Mitä mieltä virpomisesta? Päästätkö lapsesi virpomaan?

päästä lapsiani virpomaan. Joka ikinen vuosi tästä käydään lasten kanssa keskustelu. Kuuntelevat tietty kun toiset lapset puhuu, että he menevät virpomaan.



Kenenkään en anna virpoa meidänkään ovella. En aio hommata mitään "palkkaa" virpojille. Kiellän vaan virpomasta.



En jostain syystä tykkää yhtään virpomisperinteestä. Enkä edes osaa sanoa tarkkaa syytä miksi...



Olen varmaan huono äiti ja tiukkis kun kiellän omilta lapsiltani tuommoisen :D Minulle saa omat lapset sitten virpoa, näin on aina tehty :)

no huh, onneksi en ole ainoa joka ajattelee niin...

Eli eivät käy kerrostaloja läpi tai asuntoalueita. Toki kun kavereiden kanssa menevät, niin käyvät kavereiden tutuilla eli kaikki eivät ole varsinaisesti meidän tuttuja.

Meillä niin ujoja, että eivät ole yleensä halunneet.



Tämä ovelta ovelle kiertely on vanhaa lastenperinnettä ja se ilo lapsille edelleen suotakoon. Paikkakunnasta riippuu, milloin kierrellään (itse tiedän Palmusunnuntain, Lankalauantain ja Nuutinpäivän)

Lapset, jotka kulkevat jo itse, nauttivat siitä.



En minäkään tykkää, että ovella käy joka virpomissunnuntati n. 30 lasta, mutta varaan aina sen verran pääsiäismunia, sillä se on kuitenkin lapsille kiva juttu. Eikä meidän talous siitä kaadu.



Lasten takia kannatan. Muistan kuinka itsekin pienenä virvoin ja se oli kevään huippujuttu!

Naapurustossa kiertelevät ja viime vuonnakin kertoivat, kuinka yhdellä mummolla oli ollut kyynel silmässä, kun oli niin mielissään, kun lapset tulivat virpomaan (kukaan muu ei ollut käynyt). Vitsoja on tehty jo monta viikkoa.



Ja tietysti meillekin saa tulla virpomaan, tapaanhan kuluu, että kysytään lupa, saako virpoa.

Meillä ei ollut lapsena tapana käydä virpomassa, enkä olisi varmaan lähtenytkään. Tähän saakka ei olla avattu ovea virpojille (otettu ovikello pois paikaltaan), mutta nyt en tiedä kun asutaan omakotitalossa ja ollaan kotona varmaan pihahommissa tuolloin. Lapset eivät ole pyytäneet virpomaan, tosin en ole asiaa mainostanutkaan heille.

Jokin tuossa mua tökkii, mutta en tiedä mikä. Toki, jos tiedän jonkun tutun lapsen tulevan virpomaan, niin asia on eri, mutta en halua, että koko sunnuntain ovikello pauhaa, menee siinä jo meidän vanha koirakin sekaisin.

jotka on itse sitä pyytäneet.



Meille on tervetulleita virpomaan kaikki tutut lapset ja ihan lähinaapuruston lapset, mutta ihan vieraita en oikein ymmärrä (toki heillekin palkan annan).



Jos ette tunne naapurustosta tosiaan vielä ketään, niin... Olisko lapsen mahdollista päästä virpomaan isovanhemmat tai kummit vaikka jo lauantainakin, samahan tuo tässä tapauksessa.

Eli kyllä päästän ja pidän huolen, että oksiin on panostettu ja pukukin on. Ja osaavat myös kysyä; Saako virpoa, kuten kuuluu.



Ja meille kaikki on tervetulleita virpomaan.

kerjäämistä. en päästä

Jos virvottavalta kysytään lupa, eli annetaan tilaisuus kieltäytyä, niin enpä ihan kerjäämiseksi kutsuisi. Mun isäni on kyllä lapsena kerjännyt ruokaa pitkin ovia kun pappa ryyppäs rahat, ei ihan sama asia.

Ja virvottavahan saa myös jotain vastalahjaksi.

ymmärrä että pitää täysin tuntemattomien ovia kolkutella. Jo siihen aikaan kun meillä ei ollut lapsia eikä tunnettu edes alueen pikkulapsia, niin ovikello soi lakkaamatta.

vuonna virponut. Joskus on kohdattu yrmeitä setiä tai tätejä, jotka paiskaa oven nenän edestä kiinni mumisten jotain, mutta suurin osa on mukavia ja etsii jotain pientä keksiä edes pikkuvirpojien iloksi. Se on ihan hyvää sosiaalisen kontaksin opettelua tavallaan. Mutta ihan pienempien kanssa on syytä olla ikuinen tai isompi lapsia mukana. Esim. meillä menee 9v kaverinsa kanssa virpomaan heidän naapureilleen, kun siellä mukavia lapsiperheitä (ei yrmeitä yksineläjiä), iso juttu kun saavat pukeutua ja meikata kissaksi ja pääsiäisnoidaksi. Nuo kaksi nuorinta, jotka on poikia, niin en tiedä uskaltavatko edes lähteä virpomaan (vaikka mukaan menisin). Mutta tuntuu enemmän olevan tyttöjen juttu tuo virpominen.

Käyvät vain tutuilla meidän omakotitaloalueella. Luettelivat jo ne 4 paikkaa jossa aikovat käydä.



Itse pienenä virvottiin, kaikki virpoivat :) Porukalla tehtiin vitsoja kaikki pihan lapset ja käytiin sitten virpomassa, ihan vaan siinä omassa taloyhtiössä ja sellaisille tutuille, joita oli kyllä paljon. Elämä oli silloin 70-luvulla kerrostalossakin pihatalkoineen ja kesäjuhlineen sekä pikkujouluineen vähän yhteisöllisempää ja kaikki tunsivat toisensa, eläkeläismummot katselivat lasten perään ja lapset auttoivat eläkeläismummoja kantamaan tampatut matot sisään ja kävivät pikkuostoksilla kivijalan maitokaupassa.



Olen vasta tällä palstalla oppinut että virpominen on kerjäämistä :)