G: Älyttömin väsymysmoka

Tästä on aikaa, mutta olin lupautunut yhdelle sisarukseni lapselle hoitajaksi n. viikon ajaksi. Olin ennenkin hoitanut, ei ongelmia. Ennen tätä minulla oli kuitenkin todella rankka työviikko ja tietenkin lapsi näki sitten ekana yönä pahaa unta ja omat unet jäivät todella lyhyiksi... Lähdin aamulla sitten viemään lasta päiväkotiin. Päälleni puin tunikan, housut ja kengät. Tai ainakin luulin! Päiväkodin pihassa tajusin että housut unohtui ja tunika juuri ja juuri peitti pepun! Kyllä hävetti kun päiväkodin täti katsoi minua kieltämättä aika pitkään.. Mitähän mahtoi ajatella.



Olen myös yrittänyt sammuttaa herätyskelloa hakkaamalla mieheni käsivartta, laittamalla kellon laatikkoon ja yhtenä aamuna keitin kahvia mutta iskin kahvipannun jostain syystä heti jääkaappiin.

kaksoset siinä sarjassa viimeisenä.



-Ristiäisiin täytetystä kaavakkeesta jäi lasten kolmas nimi kirjoittamatta (saatiin täytettyä ristiäisten jälkeen, tuli oikeat nimet lapsille)

-kärryjen hytkytys

-polven hytkytys, vaikka ei vauvaa sylissä

-sadat unohdukset, että mitä oli tekemässä

-black outit kaupassa, mitä olin ostamassa

-lompako on mennyt hukkaan, vaikka se on ollut kassissa ihan päällimmäisenä

-olen ollut neuvolassa vääränä päivänä, kerran viikon aikaisessa ja kerran päivän myöhässä

-lasten nimet ihan sekaisin välillä

-olen ajanut ajatuksissani autoa oikean kohteen ohi (onneksi vain muutaman sata metriä)

-olen nukkunut varmaan viikon Plaston muovinen traktori tyynyn alla, en vain tajunnut että jotain olisi vialla, taisin olla liian väsynyt



Muisti on mennyt niin huonoksi, etten enää kaikkia mokiani muistakaan, ehkä aika kultaa muistot

Yksi aamu otin muutaman pullanviipaleen voilla voideltuina työmatkalle mukaan (joo tiedän että ihan yök!)

Laitoin ne siistiin riviin kojelaudan päälle.

Ekassa risteykessä sitte oli poliisi puhalluttamassa. Väsyksissä ja paniikissa ja häpeissäni tai ties mitä ajattelin mutta ahmin kerralla kaikki pullat suuhuni.

Avasin ikkunan ja poliisi tunki puhalluspilliä suutani kohti. Mahdoin olla jumalattoman huvittava näky suuren mahani ja pullaa pullollaan olevien poskieni kanssa.

Poliisi pokkana sanoi ettei tässä mikään kiire ole tähän aikaan aamusta, syö vaan rauhassa.

Voi luoja että ne on nauraneet mulla jälkeen päin!!!

mies väsyneenä istui ensin tyytyväisenä pöntöllä ja päätti sen jälkeen sitten mennä suihkuun. Itse meikkailin peilin edessä ja todellakin suu loksahti auki kuin katoin miehen touhuja. Juu, eli suihkuun kun mennään niin toki riisutaan sukat ja kalsarit pois, mutta yleensä ne heitetään pyykkikoriin eikä vessanpönttöön niin kuin mies teki... onnex ehti vetää sen vessan...

tyhjensin lapsen pissat potasta roskikseen kun piti kaataa pönttöön

äsken nauroin (äänettömästi,lapset nukkuu:)) katketakseni jollekin mitä joku oli tehnyt,ja kas vain,vaihdoin kakkossivulle ja unohdin sen siliän tien mille olin niin makeasti nauranut:D juuh taidan kömpiä nukkumaan ja luen lisää huomenna. pakko vain käydä kukkaan mikä hemmetti se juttu oli:)

Huomasin sanelleeni epikriisiin potilaan tulosyyksi "vasemmasta korvasta mennyt näkö". Kerran olen myös sanellut potilaskertomukseen "Tulee pyörätuolilla Lohjan aluesairaalasta". Päivystin Helsingissä ;) Näitä sanelukukkasia varmaan miljoona joka 24h vuorossa yön pimeinä tunteina... T. Lekuri

noita käynyt,mutta siskon mies tuli illalla kotiin koira auton takaosassa ja siellä se vielä aamullakin oli:)

Ja kiitos, muistin taas, miksi en halua enää kolmatta lasta!!! Mulla ei mitään kovin mehukasta ole, nämä perusunohdukseet ja hytkytykset vaan.



Aikanaan tosin lukiossa suoritettiin partion valvomismerkkiä (onneksi jo poistettu moinen). 48 tunnin valvomisen loppupuolella torkahdin mm. seisaalleni ja myöhemmin näin harhoja, että tien vieressä oleva kalliojää muuttui eläväksi ja hyökkäsi automme kimppuun. Valvominen on todella vaarallista!!!

kahvihuoneessa aamulla pomo otti samaan aikaan kahvia ja mulla oli maitotölkki kädessä- ystävällisesti lepertelin ja kysin että ottaako hän MAITTILAA?

Unikohmelossa kiroilin, että mikä hitto täällä mölyää. Kopeloin kännyn kouraani, tihrustin sitä ja mietin että mikäs tämä on? Radio? Tv kenties? Herätyskello? Mitä tälle pitää tehdä jotta kamala melu hiljenee?



Monta sekuntia siinä tuijotin ennen kuin sain järkeiltyä, että kyseessä on Puhelin. Se soi edelleen. Kääntelin sitä, ja lopulta keksin/muistin, mistä napista siihen vastataan. Seuraavaksi ihmettelin tuppisuuna luuri korvassa, että soitinko minä jollekulle vai soittiko joku mulle. Enkä tietenkään muistanut, miten puhelimeen vastataan tai kenelle mahdollisesti olin soittamassa ja miksi.



Lopulta järkeilin, että jos sanon oman nimeni, niin se henkilö langan toisessa päässä varmasti tietää miten toimia. Niin tein, ja saatiin puhelu alkuun.



Täysin, totaalisen, ympäripyöreän pihalla :D

syötin vauvalle sosetta ja 4v istui vieressä syömässä omaa ruokaansa. Tyrkkäsin viimeisen lusikallisen vauvansosetta 4veen suuhun. Oli siinä vähän yllätysmomenttia muksulle.

Sit ihmettelin että mihin niin helvetin iso kaali on oikein voinut kadota.

taapero tarakalla istuimeessa. Hetken ajettuani havahduin siihen että pyörä heiluu ajaessani jotenkin holtittomasti. Taapero oli istuimessa ilman turvavöitä (ja reuhtoi tietysti ympäriinsä) ja lisäksi sillä oli kypärä väärinpäin päässä.

Nauran näitä vedet silmissä, nostalgiahuuruissa ja punaviineissä nyt, kun lapset ovat 5 ja 7 ja nukahtavat viidessä minuutissa nukkuakseen aamuun asti. Niin tuttua tarinaa, eikä kovinkaan monen vuoden takaa!



Taistelkaa, te nuoret äidit! Älkää masentuko, vaikka lompakkonne olisi jäässä! Jotkut ovat parhaimmillaan vauvojen kanssa, toiset puhkeavat kukkaan vasta vähän myöhemmin. Kaikki me selviämme tästä hengissä, ja jälkikasvummekin kehittyy keskimäärin keskimääräisesti :D

Mä näen tän silmissäni ja nauran niin että täällä herää kohta kaikki...

Yksi aamu otin muutaman pullanviipaleen voilla voideltuina työmatkalle mukaan (joo tiedän että ihan yök!) Laitoin ne siistiin riviin kojelaudan päälle. Ekassa risteykessä sitte oli poliisi puhalluttamassa. Väsyksissä ja paniikissa ja häpeissäni tai ties mitä ajattelin mutta ahmin kerralla kaikki pullat suuhuni. Avasin ikkunan ja poliisi tunki puhalluspilliä suutani kohti. Mahdoin olla jumalattoman huvittava näky suuren mahani ja pullaa pullollaan olevien poskieni kanssa. Poliisi pokkana sanoi ettei tässä mikään kiire ole tähän aikaan aamusta, syö vaan rauhassa. Voi luoja että ne on nauraneet mulla jälkeen päin!!!

Ihania juttuja! :D siis täällä yksinään hihittelen näille.. itelle ei hirveesti oo sattunut mitään, mutta ainut jonka muistan on, kun kerran tosi väsyneenä aamulla menin pesee hampaita. Sit kun oli pessy ne niin huomasin, että se oli miehen hammasharja...eikun vaa uuelleen harjaa omalla hammasharjalla :D

auton avaimen nappulaa, jolla auton ovet avautuvat ja ihmettelin kovasti, miksei kotiovi aukea.



Kun lapset olivat vauva ja 2v ja kerrankin harvinaisesti nukahtaneet samaan aikaan, menin olohuoneen sohvalle nukkumaan. Jonkin ajan kuluttua jompi kumpi heräsi itkemään. Nousin sohvalta, menin eteiseen ja jäin miettimään siihen, millä suunnalla lastenhuone mahtaa olla ja mistä suunnasta itkun ääni tulee.



Kahvia on tullut keitettyä useammankin kerran siten, että koneesta puuttuu joko vesi tai kahvi.

kerran lähdin aamiaispöydästä liikkeelle. Pakkasin juustopaketin käsilaukkuuni ja lompakkoni jääkaappiin. Huomasin erehdyksen vasta kaupan kassalla.

Olin lähdössä kaverin pihasta, tarkistin reitin selväksi, pistin pakin päälle ja reippahasti kaasua. Ja kappas, suoraan auton taakse oli muutamassa sekunnissa kerennyt kasvaa 2 isoa mäntyä joita en siis todellakaan aiemmin havainnut.



Jysähdys oli melkoinen mut onneksi auto säästyi vaurioitta. Lapsi vähän ihmetteli että miksi ajoit puuhun pahki :).