Lue keskustelun säännöt.
Miten jotkut ihmiset voi elää sotkuisessa kodissa?
11.04.2011 |
Kävin viikonloppuna huushollissa, jossa asuu kaksi leikki-ikäistä lasta ja vanhemmat. Kaikki pinnat (lattiat, pöydät, tuolit, sohvat) oli täynnä vaatteita ja roinaa. Lasten leluja joka huuonneesa sikinsokin ja keittiön pöydät täynnä likaisia astioita). Jokaisen oma asia tietty miten elää, mutta eikö teitä oikeasti häiritse sekainen ja sotkuinen ympäristö? Luulisi ainakin naisihmistä inhottavan. Itse taidan olla ääripää, jota häiritsee esim. jos lehti jää keittön pöydälle. Taittelen sen heti ja laitan lehtikoriin.
Kommentit (57)
mielenterveysongelmia näillä sottapytyillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sillä koen tärkeäksi että leikit elävät päivästä toiseen muuntuen. Jos välineet korjaisi välillä pois, leikki keskeytyisi ja sen pitäisi aloittaa alusta. Lapsen mielikuvituksen ja luovuuden tukeminen on minusta tärkeämpää kuin fanaattinen järjestyksenpito. Lapsi on kokemustensa summa mutta koti ei kärsi siitä, jos se on ajoittain sekainen (kunhan on puhdas), sen voi aina siivota ja aloittaa "puhtaalta pöydältä" niin halutessaan. Lapsen kanssa se ei ole mahdollista.
Itse ole ihan onnellinen täällä sotkujen keskellä.
mielenterveysongelmia näillä sottapytyillä.
Ahdistuneisuushäiriö oireilee pakonomaisena järjestyksenpitotarpeena ja "siivoushulluutena", mielenterveydeltään joustava ihminen sietää ajoittaista sekasotkua ja epätäydellisyyttä.
Myös jatkuvasti siivoton asunto on merkki siitä ettei elämänhhallinta ja siis voimavarat ole ihan optimaaliset, vaan jostain syystä ihmisen toimintakyky on alentunut - oli syy sitten mielialasta tai jostain fyysisestä sairaudesta johtuvaa tms.
Meillä on aina melko sekaista ja sotkuista. Vaikka koenkin olevani itse aika siisti ihminen ja vieläpä kova siivoamaan. Mutta meillä lienee ongelma tässä:
Pieni koti, suuri perhe, paljon tavaraa.
Olen pph ja pieni palkka. Pelkällä miehen palkalla emme tältä kivalta lapsiperheiden suosimalta alueelta isompaakaan saaneet. Enkä halua muihin töihin lähteä.
Mutta asiaan: imuroin päivittäin mutta hiekkaa ja kuraa tulee näillä keleillä taas kamalasti. Sitä leviää myös eteisestä muihin huoneisiin jos (ja kun) en saa imuroitua heti sisään tultuamme.
Keittiön siivoan vähintään viisi kertaa päivässä (aamiainen, lounas, välipala,päivällinen, iltapala), mutta silti sukat tarttuvat lattiaan..
Pienillä usein ruuan jälkeen jo niin kiire unille etten heti saa paikkoja pestyä..
Lelut kerätään leikin jälkeen. Tosin kokoajan on jollain leikki menossa.
Yksi pienokainen nukkuu vielä kahdet unetkin ja on sitten hereillä kun toiset nukkuvat. Isompien kanssa täytyy ehtiä askarrella yms. touhuilla, useampi tunti ulkoillaan ja onhan nuo omatkin lapset vielä. Sitten täytyy ennättää tehdä ruokaa ja pyykätä joten siivoukselle ei ihan kamalasti aikaa jää. Mutta tämä on nyt tämä vaihe elämää ja nautin tästä!!!! Eläkkeellä sitten saa koti kiiltää ellei ole lapsenlapsia nurkissa pyörimässä!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joka kontrolloi perheen arkea luuttu kädesä. Lapsi parat saa räksytystä osakseen jokaisesta leivänmurusta, joka tippuu hienolle kalliille keittiön pöydän alusmatolle. Jos jotain tippuu lattialle kuuluu paha kiljaisu ja säikähdät, että joku vähintään pääsi hengestä. Pienikin sotku saa tämän ihmisen hyvin huonotuuliseksi. Minusta se on mielenterveysongelma, mutta hän ei sitä kyllä itse tunnista itsessäään. Jos on niin kontrollifriikki, niin lapset pitäisi jättää tekemättä. Samaa kontrollointia hän soveltaa kyllä muillakin elämän alueella. Jos jossain mättää ja vaikka lapset kiukuttelee tai kiusaa, niin kotona kiristetään sääntöjä.
joka kontrolloi perheen arkea luuttu kädesä. Lapsi parat saa räksytystä osakseen jokaisesta leivänmurusta, joka tippuu hienolle kalliille keittiön pöydän alusmatolle. Jos jotain tippuu lattialle kuuluu paha kiljaisu ja säikähdät, että joku vähintään pääsi hengestä. Pienikin sotku saa tämän ihmisen hyvin huonotuuliseksi. Minusta se on mielenterveysongelma, mutta hän ei sitä kyllä itse tunnista itsessäään. Jos on niin kontrollifriikki, niin lapset pitäisi jättää tekemättä. Samaa kontrollointia hän soveltaa kyllä muillakin elämän alueella. Jos jossain mättää ja vaikka lapset kiukuttelee tai kiusaa, niin kotona kiristetään sääntöjä.
kaipaisivat enemmän huomiota ja rakkauta ja ymmärrystä. Mutta kovaan kuriin tottunut ei sitä näe, vaan kiristää vaan lisää silmukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmista ääripäistä tulee mieleen, että ei ole kaikki ihan kunnossa päässä. Siis jos ei päivän lehti saa jäädä pöydänreunalle tai jos kaikki on jatkuvasti hujanhajan ja likaistakin on. Apua ehkä tarvitsisivat molemmat. Varmaan vaanitse vaikea tunnistaa?
Itse ole ihan onnellinen täällä sotkujen keskellä.
Mieluummin teen töitä ( teen niitä kotona ) ja seurustelen lapseni kanssa kuin huiskin pölyhuiskalla. Ilmankos murrosikäinenkin vielä viihtyy paljon kotona, jos ei ole harrastuksissa, kun saa elää omassa kodissaan muuallakin kuin pienessä hänelle osoitetussa huoneessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ennen kuin kukaan kommentoi koneella oloani työaikana kerron että meillä jyllää omilla lapsilla vatsatauti. Ei siis hoitolapsia tänään vaan toipilaita ja lakana pyykkiä..
Miten jotkut ihmiset voi elää sotkuisessa kodissa?
On kaikkea muuta paljon kivempaa, joten siivoaminen ja paikkojen järjestely jää tosi vähälle.
Meillä on yleensä tosi sotkuista ja suurin syy lienee se, että meillä on pieni asunto (63 m2) ja kuitenkin esim. harrastuksia, joiden takia on isoja varusteita, soittimia, 2 työpöytää, paljon kirjoja jne.
Tavaroiden paikalleenlaitto on vaikeaa, koska tavaroiden paikat ovat ahtaita, usein paikan hankkimiseksi yhdelle tavaralle täytyisi jokin toinen paikka organisoida uudelleen. Kun kuitenkin aikaa on rajallisesti ja halua niin ikään, tulemme toimeen myös sekamelskassa.
Opettele sinä, ap, hyväksymään, että meitä on niin moneen junaan, aika köyhäksihän tuo elämä menisi, jos olisimme kaikki kaltaisiasi nipottajia;-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kaikkea muuta paljon kivempaa, joten siivoaminen ja paikkojen järjestely jää tosi vähälle.
Meillä on yleensä tosi sotkuista ja suurin syy lienee se, että meillä on pieni asunto (63 m2) ja kuitenkin esim. harrastuksia, joiden takia on isoja varusteita, soittimia, 2 työpöytää, paljon kirjoja jne.
Tavaroiden paikalleenlaitto on vaikeaa, koska tavaroiden paikat ovat ahtaita, usein paikan hankkimiseksi yhdelle tavaralle täytyisi jokin toinen paikka organisoida uudelleen. Kun kuitenkin aikaa on rajallisesti ja halua niin ikään, tulemme toimeen myös sekamelskassa.
Opettele sinä, ap, hyväksymään, että meitä on niin moneen junaan, aika köyhäksihän tuo elämä menisi, jos olisimme kaikki kaltaisiasi nipottajia;-)
[/quote]
Tää oli kuin minun kirjoittamani ;)
Nautitaan elämästämme, tuostakin kirjapinosta pöydällä, jonka vieminen hyllyyn vaatisi kitaran ja basson siirtämistä toisaalle ...
Itse ole ihan onnellinen täällä sotkujen keskellä. Mieluummin teen töitä ( teen niitä kotona ) ja seurustelen lapseni kanssa kuin huiskin pölyhuiskalla. Ilmankos murrosikäinenkin vielä viihtyy paljon kotona, jos ei ole harrastuksissa, kun saa elää omassa kodissaan muuallakin kuin pienessä hänelle osoitetussa huoneessa.
ja murrosikäiset viihtyvät loistavasti muissa tiloissa kuin omissa pommisotkuhuoneissaan. Ja asunnon siistinä pitämiseen menee minulta, työssäkäyvältä monen lapsen äidiltä, puolisen tuntia päivässä. Se on kai asenne tai joku, en tykkää tavarakasoista nurkissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nautin siististä ja järjestetystä kodista ja siivoankin kodin aina siistiin kuntoon kun olen kotona lasten kanssa.
Käyn välillä töissä ja harrastuksissa ja mies saa jo muutamassa tunnissa lasten kanssa semmosen sotkun aikaan ettei ole tosikaan. mies ei keräile tavaroita, ei laskosta pyykkejä kaappiin eikä viitsi katsoa kauheesti lasten tekemisiä, antaa heidän vapaasti touhuilla kaikenlaista.
Se ku joku sattuis tulemaan minun työpäivän jälkeen meille niin vois kauhistua. Mua häiritsee monestikin miehen tapa elää mutta ei kai se minunkaan tapa välttämättä se ainut oikea tapa ole. :)
on perussiistiä. 2 taaperoista kyllä sotkee aika paljon mutta ihan hyvin mä kerkiän niiden sotkut siivota. Mies ei sotke, mutta ei kyllä juuri siivoakaan. En voisi elää likaisessa kodissa missä kaikki tavarat etsii paikkaansa.. On meilläkin toki muutama ns. romuläjä kaapissa johon tulee aina laitettua jotain pikku krääsää. Ja vielä keskeneräinen remontti tekee välillä sotkua, mutta silti meillä on aina sen näköistä ettei hävetä tarvi.
Tää oli kuin minun kirjoittamani ;)
Nautitaan elämästämme, tuostakin kirjapinosta pöydällä, jonka vieminen hyllyyn vaatisi kitaran ja basson siirtämistä toisaalle ...
Päästäkseen tuohon yhteen hyllyyn käsiksi:-P
Bassojakin on sekä kontra- että sähkö-, samoin kitaraa, selloa jne plus ne liikuntavehkeet, samoin maalaus- ja ompelutouhua harrastetaan.
Jäi vielä mainitsematta että meitä siis asuu tässä 2 aikuista ja 2 koululaista, joten noilla "pienilläkin" riittää sitä omaa tavaraa:-P
t.56, iloisessa(?) sekamelskassaan
mielenterveysongelmia näillä sottapytyillä.