Lue keskustelun säännöt.
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden vastustaja!
12.04.2011 |
Tiesitkö, että sosiaali ja terveysministeriö teki vuonna 2004 tutkimuksen subjektiivisesta päivähoidosta?
10% päivähoidossa olevista lapsista oli subjektiivisella oikeudella.
2,9% päivähoidossa olevista lapsista oli siellä vaikka vanhempi oli kotona esim. nuoremman sisaruksen kanssa.
7,1% lapsista oli päivähoidossa syystä: vanhemman sairaus, nuoremman sisaruksen vakava sairaus, lastensuojelulliset tarpeet, lapsen erityistarpeet jne.
Säästöä tulisi siis vain 2,9% verran. Ja tilalle tulisi isot hallintomenot, kun ihmiset joutuisivat perustelemaan päivähoidon tarvettaan. Montako lasta tuo 2,9 % on lapsesi päiväkodin lapsista? Kannattaako todella ajaa tätä asiaa?
Kommentit (28)
"Minun tuttavapiirissäni lähes kaikilla on lapsia virikehoidossa, eli äiti on pikkusisaruksen kanssa kotona eikä ole taustalla mitään sairautta tms. Oma lapseni ei ole virikehoidossa. En väitäkään, että tuttavapiirini olisi kattava otos suomalaisista lapsiperheistä, mutta olen tosiaan tämän perusteella kuvitellut, että virikehoito olisi paljon yleisempää."
Mun tuttavapiirissä on taas paljon perheitä, joissa on erityislapsi, joka on kuntoutuksellisista syistä ja vanhempien jaksamisen tukemiseksi päivähoidossa, vaikka äiti on kotona (hoitamassa nuorempia, oman sairautensa vuoksi tai omaishoitajana). Osa lapsista on niin vaativia, ettei heitä voi jättää hetkeksikään yksin (äiti ei pääse suihkuun, jos lapsi on kotona). Osa tarvitsee myös yöllä apua.
Tuttavapiirini on tällainen oman erityislapseni vuoksi. Minulla on taas aivan toisenlainen näkökulma subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkaisi myös päivähoitotoimiston tätejä kiinnostaa, millainen sairaus on käytännössä ja millaisia erityistarpeet ovat. Siellä sitten jollain hämärällä ammattitaidolla arvioitaisiin, onko jonkun lapsella riittävän vaikea dysfasia vai voisko kotiopetuksellakin pärjätä. Se on kyllä jännä, miten jotkut haluavat tällaista. Entäpä jos osuisikin omalle kohdalle...
Olisi mielenkiintoista lukea tuosta lisää, esim. millaisia sairauksia nuo vanhempien sairaudet käytännössä olivat, millaisia lastensuojelullisia tarpeita tai erityistarpeita oli jne. ja tietysti myös se, perustuiko tulos vanhempien antamiin vastauksiin vai todelliseen tutkittuun ja selvitettyyn tilanteeseen. Mikäli vanhemmille tehtyyn kyselyyn, niin ihmettelen todella miten he ovat onnistuneet saamaan jopa noin monta vastaamaan rehellisesti syyksi oman laiskuuden..!
Löytäisitkö linkkiä tuohon tutkimukseen? Olisi todella mielenkiintoista nähdä myös nykytilanteen lukuja, en millään usko että ovat ainakaa pienentyneet.Ja olenko sitä mieltä, että tätä asiaa kannattaa ajaa tästä huolimatta? Olen, ehdottomasti. Vaikka säästöä tulisi vain tuon 2,9% verran, se on suuri määrä täysin hukkaan heitettyä rahaa. Vaikka säästöä ei tulisi yhtään, mieluummin käytän sen rahan hallintomenoihin (=ihmisten palkkoihin) kuin laiskureiden puoli-ilmaiseen/ilmaiseen lastenhoitoon.
"Meidän leidin ryhmässä 25% on virikemammojen lapsia. Ne auliisti kertoivat että on siksi että pääsee helpommalla.."
Ehkä osa ei kehtaa kertoa, että päässä on ongelmaa. Psykiatrilla käymistä harva mainostaa. On parempi olla virikeäiti kuin mt-ongelmainen.
Tuskin kukaan terve äiti hoidattaa lapsia kokopäivähoidossa ja itse on kotona vauvan kanssa
Tyttäreni pk-ryhmässä on yksi 5v tyttö joka on ma-pe hoidossa 7.30 - 15.30, äiti on kotona 1-vuotiaan kanssa. Isä lääkäri, äiti hyväkuntoinen, syksyllä töihin lähdössä. Halusivat pitää tytön hoidossa, kun kotona vinkuu koko ajan seuraa. Olisin ymmärtänyt vaikka 3päiväisen hoitoviikon, mutta täyttä viikkoa en...
"Alkaisi myös päivähoitotoimiston tätejä kiinnostaa, millainen sairaus on käytännössä ja millaisia erityistarpeet ovat. Siellä sitten jollain hämärällä ammattitaidolla arvioitaisiin, onko jonkun lapsella riittävän vaikea dysfasia vai voisko kotiopetuksellakin pärjätä."
Mä taas luulen, että se arvointi tapahtuisi terveydenhuollossa. Muutenkin nuo hoitojonot on niin lyhyet, vai??? Kyllähän siinä lääkärit ehtii alkaa perehtymään perheiden sairauksien vaikutukseen lastenhoidontarpeeseen ja väsäämään siitä lausuntoa säännöllisin väliajoin. Tottahan tilanne pitää tutkia ainakin kerran vuodessa, ettei kukaan vain vanhentunein perustein pidä paikkaa.
Tarvittaisiin muutama lääkäri lisää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Minun tuttavapiirissäni lähes kaikilla on lapsia virikehoidossa, eli äiti on pikkusisaruksen kanssa kotona eikä ole taustalla mitään sairautta tms. Oma lapseni ei ole virikehoidossa. En väitäkään, että tuttavapiirini olisi kattava otos suomalaisista lapsiperheistä, mutta olen tosiaan tämän perusteella kuvitellut, että virikehoito olisi paljon yleisempää."
Mun tuttavapiirissä on taas paljon perheitä, joissa on erityislapsi, joka on kuntoutuksellisista syistä ja vanhempien jaksamisen tukemiseksi päivähoidossa, vaikka äiti on kotona (hoitamassa nuorempia, oman sairautensa vuoksi tai omaishoitajana). Osa lapsista on niin vaativia, ettei heitä voi jättää hetkeksikään yksin (äiti ei pääse suihkuun, jos lapsi on kotona). Osa tarvitsee myös yöllä apua.
Tuttavapiirini on tällainen oman erityislapseni vuoksi. Minulla on taas aivan toisenlainen näkökulma subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen.
Sanot, että sinulla on aivan toisenlainen näkökulma subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen. Miten niin erilainen? Otinko mielestäsi siihen jotenkin kantaa? Kerroin vaan, että olen kuvitellut, että virikehoito olisi yleisempää.
Tuon jälkeen maailma on muuttunut paljon.
Meidän leidin ryhmässä 25% on virikemammojen lapsia.
Ne auliisti kertoivat että on siksi että pääsee helpommalla..