Raha-asiat, kun lapset on "mun" ja yhteisiä ei ole?
Hei!
Kertokaahan?
Raha aiheuttaa ongelmia "normaali" perheissäkin.
Olemme jossain välissä muuttamassa uuden mieheni kanssa yhteen. Nämä rahakuviot mietityttävät kovasti. En ole puhunut niistä miehen kanssa, mutta nämä pitää selvittää toki, ennen kun muutamme saman katon alle.
Miten asia kannattaa hoitaa?
Siis kuka maksaa mitä ja millä prosentilla? Olen sitä mieltä, että jos mies ottaa minut hän ottaa koko paketin.
Aijon toki kysyä miehen mielipidettä, mutta antakaahan eväitä asiaan :)
Kommentit (49)
Ap tässä.
Ainoa tuki, minkä menetän olisi siis se, että en saa enää Kelan yh-korotusta. Lapset ovat jo isompia, ei päivähoitomaksuja jne.
En oleta mitään sillein, että uuden mieheni pitäisi maksaa lasteni kuluja :). Mutta halusin vain kuulla, miten muilla tehdään :D. Tulen omillani toimeen eli sinällään en tarvitse miestä elättämään jälkikasvuani. Mietin vain, miten kannattaisi sopia tai toimia. Ja eihän sitä tiedä, vaikka mitä sopisi, että toimisiko se sittenkään.
Mutta ajattelen kyllä niin, että mies ottaa koko paketin, ei vain minua siltkin...
Mies vaati, että haen elatustukea lapseni isältä kelan kautta (kela perii rahat sitten isältä). Elatustuesta oli siis sovittu, mutta mitään säännöllistä tuloa se ei ollut, lähinnä kysyin lapsen isältä, että voisiko osallistua johonkin menoon, jos minulla ei ollut siihen rahaa.
Tämä elatusmaksu on siis lapsen omaa rahaa. Sillä maksetaan harrastukset, vaatteet jne. kulut ja omista rahoistani lisään max. puolet lisää, jos on tarvetta.
Lapsilisä on asumiseen ja ruokaan käytettävä raha, joka menee meidän perheen yhteiseen kassaan.
Minusta on hyvä, että mies osasi olla tiukka, vaikka alussa tuntuikin pahalta exän "nylkeminen". Exälle olen kuitenkin perustellut asiaa (niinkuin mieheni minulle perusteli), että: elatusmaksut vaikuttaa veroihin työssäkäyvällä ihmisellä, niihin voi hakea kelan tukea tiukan tilanteen sattuessa (tai jopa vapautusta). Ne huomioidaan menona toimeentulo- ja asumistuessa. Ja toisaalta ne takaa sen, että lapsi saa harrastaa ja voi pitää hyviä, kestäviä vaatteita, saa oikean kokoiset urheiluvälineet jne. Eli exällä ei ole mitään syytä olla elatusmaksujen maksua vastaan. Kelan kanssa on myös helppo sopia maksujärjestely, jos tilanteesta johtuen tulee rästiä.
jaksais lähtee parisuhteeseen, jossa joutuu vääntämään rahasta. Kyllä aikuisen ihmisen pitäis olla sen verta järkevä, että ei voi ottaa vain vaimoketta jos vaimokkeella sattuu olemaan myös lapsia! Silloin olis kannattanu tämän ukkelin miettiä jo asiaa ihan alkuun kun suhun "sekaantui".
Mun mielestä saman katon alla asuvat ihmiset ovat samaa perhettä. Mä en ainakaan lähtis leikkiin mukaan jos mies haluaa jatkaa samaa itsekästä linjaa.
Ota asia puheeksi, kysy hänene mielipidettään siitä, että miten raha-asiat jaataan, ja mieti sitten kannattaako lähteä siihen soppaan mukaan.
jaksais lähtee parisuhteeseen, jossa joutuu vääntämään rahasta. Kyllä aikuisen ihmisen pitäis olla sen verta järkevä, että ei voi ottaa vain vaimoketta jos vaimokkeella sattuu olemaan myös lapsia!
Ja ihan tosi, kysytään nyt taas: jos sä oot sinkku, ja meet yksiin miehen kanssa jolla lapsia, sinäkö ihan hyvästä sydämestä kulutat rahasi miehen lapsiin? Vaikka palkaksi saisit vattuilua miehen exältä eikä ne lapsetkaan susta niin tykkäisi? Mutta kun ovat paketti?
jaksais lähtee parisuhteeseen, jossa joutuu vääntämään rahasta. Kyllä aikuisen ihmisen pitäis olla sen verta järkevä, että ei voi ottaa vain vaimoketta jos vaimokkeella sattuu olemaan myös lapsia!
Ja ihan tosi, kysytään nyt taas: jos sä oot sinkku, ja meet yksiin miehen kanssa jolla lapsia, sinäkö ihan hyvästä sydämestä kulutat rahasi miehen lapsiin? Vaikka palkaksi saisit vattuilua miehen exältä eikä ne lapsetkaan susta niin tykkäisi? Mutta kun ovat paketti?
Eihän se ole mitään vääntämistä, jos asioista sovitaan etukäteen. Minusta on parempi sopia yhteiset pelisäännöt ja toimia niiden mukaan, kuin riidellä sen yhteisen kassan riittävyydestä sitten myöhemmin.
Kirjoitin tuolla aikaisemmin meidän yhteisistä ja omista rahoistamme, vaikka olemme ns. ydinperheessä. Perheessämme ei olla koskaan riidelty rahasta. Yhteiset säännöt sovittiin jo ennen aviota, siis kun nuorena avoparina muutimme yhteen, ja sama systeemi on jatkunut, joskin höltynyt vuosien varrella.
normaalissa perheessä eli se maksaa, jolla rahaa. Sitten selkeästi lasten omat menot: puhelinlaskut, vaatteet, harrastukset, terveydenhuolto jne. maksaa ap omalta tililtään. Sillai tilanne on musta tasapainossa. Ei perhe-elämää voi niinkään elää, että jotain asumisia ja ruokia lasketaan, mutta sellaiset selkeästi lasten omat menot maksaa ap. Näinhän ihmiset toimii muutenkin myös henkilökohtaisissa menoissakin pitkälti. Ainakin itse maksan lääkärini, lääkkeeni ja vaatteeni, vaikka ihan rahat yhteisiä onkin.
jaksais lähtee parisuhteeseen, jossa joutuu vääntämään rahasta. Kyllä aikuisen ihmisen pitäis olla sen verta järkevä, että ei voi ottaa vain vaimoketta jos vaimokkeella sattuu olemaan myös lapsia!
Ja ihan tosi, kysytään nyt taas: jos sä oot sinkku, ja meet yksiin miehen kanssa jolla lapsia, sinäkö ihan hyvästä sydämestä kulutat rahasi miehen lapsiin? Vaikka palkaksi saisit vattuilua miehen exältä eikä ne lapsetkaan susta niin tykkäisi? Mutta kun ovat paketti?
jos en tulisi lasten kanssa toimeen. En todellakaan!
Ja jos lähtisin miehen lasten luo asumaan, niin kyllä mä asennoituisin että ollaan perhettä. Kaikki lasten hankinnatkin neuvotellaan. Nykyajan ihmiset kun ei osaa neuvotella ja kaikki pitää vaan olla omaa, eikä kellekkään mitään jakaa.
Kaikkien uusioperheisiin lähtevien pitäs osata ajatella asioita aikuismaisesti. Onpa kiva olla perhe paperilla muttei käytännössä. En lähtis sellaseen "perheeseen".
Vaikkakin tästäon jo hiukkasen aikaa kun olin avioero- ja uusperhelapsi :-o
äiti+minä= paketti. Isäni ei ole koskaan osallistunut arkeen, maksuihin tai mihinkään muuhunkaan.
äitini meni uusiin naimisiin ja sain isäpuolen, joka oli hyvin omaksunut ajatuksen paketista eli sain aina kaiken saman kuin hänen omatkin (myöhemmin syntyneet) lapsensa.
Kela maksoi elatusapua, jota yritti periä isältäni, mutta huonollamenestyksellä. Se pieni raha jota äitini siitä sai,meni perheen yhteiseen kassaan, josta siis maksettiin minunkin menoni.
Sanoisin että jos ap saa kunollista elatusmaksua lapsen isältä, se voi kattaa lapsen erityisiä menoja kuten harrastuksia ja kalliita hankintoja.
Mutta ennenkaikkea keskustelkaa tämä asia kunnolla selväksi ennen kuin muutatte yhteen. älkääkä tehkö sitä lasten kuullen.
ainakin uusi mies teki alusta asti selväksi että me ollaan perhe ja rahat on yhteiset=)
Saan elarit exältä,mutta en mitään ylimääräistä,ostan pyörät,vaatteet,maksan harrastukset,vakuutukset yms yms..ja niihin kaikkeen ei elarit riitä=)
paitsi siltä osin että lapsen isä ei maksa edes elareita eli lapsen kasvatus sun muut ovat täysin minun vastuullani.
Mutta meillä nyt miehen kanssa oli alusta lähtien muutenkin yhteiset rahat eli ei meistä kumpikaan laske, kuka maksaa ja kuinka paljon. Sen tililtä lähtee laskut maksuun, jolla on rahaa jne.
Nyt kun meillä on myös yhteinen lapsi, sama meininkin jatkuu eikä mitään ongelmia ole ollut.
Yhteiskassaan laitetaan tulojen mukaan eli esimerkiksi kotona ollessani minun ei tarvinnut laittaa sinne mitään (myös mies on muuten ollut meillä kotona), mutta töissä ollessa laitamme tulojen mukaan. On kiva, että molemmilla on myös vähän omaa rahaa, jolla voi tehdä mitä haluaa. Nyt kun mies esimerkiksi sai bonuksia, halusi hankkia uuden tietokoneen, jota toki koko perhe käyttää! Itse en ehkä olisi 'raaskinut' laittaa 500 euroa talouskassastamme tietokoneeseen. Olemme silti 100 % perhe ja sitoutuneita toisiimme. Tämä toimii meillä.
aikuisten ihmisten toimintaa. :)
Olisi hauska kuulla, oliko tämä tosissaan vai kettuillessaan kirjoitettu kommentti.. täällä kun ei aina oikeasti tiedä :)
maksatte puolestaan ekan liiton lasten elarit ja harrastemaksut? Vai oliko se niin, että vain miehen kuuluu maksaa?
Eletään vuotta 2011 ja edelleenkin naisille (lapsettomille ja lapsellisille) mies on ensisijaisesti potentiaalinen lasten elättäjä. Miksi te teette niitä lapsia, jos ette kykene itse elättämään vaan tarvitsette siihen 2 miestä?
Eikös se ole ihan selkeintä että molemmat maksaa omat ja omien lastensa menot.
Itse en ainakaan aio maksaa enää koskaan senttiäkään kenenkään muun hyväksi kuin itseni ja lasteni.
Ja ihan tosi, kysytään nyt taas: jos sä oot sinkku, ja meet yksiin miehen kanssa jolla lapsia, sinäkö ihan hyvästä sydämestä kulutat rahasi miehen lapsiin? Vaikka palkaksi saisit vattuilua miehen exältä eikä ne lapsetkaan susta niin tykkäisi? Mutta kun ovat paketti?
Parisuhde ja yhteen muuttaminen ovat täysin vapaaehtoisia asioita, eikä niitä missään nimessä pidä tehdä jos kokee kuten edellä on kuvattu!
Jos minä ryhdyn parisuhteeseen miehen kanssa jolla on lapsia, olen tarpeeksi viisas (ilmeisesti todellinen harvinaisuus!) osatakseni harkita tahdonko todella sellaisen suhteen vai en. Jos vastaus on ei, en kuvittele voivani säätää toisten elämää oman mieleni mukaan vaan lopetan seurustelun. Jos vastaus on kyllä, suhde voi edetä perheeksi ja perheessä kaikki ovat vastuussa toisistaan, niin myös minä niistä mieheni lapsista.
ja miehillä ei ole mitään vastuuta itsestään, perheestään tai lapsistaan..?
Eletään vuotta 2011 ja edelleenkin naisille (lapsettomille ja lapsellisille) mies on ensisijaisesti potentiaalinen lasten elättäjä. Miksi te teette niitä lapsia, jos ette kykene itse elättämään vaan tarvitsette siihen 2 miestä?
maksatte puolestaan ekan liiton lasten elarit ja harrastemaksut? Vai oliko se niin, että vain miehen kuuluu maksaa? Eletään vuotta 2011 ja edelleenkin naisille (lapsettomille ja lapsellisille) mies on ensisijaisesti potentiaalinen lasten elättäjä. Miksi te teette niitä lapsia, jos ette kykene itse elättämään vaan tarvitsette siihen 2 miestä?
Missaat nyt pointin. Jos naisen edellisestä liitosta jää lapsia exän luo, tietenkin nainen osallistuu heidän elättämiseensä (elareina ja harkinnan mukaan muutenkin). Samoin jos uuden miehen lapset ovat samassa taloudessa, tietenkin he "kuuluvat pakettiin" ja ovat perheenjäseniä. Toivottavasti apua tulee miehen exältä elatusmaksuina.
Sen sijaan en katso, että uudella puolisolla on suuremmin velvollisuuksia miehensä/vaimonsa muualla asuvien lasten elatuksessa, noin jatkuvasti. Toki jos rahaa on, heitä voi kustantaa mukaan lomareissuille jne. Ja tietenkin heitä pitää kohdella tasaveroisina silloin, kun ovat perheessä käymässä.
Vanhemmilla on päävastuu lastensa elatuksesta. Mutta minusta sekin on hullua, jos perheessä on kaksi ihan erilaista elintasoa. Toinen joutuu käyttämään joka lantin elämiseen ja tinkii vaatteistaan ja kaikesta ei-pakollisesta, kun toinen kuluttaa ja sijoittaa rahojaan.
noissa tilanteissa minun oikeustajuni mukaan elinkuluja pitää vähän tasata niin, että enemmän tienaava maksaakin enemmän. Ei kaikkea, mutta suhteessa. SAma pätee ihan ydinperheissäkin, jos tulot ovat kovin erilaiset.
lapsi on yhteishuollossa, asuu molempien luona yhtä paljon eikä kukaan maksa elatustukea.
Äiti päättää ottaa loparit vakiduunista, muuttaa toiselle paikkakunnalle työttömänä uuden miehen luokse. Äidille ei sovi että lapsi jää isän luo asumaan (hän menettäisi lapsilisät, ainoa tulo karenssin ajan).
Ja tottakai nyt pitäisi saada elatusmaksut!
Itse olen lapseton äitipuoli kahdelle isolle lapselle, nyt 17v ja 20v. Eipä tullut yhteen ja naimisiin mennessämme minulle tai miehelleni kummallekaan mieleenkään, että minun pitäisi osallistua hänen lastensa elatukseen. Mies maksaa asumisesta hiukan enemmän, koska toki meille riittäisi huomattavasti pienempi asunto ilman kahta isoa lasta. Ruokakulut menee suurinpiirtein puoliksi, mutta yleensä mies maksaa enemmän silloin kun teinipoika on meillä tyhjentämässä jääkaappia. Ja tästä siis toki sovittiin etukäteen. Mies maksaa lasten äidin kanssa lasten harrastukset ja muut tarpeet, siis tietokoneet ja koulukirjat jne. Voin silti milloin vain sponsoroida lapsille jotain kivaa jos itse haluan ja niin teenkin, mutta kukaan ei velvoita minua tekemään niin.
Jossa puolisisarukseni saisi mahdollisesti lisärahoitusta "erityisiin menoihin" (kuten joku yllä kuvaili) ja minä en ehkä saisikaan noita ylellisyyksiä, jos omilla vanhemmillani ei olisi kuin tavallisiin menoihin rahaa.
että isä (siis biologinen vanhempi) huolehtii aina lastensa harrastuksista, fillareista, mopoista ym. Mutta esim. oman lapseni isä ei ole osallistunut ikinä mihinkään kuluihin, elareita on maksanut alle Kelan tuen ensimmäiset 8 vuotta, sitten tehtiin elatustukisopimus Kelan kanssa....
Olisipa ankeaa, jos mieheni ei osallistuisi näihin harrastuskuluihin, sikälikin, että oma palkkani on noin 2.600 ja mieheni 5.200 eli puolet enemmän. Meillä olisi silloin hyvin erilainen elintaso perheen vanhemmilla. Ja kyllä, mieheni on sosiaalinen vanhempi pojalleni. Ja ajatelkaa, myös rakastaa lastani eli otti kyllä koko paketin. Olenkin hyvin onnellinen nainen.
t. se, joka perusti 12 vuotta sitten uusperheen, en muista, mikä oli vastausnumeroni
p.s. En kylläkään ole koskaan vaatinut mieheltäni mitään, hän piti asiaa itsestäänselvyytenä
harrastuksia ja vaatteita. Aivan järjetön ajatus. Otin miehen itselleni, enkä pakettina hänen lapsiaan ja miestä ja hänen ex-vaimoaan.
Miehen lasten elatuksesta vastaa mies ja lasten biologinen äiti. En minä.
Käteeni jää 2100 euroa kuukaudessa. Asumisen menee n. 1000 euroa. Pitäisikö minun tästä jäljelle jäävästä rahasta maksaa vielä esim. 500 euroa kuussa lapsille, jotka eivät ole edes minun ja joiden elatusta maksaa myös mieheni ja hänen ex-vaimonsa.
Miehen tuloista 1200€/kk ja lisäksi jotain saman verran naisen tuloista?
Meillä tehdään niin että kaikki tulot menee samalle tilille, palkat, lapsilisä, eltusmaksu. Siitä sitten maksetaan kaiki kustannukset. Eli lapsen kustannukset maksaa lapsen isä sekä minä ja isäpuoli yhdessä.