~*~*~*~Tonskien kesäkuu~*~*~*~

Kiitokset kovasti vaan kaikille onnitteluista.. On vieläkin vähän "epäuskoinen" olo, mutta kyllä on ollut plussaamisesta lähtien niin väsynyt ja ällöttävä olo että ei kai tää voi mitään muutakaan olla.. ;) Ja 2 eri testiä piti kuitenkin varmuuden vuoksi tehdä.. hihi! Ensi viikolla on Oonan perhepäivähoidon aloituskeskustelu (hoitaja tulee meille tutustumaan) ja eka neuvola peräkkäisinä päivinä.. Sitten pääsee juhannukseksi mökille.



Oon ihan poikki, mutta piti tulla vain hihkaisemaan heipat kaikille, että täällä ollaan. Masu on sekaisin ja sain juuri ihanan lämpimän kaurapussin helpottamaan tuskaa, joten taidan pötkähtää soffalle ja katsoa vähän futista (kun ei kerran mitään muuta saa katsoa! - kuka ostais mulle oman telsun?).. Sitten unten maille että jaksaa taas yrittää pysyä hereillä töissä huomenna..



Voikaa hyvin!



Mammis + O 7+1 (ehkä) ja Oona 1v2kk zzz

Kunnostaudun ja kirjoitan nyt tännekin edes jotain:)



Täältä muuten löytyy kans yks hormonipillittäjä, mä tosin itken ihan ilman kunnon syytä edes..tai siis että ei tartte olla leffaa tai mitään, kunhan vollotan ja sitten yleensä sen itkun perään oon ihan mielttömän iloinen ja suunnilleen hyppelehdin onnenpuuskassa sinne tänne, mies on jo todennut mut ihan kajahtaneeksi ja siltä se itsestäkin välillä tuntuu;)



Ihanaa että karssulin ultrassa oli kaikki ok.



Pesukarhu varoitteli edelliskertaa voimakkaammista jälkisuppareista, mä oon kuullut ihan samaa kavereilta, monella ovat kestäneetkin monen monta päivää.

Mulla oli viimeksi muutamia ihan olemattomia jälkisuppareita seuraavana päivänä ja nekin tuli vaan imettäessä..tosin mä olin tikkien takia varmaan ihan kauheassa särkylääkepöhnässä joten on ne voineet oikeesti olla kovempiakin..saa tosiaan nähdä mitä nyt sitten.



Oma olo on nyt tämän viikon ollut sellainen että vauva pullahtaa ulos ihan justiinsa, supistelujen lisäksi vihloo ja painaa ihan mahdottomasti tonne alas ja häntäluu on kauhean kipeä, kävely on enemmän ja vähemmän vaaputtamista..viimeksi noita vihlomisia oli vasta ihan vikalla viikolla..tosin kun puhuin asiasta miehen siskon kanssa niin hänelläkin kuulemma tuli toista ja kolmatta odottaessa noita synnytystä edeltäviä tuntemuksia aina vain aiemmin ja silti kaikki lapset on syntyneet yliaikaisina..joten mäkin uskon vakaasti vaan kuvittelevani että veikka nyt ois lähiaikoina syntymässä:)



Täytyy vielä purkautua yhdestä asiasta, mä otan nyt jostain syystä kauhean stressin neuvolan punnituksista, pienikin painonnousu tuntuu aivan kauhealta, tunnen itseni ihan kauhean paksuksi eikä siksi tekis mieli syödä mitään..tietenkin syön koska pitää mutta nyt taas tuntuu pyörivän ruoka ja paino ihan jatkuvasti mielessä, suunnittelen heti aamulla tasan tarkkaan mitä tänään syön ja mihin aikoihin jne enkä voi yhtään poiketa siitä.. se on tosi rasittavaa ja tyhmääkin, tiedän sen kyllä:/ Mulla on ollut syömishäiriö nuorempana ja toivon että noi ajatukset loppuu kunhan vauva syntyy..tyttöä odottaessa ei kyllä ollut mitään tälläistä eikä painonnousu haitannut yhtään enkä ois osannu edes kuvitella että nää ajatukset nyt raskaana ollessa nostaa päätään..äh.



Nyt pää tyhjeni ton purnauksen jäljiltä niin totaalisesti etten enää muista mitä muuta piti vielä kirjoittaa,,ensi kerralla sitten jos jotain muistuu mieleen.



Queen ja veikka rv 35+5



ps..kiva kun onnistuin just tän mun purnausviestin saamaan tonne uudeksi aloitukseksi..db;)

Kiitokset kaikille ultraonnitteluista. Minä oon vaan ihan höpö, ja nyt jo jännitän ensi viikon ultraa. Jotenkin pelottaa, että jos vauvalla onkin se napatyrä ja joutuu loppuraskauden murehtimaan synnytyksen jälkeisiä toimenpiteitä... Tämmöisissä tilanteissa kyllä korostuu omat huonot puolet eli asioiden liiallinen "märehtiminen"... Ja jotenkin oon jälkikäteen ajatellut, että oisko vauvan pitänyt liikkua enemmän. Ehkä oli aamu-uninen ja kyllä hän aloitti hassun mönkimisen ultran aikana, mutta kun tyttönen oli niiiiin paljon vilkkaampi. No, onneksi tulevan viikon aikana on paljon ohjelmaa niin en ehdi ehkä niin paljoa murehtimaan.



Karssulille onnittelut ultranäkymistä! Ja toivotan jo valmiiksi voimia ystäväsi vanhempien tapaamiseen. Muutamia vuosia sitten lähipiirissäni menetimme kaksi tosi nuorta, ihanaa ihmistä onnettomuudessa. Kyllä meni aikaa ennen kuin pystyi hyväksymään asian, koska kyseessä oli niin nuoret ja elämäniloiset ihmiset. Ja heidän vanhempiinsa jäi ikuiset arvet tapahtuneesta...



Mammikselle jaksamista pahan olon kanssa! Ja tsemppiä töihin myös!



Queenille toivon voimia viimesiin viikkoihin. Toivottavasti sun terkkari ei vaan lisää stressiä painoasioista? Ja jos ajatukset tuntuu jäävän päälle vauvan synnyttyä, niin ota ihmeessä puheeksi viimeistään silloin neuvolassa. Halauksia!



Oma olo on ollut aika normaali jo viikon verran. Etominen siis on loppunut ja ihan hyvä niin. Jaksan ihan eritavalla touhuta tyttösen kanssa. =) Iltaisin kylläkin väsyttää tosi aikaisin, joten aika pian tyttösen nukahdettua minäkin kömmin unten maille.



Tyttönen on päiväunilla, joten talossa on täysi hiljaisuus. Taidanpa ottaa jotain luettavaa ja köllähtää hetkeksi pitkälleni.



Voikaa hyvin!



T. iida-linnea, mönkijä rv 11+5 ja tyttönen 1 v 1 kk zzzzz

Laitoin muksun uhkarohkeasti sisälle nukkumaan. Se on ollut sängyssä nyt puolisen tuntia ja kolmeen kertaan oon käynyt uudelleennukuttamassa... Mulla on tänään ollut pari kipeää supistusta, joten aattelin jättää turhat lenkkeilyt sun muut nyt suosiolla väliin. Syykin lienee turhan ilmeinen kun siirtelin tänään makkarin uuteen uskoon (parikymmenkiloisen tv:n nostelua jne.) kaivoin pihaa ja eilen kokosin sangen massiivisen tv-tason (siippa sen kokosin ensin päin p:tä ja sainkin sen sitten purkaa ja koota uudelleen siipan kauppareissun aikana. Joku noilla miehillä on, ettei voi ollenkaan ohjeita kattoa ja ei ainakaan voi antaa naispuolisen vastata noista kokoamisista...). Ajattelin vielä roudata yhden nojatuolin yläkertaan, mutta josko oottas, että tuo siippa hoitaisi homman (joskus parin viikon päästä ehkä...) Jotenkin pitäisi koittaa osata muutenkin ottaa vaan iisimmin kun tuntuu, että jo viiden aikaan olisi sänkyvalmis, mietinkin justiinsa milloin sitä on viimeeksi istunut edes sohvalla :)



Vauvamuksukin on ollut yllättävän reippaana kahtena viime päivänä, sitä ennen tunsin jonkinmoista liikettä ehkä vaan kerran kahdesti päivässä. Saisi kyllä pysyä reippaana jatkossakin, on aivan kaameaa mennä yöllä nukkumaan jos ei ole päivän aikana tuntenut liikkeitä (Hillan kanssa kävi näin turhan usein) ja kipittää heti aamusta neuvolaan/äitiyspolille.



Mäkin oon huomannut saman kuin NAPERO, että viikot vaan salakavalasti vierii :) Liekkö pääsyy se, ettei raskautta juuri kerkeä miettimään. Itsellä varsinkin kun tuo maha on ihan olematon tulee välillä mietittyä, että onkohan sitä raskaana ollenkaan (mutta onneksi sitten viimeistään alkaa jotain paikkaa särkemään ;D ). Ja liikkeitäkin sielläpäin jo tuntui :D



Onnittelut IIDA-LINNEAlle oivallisista ultrakuulumisista :)



HAN! Ei taidettu me olla Stockmannilla, meillä kun ei oo rekkaria kärryissä :) Toivottavasti neuvolakäynti sujui hyvin :)



HERMIONElle ja MIAMIKille tsemppiä pahoinvointiin! Ja Hermionella oli ollut vähän ikävämpiäkin juttuja :( Onneksi kuitenkin nuo oireet on noin "hyvät" :)



OSSElla hormonit jyrää :) Mäkin olin viikonloppuna kavereiden kanssa kattomassa niinkin syvällistä leffaa kuin Sinkkuelämää ja kolmesti taisi tulla itku... Mäkin jo osin kauhulla mietin, että tuleekohan sitä koskaan sitten päästyä minnekään jos on kaksi lasta. Meillä kuitenkin onneksi isovanhemmat asuvat melko lähellä, vielä kun joskus sitä oppisi pyytämään sitä lastenhoitoapua... Jotenkin aina vaan tuntuu, että parempi jos mennään siipan kanssa menot aina eri aikaan, vaikka luulisinpa, että meidän muksulla olisi oikeastaan kivempaakin jommankumman mummon jakamattomassa huomiossa kuin äitin tai iskän kanssa...



VIIPEROlla oli hyviä neuvolakuulumisia. Mäkin olen meittinyt, miksei oma hemppa ole ollenkaan romahtanut, vaikka edellisessä raskaudessa se oli tullut 40 pykälää alas melko aikaisessa vaiheessa. Mullakin oli mystisesti hempan noususuhdanne viime neuvolakäynnillä...



LARSKUlle onnittelut loman alkamisesta!



KAMOMILLA kävi sokerirasituksessa. Toivottavasti selvisit vaan visiitillä :)



PESUKARHUlle mukavia kesälomanloppuja! Mäkin olen kuullut, että toisessa synnytyksessä jälkisupparit voi olla melko kaameita. Mä en kyllä muista edes olikohan mulla viimeeksi edes niitä, heh... Lienee ei ainakaan kovin pahoja :) Mulla tutut on ihan suositelleet nappaamaan omia Panadoleja tms. messiin varulta.



SONTERI pohti tuota kiinnostusta toista raskautta kohtaan. Meillä on sama juttu, itseä ärsyttää, etten ole vieläkään saanut keksittyä vauvalle edes tekonimeä. Ja siipanrotjakekaan ei ole juuri kiinnostunut vauvasta, ei kysele mun (tai vauvan) vointeja, ei tule tunnustelemaan liikkeitä tms. Kuulemma vauva on ihan yhtä rakas kuin tuo ykkönenkin, mutta siippa kuulemma haluaa keskittyä siihen enemmälti vasta sitten kun muksu on mahan ulkopuolella. Eniten mua kyllä ärsyttää se, että kun itse olen tällainen suht panikoiva tyyppi (serkulla on kuollut kaksi lasta mahaan ihan viime metreillä :( ) niin siippa taas pitää itsestään selvyytenä sitä, että vauva syntyy on terve yms. eikä ota ollenkaan vakavasti mun huolia vauvasta.



KARSSULIlle onnittelut oivallisista ultrakuulumisista!



Heh, MAMMIKsellakin tulee vaan jalkapalloa telkusta, kuulostaa suhteellisen tutulta ;D



Hui, QUEENillä on jännät paikat! Mäkin jo aloin potimaan, josko iolet jo suunnannut laitokselle kun ei ihan heti sulta ollut viestiä pinkassa :)



Juupajuu, eihän tuo tyttö koisi, höpöttelee vaan jotain tuolla pinniksessä. Ois vaan niin paljon helpompaa jos se joskus nukkuisi edes sisällä, mulla tulee toi vaunujen lykkiminen välistä jo niin korvista ulos. Plääh!



Coltsfoot, Vauvajonkatekonimionkovastiharkinnanalla 23+2 ja Hilpeä-Hilla 1v2kk

Pieni iltaviesti tässä jalkapalloilun lomassa :)



Karssulille onnittelut ultrakuulumisista. Mulla oli jostain rv 15 lähtien ihan selkee tyttöolo ja tyttöhän meille ultran mukaan on tulossa. Mä ainakin luotan äidinvaistooni, vaikkakin välillä vähän tuntuu jänskältä, että jos Kirppu onkin poika. Meillä nimittäin jo tytölle vaunut ostettuna. Tosin ne on tutun kautta hommattu, joten saan ne vaihdettua, jos niin hassusti kävisi. Mutta olis se aikamoinen ylläri, jos Kirpulla oliskin pippeli ;)



Iida-linnealle toivottelen voimia uuden ultran odotteluun. Toivottavasti napatyrä on ehtinyt häviämään.



Onkos teillä muilla jo nimi vauvalle mietittynä. Meillä on nyt sellaset top 4 kivaa tytönnimeä valmiina. Katsotaan sitten minkä näköinen Kirppu on, kun syntyy. Yksi on ehdoton ykkösvaihtoehto, mutta voihan se olla, että Kirppu ei yhtään näytä siltä. Toinen ja kolmas nimi aiheuttaa vielä päänvaivaa. Täytyy heinäkuussa mummolassa tutkia vähän sukukirjoja, jos sieltä löytyis vihiä. Jonskun toinen nimi tulee miehen suvusta, joten nyt olis mun suvun vuoro.



Olisko muuten pöhkö idea, jos laitettais esittelyt aina tohon pinon alkuun? Siitä olis helppo seurata laskettuja aikoja ja ei tarviis olla koko ajan nostelemassa esittelypinoa. Se tietty vaatisi yhden vähän aktiivisemman palstaemon.



Mulla on huomenna aamulla neuvola. Täytyy pyytää mittaamaan taas hemppa, kun oon ollut ihan tajuttoman väsynyt. Rautaa oon suht säännöllisesti syönyt, mutta tuntuu, että täytyis nukkua koko ajan. Saa nähdä miten jaksan vielä 4,5 viikkoa töissä. Huoh! Onneksi on vielä melkein viikko lomaa jäljellä.



Eipä tässä kait muuta. En nyt muista mitä kaikkea piti kommentoida, kun väsy on jo kova. Jaksuja kaikille ja varsinkin Queenille loppumetreille.



pesukarhu rv 28+6

Pikaisesti vaan kirjoittelen omaa napaa... Taas...



Eilen oli neuvola, jossa kaikki ok. Verenpainekin oli laskenut! Ja hemppa noussu! Sydänäänet kuunneltiin ja pari kertaa kaveri lähti karkuun, mutta terkka sai kiinni, ja hyvin jumputti. Seuraavalla kerralla 28.7 saankin jo Kelanpaperit ja mitataan sf-mitta, hui! Ja sitä ennen on viel rakenneultrakin 14.7.



Muitten jutuista en muista kuin että Karssuli oli käynyt ultrassa ja saanut hyviä uutisia... ja Iida-linnealle tsemppiä tuskaisiin päiviin, mutta toivotaan että tyrä olis kadonnut!



Mutta nyt täytyy alkaa lähtemään töihin... Koitan tulla illemmalla kirjoittelemaan lisää...



napero ja pikkutonttu 15+2 sekä Eetu 2v4kk

Olen yrittänyt jo monena aamuna tulla kirjoittamaan ja aloittanutkin, mutta vessanpöntön halailu on vienyt aina voiton ja sitten pitää huilata hetki ;)



Sonteri mietti miehen suhtautumista toiseen raskauteen. Meillä on kyllä vähän päin vastoin, mä kaipasin Idaa odottaessa paljon enemmän kaikkea mieheltä ja eihän mies tietenkään osannut minun ajatuksia lukea :) Musta tuntui silloin että minä saan suunnitella kaikki tarvikehankinnatkin ihan yksin, miestä ei tuntunut kiinnostavan juurikaan. Nyt mies on alusta asti ollut ihan täpinöissään, nyt jo silittelee mun mahaani ja muutenkin höpötetään kaikkia vauva-asioita yhdessä ja luetaan yhdessä vau-kirjaa :D Mies puhuu myös tietenkin uuden auton hankkimisesta ja sisarusrattaitakin on jo suunniteltu, tai mietitty merkkiä.



Kuinka monet teistä meinaa ostaa sisarusrattaat ja jos ostatte niin minkä merkkiset? Vaikka meille tulee ikäeroa sen 2v4kk jos kaikki vaan hyvin menee, niin meillä on must hankintalistalla sisarusrattaat. Täällä maalla kun ei ole sellaisia kunnon kävelyteitä, missä voisi antaa koko matkan Idan kävella ja leikkipuistosta tullessa viimeistään Ida heittäytyy maahan eikä suostu kävelemään ja uskon tuolloin 2v4kk ikäiseltä löytyvän lisää uhmaa ja heittäytymisiä maahan on luvassa useita :)



Pesukarhu kyseli nimistä. Meillä ei nyt ole ollenkaan vielä ajankohtaista, mutta kyllähän sitä kättä jo siitäkin väännetään. Mä en keksinyt neitiä odottaessa kuin yhden kivan tytön nimen eli Idan ja mies vahingossa tokaisi sen paria viikkoa ennen laskettua aikaa et sehän olisi kiva. Mä olin sitä odottanutkin et sanoo. Jos minä olisin ehdottanut niin se olisi ollut nou nou. Mulla olisi nyt tytölle ja pojalle pari suosikkia, mut toiset nimet hukassa. Mies haluaisi pojalle toiseksi nimeksi Antero, niinkuin hänelläkin on, mutta ei tule meidän pojasta Anteroa!



Mitäs muuta...



Ai niin, Queenia ahdistaa painon nousu. Mulla oli ihan samaa Idasta ja myös minulla ollut melkeinpä aina vähän painiskelua painoasioiden kanssa eli toisinsanoen lievää syömishäiriötä ainakin yläasteella. Nyt kuitenkin Idan syntymän jälkeen ja imetyksen jälkeen paino on pysynyt hyvissä lukemissa ja toissapäiväisen neuvolakäynnin jälkeen sellaiset 1,7kg lisää painoa muutamassa viikossa ei tuntunut missään, ei ahdistanut yhtään vaikka tosiaan Idaa odottaessa se tuntui aina pahalta nousta vaa'alle. Puhu kuitenkin ihmeessä terkalle asiasta, jotkut terkat saattavat jopa sanoa, että ei nousta enää loppuraskaudessa vaa'alle!



Karssulilla oli hyvät ultrakuulumiset :) Meillä on vasta eka ultra 10.7 enkä tiedä miten ihmeessä pystyn odottamaan sinne asti.



Napero, oliko sulla Eetu viimeksi mukana neuvolassa? Mä luulin et mulla nousee verenpaine taivaisiin kun neiti oli mukana neuvolassa mutta eipä noussutkaan ;)



Miten Jepsiksellä meni neuvolossa?



Täällä samanmoiset raskausoireet jatkuu kuin aiemminkin, mutta silti en ole läheskään varma onko mun masussa ketään. Rinnat on ihan tajuttoman arat, mahallaan ei pysty olemaan. Aamuisin oksennan pari kolme kertaa ja lopun päivää on vaihtelevasti etova olo. Nälkä on aivan tajuton ja syönin 3-4 lämmintä ateriaa päivässä. Eilen esimerkiksi söin 2 lautasellista nakkikastiketta ja muusia, pienen lautasellisen kana-perunalaatikkoa ja iltapalaksi hesen kana-ateria :/



Neuvolassa ei nyt mitään ihmeellistä vielä tehty. Täyteltiin niitä lippuja ja lappuja sun muuta. RR oli 117/66 ja hemppa 125. Tuota hemppaa kyllä ihmettelin kun mulla on aina ollut sellaiset 140. Idasta hb laski vasta rv 30 jälkeen. Lääkärineuvola on sitten 8.7 ja ultra 10.7. Meidän kaupungissa saa vasta 1.8 alkaen kaksi ultraa, joten saa nähdä saadaanko me. Riippuu ihan saako sellaiset enää rakenneultraa jotka ovat käyneet jo ennen 1.8 siinä alkuraskauden ultrassa. Niin ja painoa oli tosiaan tullut jo sen 1,7kg :)



MiaMik rv 7+1/8+2

Nopsaan vaan neuvolakuulumisia..mulla oli nyt sitten se vika lääkäri ja jäi vähän pöljä olo, ensinnäkin kun kävin ennen lääkäriä neuvolan tädin pakeilla oli oman terkan sijasta paikalla joku sijainen..ikivanha mummeli joka ei osannut edes verikoetta oikein ottaa, kädet täristen siinä sähelsi, laittoi neulasta vaan ihan kärjen ihon alle, niin että neulan reikä oli puoliksi pihalla ja lopulta veret suihkus pitkin pöytiä ja mun vaatteita ja sitten mummeli vielä keksi kuningas ajatuksen ottaa hempan mittaamiseen tarvittavat veret niistä pöydälle lentäneistä roiskeista ja touhusi siinä ihan tohkeissaan verisen pöydän kimpussa tippoja saalistaen..no toi oli kyllä lähinnä vaan huvittavaa:D Sitten terkka kyseli että onko mulla ollut aiemminkin valkuaista pissassa, ei kuitenkaan sanonut että sitä nyt olis mutta jotain mumisi itsekseen että täytyy laittaa pissa lisätesteihin, korttiinkaan ei kyllä mitään laittanut asiasta.

Lääkäri oli sitten ihan hämy, joku kesäsijainen sekin, tuumasi vaan että kohdunkaula on tainnut lyhentyä ja on tainnut pehmentyä ja kohdunsuu on tainnut avautua..se siitä sitten. Vauvaa kokeili ja tuumasi että pää taitaa olla alaspäin ja tossa taitaa olla pylly. Mitään ei sanonut koosta, eikä täällä ultrata lääkärissä tai pääse automaattisesti painoarvioon äippäpolille joten se siitä sitten..hieman jäi semmonen olo että jaahas. Sama oli kyllä aikoinaan Liiastakin kun silloinkin oli kesä ja oma lääkäri/terkka lomalla loppuajasta.

Varmaan olisin kyllä mennyt nyt yksityiselle vielä ultraan ja painoarvioon mutta rahat on niin finaalissa että täytyy jättää väliin. Muuten kaikki oli ilmeisesti hyvin, sf ei lääkärin mittauksen mukaan ollut kasvanut yhtään kahdessa viikossa ja sitä mun kauhistelemaa painoakin oli tullut vaan 400g/vko pahentuneesta turvotuksesta huolimatta ja tuossa äsken pistelinkin seiskaa lukiessani napaan miehen tuoman lakupussin ihan hyvällä omalla tunnolla..namiterapiaa nähkääs;)



Vaunuista taas sen verran että meille ei edellenkään näillä näkymin tule tuplia..ollaan tytön kanssa nytkin aika paljon tossa taloyhtiön leikkipuistossa kun muita ei ole lähettyvillä ja kerhomatkatkin on sitten syksyllä lyhyitä, kauppareissut sun muut taas tehdään yhdessä miehen kanssa ja autolla..mutta saa nähdä tuleeko ne sitten kuitenkin ostettua..seisomalauta pitäisi hommata ja saada noi vaaleanpunaiset vaunut hieman poikamaisemmiksi:)



Nimi meillä on jo valmiina, etunimi on molempien suosikki, toinen nimi taas vähän sellainen perusnimi kun ei muutakaan keksitty..tai siis tullut mitään ihan ehdotonta suosikkia mieleen tokaksi nimeksi..tytön nimikin on mietittynä yllätyksen varalta;)



Nyt odottelemaan että neiti herää päikkäreiltään..



Queen ja veikka 36+0, jee:)

Minäkin nyt sitten liityn mukaan tänne. Tuntuu kyllä välistä että selitän samoja asioita niin monessa ketjussa joten tähän lyhyesti. Juuri olemme saaneet uutisen tietää ja eka yrityksestä nappasi! Oli aika uskomatonta koska ajattelin jättää koko yrityksen sikseen kun ekaa yritettiin melkein 3 vuotta. Poikamme on nyt 1v 2kk, rv6 tais just alkaa. Mutta nyt hyvä näin ja asiaan!



Tuplarattaat aion ehd hankkia, meillä jää ikäeroa n.1v 8kk., olen kuitenkin aika kova lenkkeilemään ja pyörimään kaupungilla ja olkoot vaikka sitten käytössä vain sen vuoden niin eiköhän ne ole ihan hyvä sijoitus, ja tuskin niitä on vaikea sitten eteenpäin myydä. Minäkin aion ne kuitenkin hankkia uusina. Ja ainakin niissä on hyvä tavaratila ;)



Minuakin tuo painonnousu pelottaa ihan hirveästi, ja heti kun raskausuutisen sain pistin sokerit pannaan ja aion muutenkin keskittyä syömään mahd terveellisesti. Viimeksikin se sujui (viimeistä kk lukuunottamatta) ja painoa tuli vain 7kg. Minusta tuli kyllä raskauden myötä niin järjetön tehopakkaus että poltin kyllä energiaa huimasti, ja alussa taas ruoka vaan ei maistunut. Sama homma tuntuu olevan nyt. Samaten olen aktiivinen urheililja ja minulla olisi tarkoitus päästä vielä kisakuntoon toisenkin jälkeen (nyt hieman harmittaa kun vatsalihakset erottuu VIELÄ TOISTAISEKSI), ja olen muutenkin aavistuksen verta pinnallinen näissä ulkonäköasioissa. Minua jännittää tosi kovasti millä tavalla pystyn treenaamaan raskauden aikana, olisi tosi tosi kamalaa joutua luopumaan urheilusta kokonaa, kun olisi edes jonkinlainen pohjakunto kiva säilyttää. Viimeksi imetys vei kyllä kilot mukanaan sitten viimeseltäänkin, että lohduttaudun myös siihen. Eiköhän se toimi avustajana alkuun tälläkin kertaa.

Tietysti jännittää myös toisen lapsen tuoma elämänmuutos ja se kuinka sitä saa sitten puserrettua aikaa omille harrastuksilleen.



Nimet on ainakin jokusen verta alustavasti valmiina, tytölle meillä oli jo viimeksi valmiina kaunis nimi ja sama säilyy nyt vielä toiveissa toisellekin, pojalle olisi yksi aika vahva ehdotus etunimeksi.



Neuvolaan menen itse vasta juhannuksen jälkeen, vaikka olenkin ihan hurjan innoissani tästä raskaudesta niin eihän niitä neuvoloita sun muita niin kovasti enää jännitä, vaikkakin tällä kertaa aion kyllä etukäteen udella sukupuolen! Mieheni ei ensimmäisessä suostunut ja sanoin jo silloin että seuraavassa kyllä kysyn ja pääni aion pitää. Siltä osin jännittää tietysti että saadaanko me pojat vai tuleeko meille vielä pieni prinsessa sotkemaan isin pään lopullisesti.



Mutta voi että, tekisi jo NIIIIN mieli ostella niitä ihania pieniä vaatteita (niinkun niitä ei olis jo valmiinakin) ja olen tietty innoissani kun TAAS saadaan uudet rattaat.

Amandalle onnea plussasta ja tervetuloa jutustelemaan meidän kanssa :)



Pesukarhun idea esittelyiden siirtämisestä aina kunkin pinon alkuun oli tosi hyvä, miksi en itse sitä heti keksinyt! Itse asiassa pääsisin ehkä jopa helpommalla päivitysten kanssa, kun ei aina tarvitsisi etsiä listaa monen sivun takaa, ja tietty tuo on tärkein että la:t sun muut olisi aina näkyvissä. Toki vaatiihan se sen, että muistan olla aloittamassa uutta pinoa aktiivisesti, mutta eiköhän se onnistune. Mutta sitten kun poksahdan niin en välttämättä kerkiä enää listaa päivittelemään...mutta se on sen ajan murhe, huikin sitten jatkajaa kun asia on ajankohtainen.



Meillä on rakenneultra tulossa 24.pv, ja me nyt sitten myös päätettiin että kysytään vauvan sukupuoli jos se näkyy. Ensin ajattelin että voisi tällä kertaa olla sitä kysymättä, mutta uteliaisuus taitaa viedä voiton. Se kuitenkin päätettiin yhdessä tuumin, että tällä kertaa (jos sukupuoli selviää) ei huudella kaikille masukin sukupuolta, vaan pidetään se loppuun saakka omana tietona. Teille tietty kerron ;) Nimi meillä on tytölle, pojalle on vähän hakusessa vielä. Mutta jonkinlainen ajatus siitäkin on... Tytölle tuntuu olevan helpompi keksiä kauniita nimiä, pojalle en keksi niinkään. Ja sitten kun haluaisi sen rimmaavan vielä Aleksinkin kanssa, niin se tekee asiasta hankalemman (nimessä ei myöskään saisi olla r-kirjainta koska sukunimessä on.)



Tuplarattaat me varmaan joudutaan hankkimaan, vaikka maalla asutaankin niin tie menee tuossa ihan vieressä, ja saattaisi olla aikas vaikeaa pitää poikaa aisoissa esimerkiksi mummulamatkoilla (mummula tuossa ihan muutaman sadan metrin päässä ja siellä tulee käytyä kohtalaisen usein kävellen.) Ajattelin että voitaisiin hankkia käytetyt, tai sitten jotkut suht edulliset uudet.



Hiiva pirulainen taitaa olla TAAS uusinut, sellainen tunne on :( Viheliäistä, täytyy soittaa aamulla neuvolaan ja kysyä mitä nyt, kun 2 kuuria oon jo tuohon vaivaan peräkkäin ottanut. Lisäksi alapää on erittäin turvoksissa ja tuntuu että tippuu ihan just.. Petipuuhien jälkeen on pakko vain maata, muuten se tippuu :D



Häpyluuliitos on myös tullut kipeäksi jo nyt, kaikki sängystä nousut yms. on tuskaisia. Supistelee ajoittain, mutta kivuttomasti. Jokunen kipeämpikin on välillä tullut, jos on oikein rehkinyt. Kunto mulla onkin tosi huono, ihan ärsyttää itseäkin :( Ainoa liikunta on nykyään ulkoilu pojan kanssa, eikä siinäkään liiemmin pääse hiki tulemaan. Mulle on kiloja tullut nyt jo 4,5kg, edellisessä raskaudessa puoleen väliin mennessä ei tullut vielä yhtään. Mutta ei haittaa, lähtöpainokin oli muutaman kilon alhaisempi nyt, ja kuulun kanssa niihin joilla imetys laihduttaa (vähän liiankin tehokkaasti.)



Siinähän sitä juttua tulikin, nyt nukkumaan jotta jaksaa taas aamuvarhain.



Viipero, Aleksi 1v7kk ja Santeri rv 20+0!

Ehtii vaan iltasin kirjotella tänne, kun on päivisin niin kiirettä. Ollaan tehty nyt kaikkia rästiin jääneitä hommia, kun molemmat ollaan kotona ja muutenkin tulee ängettyä kaikenlaista ohjelmaa päiviin. Olis pitänyt nyt loman aikana vaikka ketä kavereita tavata, mutta en oo ehtinyt ees soittaa kellekkään. Huomenna täytyy ottaa itteä niskasta kiinni.



Amandalle tervetuloa joukkoon ja onnittelut plussasta!



Olipas Queenilla tosiaan outo neuvolalääkärikäynti. Siis ihan oikeestikko se keräs siitä pöydältä sitä verta hempan mittaamista varten??? Ei tainnut mennä sillä rouvalla hissi ihan ylimpään kerrokseen :) Pitäisköhän sun käydä synnärillä tarkistuttamassa se tilanne, kun sulla noita suppareita kumminkin on ollut. Tai itse en vois jättää kaikkea tollasen käynnin varaan. On se kiva, kun on kesä ja kesäsijaiset :)



MiaMik oli päässyt ekaan neuvolaan. Kyllä noi sun oireet on niin selkeet, että usko pois, raskaana oot ja masussa joku pikkunen kasvaa :)



Omaa napaa sen verta, että tänään oli neuvola. Painoo oli tullut taas sen 600g/viikko. Voi plaah, kun ahistaa täälläkin toi painon nousu. Mä lohduttaudun sillä, että viimeksi kaikki lähti ja vähän enempikin imetyksen aikana ja sen jälkeen. Nyt on silti tullut kilo vähemmän tähän mennessä, kun Jonskusta. Turvotusta on kait lievästi. Ei sitä oikeesti ees huomaa, mutta on sitä ehkä normaalia enempi. Tätsy merkkas sit korttiin turvotuksen kohalle +/-. Paineet oli 115/70 ja pissa puhdas. Hemppa oli ihme kyllä 121, eli mulle ihan ok. Neuvolantäti pyysi muutaman päivän seuraamaan tilannetta, jos väsymys ei hellitä tai pahenee, täytyy mennä kunnon verikokeisiin, koska saattaa olla kyse kilpparin vajaatoiminnasta. Mä en kumminkaan siihen usko, kun ei tää väsymys nyt ihan niin pahaa oo ja olin mä Jonskustakin koko raskausajan tosi väsynyt. Nyt tää väsymys alko vaan paljon myöhemmin. Kirppu on masussa edelleen poikittain, mutta pää on enempi tuolla alhaalla, joten ihan hyvissä asemissa on menemään raivotarjontaan. Jos veljeensä tulee, on rt tilassa jo seuraavalla käynnillä. Kirpun syke oli 145. Meni vaan aika kauan aikaa ennen, kun kirppu suostu pysymään paikoillaan, kun se otti nokkiinsa siitä neuvolatädin mahanpaineluista ja liukui koko ajana doppleria karkuun. Niin ja sf oli 26, eli keskikäyrällä mennään. Sekin ihan sama, kuin esikoisesta.



Tulipas sepustettua. Lukee ken jaksaa ;)



Niin mekään ei osteta tuplia, kun ajateltiin pärjäillä seisomalaudalla ja tarvittaessa kantoliinalla. Saa nähdä miten sujuu. Jonsku jaksaa jo aika hyvin kävellä tohon lähileikkipuistoon ja toiseen leikkipuistoon mennään autolla. Myös kaupassa käydään autolla, joten ei niitä tuplia tulis käytettyä ja Jonsku ei kovin hyvin edes viihdy enään rattaissa. Ostettiin Kirpulle uudet rattaat, kun piti saada sellaset, mitkä on helppo kasata tonne autoon ja vähän kevyempi nostella. Saa sit Kirpun mummuloissa ja mammaloissa ulos nukkumaan.



Nyt lopetan, että jää muillekkin tilaa :)



Mua vähän jänskättää, kun Jonsku nukkuu nyt ekaa yötä omassa huoneessa ja omassa sängyssä. Mun vauvasta on tullut niin iso :)



pesukarhu, Jonsku 2-v ja Kirppu rv 29+0

Kiva, että saadaan susta meille oma palstaemo. Emoilet nyt synnytykseen saakka ja sit jaat tehtävän seuraavalle :)



Ompas sullakin jo kaikennäköistä ikävää vaivaa. Koitahan ottaa nyt rauhallisesti ja lepäilet niin paljon, kun mahdollista. Tiedän, että pienen lapsen äitinä helpommin sanottu, kun tehty :)



pesukarhu

Ompas ihana lukea näitä raskaus-ajan juttuja kaikkinen vaivoineen ja onnentunteineen, sitä tulee vaan entistä onnellisemmaksi että on tähän tilaan taas itsensä saattanut!



Mua ällöttää kaikki karkit ja makeet leivonnaiset sun muut... Aika outoa, Ei sinänsä haittaa ollenkaan, mutta vähän kyllä tuntu kummalliselta kun oon aika kova karkkihiiri ja muutaman kerran oon yrittäny pussilla käydä ja joka kerta on saanu sylkästä ulos. Hah. Empä olisi IKINÄ uskonut minusta! Kumpa tää kestäis koko mun loppuiän, selviäisin monelta ylimääräiseltä kilolta ja karkkiöveri-humalasta :p Vihanneksia taas voisin napsia vähän väliä. Odotan mielenkiinnolla tulevaa.



Meillä on vähän asunnonsaantiongelmaa, ollaan jonotettu jo kohta 6kk, asutaan TOSI pienessä kaksiossa (42m) ja nyt ois kyl viimeseltään saatava isompi kämppä et vois poikaakin ruveta opettaa omassa huoneessa nukkumaan. Kaiken huipuks meillä on kaks koiraakin. Noh, viimeks meni niin et asuttiin 31m yksiössä ja saatiin isompi asunto 3vkoa ennen synnytystä. En kyl usko et hermot kestää tätä tilaihmettä kovin kauaa. Voih, mun tekis mieli lähettää niille asuntotoimiston tädeille jo etukäteen anteeksi-pyyntö kortti, meinaan et kunhan nää hormoonit tästä kunnolla pyörähtää käyntiin niin musta voi tulla aika ilkeä asiakas. Noh, mitäs eivät anna meille isompaa asuntoa!

Hei kaikille!



Vatsa alkaa kasvaa toistamiseen minullakin... Saanko liittyä joukkoonne? Kymmenes rv alkamassa tänään. Meillä on ennestään marraskuussa 2005 syntynyt vilkas ja iloinen poika.



Olen jaellut tietoa tästä odotuksesta todella pihtaillen, vaikka uutinen on tosi odotettu ja mieluisa. Haluaisin, kuten varmasti moni alkuraskauttaan kahlaava, varmistua että kaikki on hyvin ennen kuin palajastan korttini. Töissä en ole asiaa kertonut ja juuri siellä haluaisin asian pysyvän salaisuutena että saisin säilyttää työrauhan mahdollisimman pitkään. Viimeksi nautin raskaudestani mm. kertomalla siitä aika pian myös töissä ja sain huomata että kasvava vatsa jakaa mielipiteitä. Ihmisillä on varmaan syynsä suhtautua kyynisesti toisen onneen, mutta nyt aion noudatella periaatetta "jolla onni on, se onnen kätkeköön". Odotus on todella ihanaa, mutta on hassua, miten raskaana olevasta tulee "toimiston virallinen äiti" ison vatsansa kanssa jopa tilanteissa, joissa puhutaan vain työasiaa.



Läheiset ovat olleet kanssamme onnesta soikeita ja tuntuu, että myös täällä saa iloita vapaasti, toisten kanssa!



Muuten en olisi varmaan uskaltautunut kirjoittelemaan, mutta huomasin, että meitä on täällä kaksi odottajaa samalta pieneltä kylältä, melkein saman ikäiset esikoispojat ja toskan laskettu aika melko lähekkäin. Joten heippa erityisesti NAPERO79! Olemme kokolailla yhtäaikaa äitiysvapaalla!



Viimeksi meille saapui lähetys melkein kolme viikkoa etuajassa, joten on mahdollista, että saamme lapsukaisen vielä tämän vuoden puolella.



Kiitoksia jutuistanne, niitä on ollut hauska lukea!



Laventeli rv 9+0 ja vipeltäjä 2v7kk

Kai mäkin voisin vähitellen tulla kaapista ulos tämän raskauteni kanssa... En kyllä tiedä, miten aktiivisesti kirjoittelen, mutta aina välillä käyn lukemassa teidän kuulumisia :)



Mulla on siis 10+2 kasassa, eilen näin ihan pikaisesti ultrassa elävän sikiön. Np-ultraan on vielä melkein kaksi viikkoa, joten sitä jännitellessä...



Plussasin siis toisesta yrityskierrosta km:n jälkeen, ei onneksi mennyt sen kauempaa. La on kai 7.1., joten saattaapi syntyä tämän vuoden puolella (Noel syntyi 38+4/38+6, riippuen laskutavasta)...



Kandi

Ihan ensimmäiseksi Laventellille, amandalle, kandille, mammikselle ja hermionelle SYDÄMELLISET onnittelut vauvauutisesta! Ihanaa odotusta teille kaikille. =)



Ja Kandi, kiva kun tulit ulos kaapista. Oon kovasti miettinyt mitä teille kuuluu ja kuinka masuasukki voi. Tosi ihania uutisia siis teilläkin! =)



Meidän piti lähteä mökkeilemään tänään, mutta monestakin eri syystä päätettiin lähteä vasta huomenna aamulla. Mua kiukutti alkuu ihan älyttömästi, kun olin saanut kaikki tavarat pakattua ja kodin laitettua lähtökuntoon... No, onneksi iän myötä olen oppinut sopeutumaan yllättäviin suunnitelmien muutoksiin vähän paremmin, hih. Ja parempi ehkä näin, tyttönen saa rauhassa ihmetellä vierasta paikkaa päivän ennen kuin tarvitsee käydä yöunille.



Mulla on tiistaina eka lääkärineuvola ja kuunnellaan ekaa kertaa vauvan sydänäänet. Sitten onkin ultran vuoro torstaina. Kiitos vaan kaikille tsemppauksesta! Kyllä nämä päivät tässä menee aika vauhdilla. Ensi viikolla meillä on joka päivä arkena jotain ohjelmaa tyttösen kanssa, huh!



Etova olo pysyttelee ihanasti taka-alalla, kunhan syön kunnon ruokaa säännöllisesti. Massu on näin iltaisin kamalan iso. Tai siltä ainakin tuntuu... Tänään kun viikkoja on kasassa 12 alkaa olemaan pikku hiljaa yhä varmempi olo ja kai tässä voisi ystävillekin kertoilla jouluvauvasta. =)



Tässäpä näitä kuulumisia. Tyttösen iltatoimien aika, joten siirryn hoitelemaan niitä.



Aurinkoista viikonloppua kaikille!



T: iida-linnea, mönkijä 12+0 ja tyttönen 1v 1kk

Mun oli ihan pakko tulla tänne nyt kyselemään LAVENTELISTA enempi... Alkoi mielenkiinto heräämään, että ollaanko tavattu jo livenä jossain päin? Kun tosiaan tää on aikas pieni paikkakunta! Asutko missä päin? Me asutaan ihan tässä "kukkulan takana" keskustasta katsottuna... Niin ja tietty onnea plussauksesta!



Ja onnittelut myös Kandille ja olikohan vielä joku muukin kelle en ollut onnitteluita kerennyt/muistanut kertoa? No, onnea kuitenkin!



Tänne ei ihmeitä, tänään oli töissä suunnittelupäivä, ja oli tosi kuiva päivä, olisin mieluummin tehny hommia lasten kanssa! Ensinnäkin se "pitäjä" (aloitti klo 8 ja lopetti 11.30...) oli ihan aikansaelänyt vanha "ämmä" ja toiseksi sen juttuja ei olis kukaan jaksanu kuunnella! Ja kolmanneksi me istuttiin upottavilla patjoilla, ja arvatkaa vaan oliko paha olo, kun ei löytyny mitään asentoo missä olis ollu hyvä olla, no loppuajasta kävin jo hakemassa ahterini alle lasten tuolin, missä ei siinäkään ollu hyvä olla, mutta parempi kuin tuossa patjalla. Ja loppupäivän klo 16 saatiin onneksi suunnitella omia juttuja, tosin siitäkin meni pari tuntii kun kuunneltiin miten palaverit järkätään ensi vuonna, ihan kuin mua paljon kiinnostais!!! Mutta eipä tartte vähään aikaan palaveereta!



Olikohan vielä jotain, en muista. Huomenna lähetään ehkä koko perhe Korkeesaareen... Se on kyllä vielä auki, kun riippuu ilmasta ja siitä onko mies kunnossa, flunssaa kuulemma pukkaa...



napero ja pikkutonttu 16+4 sekä Eetu 2v4kk

Alkaahan se väsymys vaivaamaan täälläkin... Toiveajattelin että josko pääsis helpommalla... Mutta ei! Mitään ei meinais jaksaa tehdä ja hirveesti vaan sitten kiukuttaa oma aikaansaamattomuus...

Poitsun kanssa vedettiin mukavat kolmen tunnin päikkärit (ja oisin voinu nukkua kevyesti vielä toiset kolme lisää)



Itseä pitää ihan muistuttaa välillä syömään, äsken keitin ruisleivän päälle pehmeitä munia, en voi tajuta, olen ihan hulluna sellaisiin muniin että keltuainen on melko löllöä. Yök. Mutta hyvin uppoo!



Ja tikru! Kummitukset tuli jo munkin uniin viime yönä, onneks minulle kävi näin ekankin kanssa niin nyt osaan olla vähemmän niistä välittämättä. Mua puri joku iso käärme ja multa jouduttiin amputoimaan koko oikee käsi irti. Ja heräsin hirveeseen itkuun, mut käsi oli tallella!!! Typerät unet... Josko nyt sais nukuttua sikeemmin kun väsymys on niin valtaisa. En es tajua miks istun tässä naputtelemassa kun voisin jo nukkua!!



rv 6+2?? ja poitsu 1v.2kk.

Ihan hirmusesti onnea Kandille pikkuisesta masuasukista! Ihanaa, että et joutunut kauaa oottamaan uutta plussaa vaikka varmaan se itsestä tuntui ikuisuudelta. Hienoa, että olet jo päässyt ultraan näkemään pikkuisen. Oon jo kovasti oottanut sua tälle puolelle, kun mentiin silloin talvella ihan samoissa viikoissa. Ja et sä mitään taustailemaan ala. Pöh! Nyt vaan aktiivisesti tänne kirjottelemaan ja höpisemään ihania raskausjuttuja :)



Laventelille tervetuloa ja paljon onnea plussasta!



Iida-linnealle hyvää mökkireissua ja Naperolle hyvää Korkeesaarireissua, jos pääsette lähtemään. Jännä, että löysitte täältä saman kylän väkeä :)



Me pyöräiltiin illalla mummolaan ja takasin. Mä jouduin menemään miehen pyörällä, kun en jaksa Jonskua enään mukana kuljettaa. Sitä istuinta ei saa miehen pyörään kiinni joten mies ajoi mun pyörällä. Oli kyllä niin tuskaa. Miesten pyörissä on ihan käsittämättömän huono istuin. Sattu persuksiin ihan vietävästi. Ja se ajoasento oli ihan hirvee. Maha meni ihan lyttyyn. Onneksi ei ollut pitkä matka. Eipähän tarvii haaveilla mistään yhteisistä pyöräretkistä tänä kesänä.



pesukarhu rv 29+1

Kuinka nopsaan teillä on tokalla kertaa vaihtunu vaatekoot ja kuinka pian on saanut siirtyä mammakuteisiin?



Muistin tuossa aamusella että olen tilaillut HM syksyn kuvastosta jo etukäteen 34 koon farkkuja ja minihameita ja toppeja ja kävin sitten surutta raksimassa pienet koot pois ja vaihdoin tilalle MAMA-osasto kuteita. Samaten nappasin alesta parit kappaleet seuraavan koon rintsikoita, viimeksi ainakin aika nopsaan ja tasaseen tahtiin kasvoi tuo ylävarustus. Olenkin asiasta superinnoissani koska imetyksen jälkeen ei hirveästi jäljelle jäänytkään, ja muutenkin kun urheilen niin paljon ja olen pikkuinen (tasaisesti kaikkialta...).



Kun vaan tietäisi minkä kokoiseksi sitä kasvaa ettei ainakaan jäis heti mammakuteet pieniks. Tosin viime raskauden alussa olin melkein 8kg painavampi kuin nyt, ja HMn mammakuteista meni suurin osa S-kokoa koko ajan ja joitain M-kokoa vasta ihan loppuvaiheessa, ja silloin minulle tuli vain 7kg painoa koko aikana. Joten eiköhän nuo S-kooot riittäne. Kun tässä laskeskelen siis että minulla olisi tälläkertaa varaa ottaa painoa tuplamäärä ja silti pitäisi kilojen mukaan mennä samat kuteet!



Tulipas pähkäiltyä, ja joo voihan tämä olla hieman aikaista mutta ne syksyn vaattetkin lähetetään vasta heinä-elokuun vaihteessa... Toiv nyt ei tule mitään typeriä keskenmenoja sun muita, hyvä etten ole jo varannut tuplarattaitakin. Pitäisi varmaan vähän rauhoittaa vielä tahtia kun on niin alussa vasta! Minkäs sitä itselleen mahtaa kun on niin innoissaan!



Sitäpaitsi, eikä mulle mitään satu. Hyvin tää menee. Sitä jos rupee pelkäämään ja pähkäilemään niin hermoraunioksihan siinä vaan muuttuu.



Ihana päivä pitkästä aikaa. Ja aamulla sain nukkua puoleen 11!!! Nytkin imies on pojan kanssa päikkäreillä, ja minä lupasin sillävälin siivota. Pitänee SIIS lopettaa tää koneella keikkuminen!!



-amanda- rv 6+3? ja muru-muru 1v.2kk