla mies voi odottaa että sinä muuttuisit ja antaisit hänen olla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
20.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tai huutanut, tai ollut hiljaa, tai itkenyt, tai todennut etten jaksa enää taitaitai!!! KYLLÄ olen!!

Ja ei hän ollut tuollainen joskus ennen, romantiikkaa nyt ei ole ikinä ollut kummoisesti mutta nyt ei vuosikausiin mitään, koskaan.

Ja seksiä oli vielä 1 lapsen jälkeen, tokan jälk hämärän muistikuvani mukaan vähentynyt kunnes nyt viimevuodet ollut sellaista että hyvä jos 1x/kk sitä lajia meillä.

Ja se olisi muuten paljon, sellaiset 2-5kk tauot ihan tavallisia.

Ja on tutkittu hormonitasot ja olivat normaalin sisällä ja silti otattanut testosteronipiikkejä-ei vaikutusta.

Olen kai sitten läheisriippuvainen tai jotain, olin 16v kun aloimme seurustella, nyt täytän 35v.

ap

Puhu sen mies kanssa, nainen!

Voi auttaa enemmän.

Ja kannattaa miettiä että miksi olet tuollaisen miehen kanssa perustanut perheen. Ja kannattaa miettiä että jos ei ole suhteessa mitään posiitivista, niin mitä sä oikein menetät jos nyt lähdet..Odotatko oikeasti että mies vain yhtäkkiä muuttuu tai että ero on helpompaa toisten 10,5 v jälkeen?

Voi sua, nainen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä seitsemän seitsemän