Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Olen kuullut monia hyviä perusteluita, miksi ruotsia kannattaa opiskella

Vierailija
10.04.2011 |

mutta en ole kuullut yhtään järkevää perustelua, miksi jokaisen oppilaan koko Suomessa pitäisi opiskella ruotsia PAKOLLA yläasteelta yliopistoihin saakka.

Kommentit (53)

Vierailija
41/53 |
10.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yleensä näillä suomenkielisillä on jonkinlainen kytkös suomenruotsalaisiin/ruotsalaisiin esimerkiksi puoliso.

Malliesimerkki: Kimmo Sasi. Umpisuomenkielinen, josta tuli vaimon avulla niin hyvä suomenruotsalainen, että kelpasi Folktingetin varapuheenjohtajaksi.

Vierailija
42/53 |
10.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ovat eri kieliryhmistä.

Minä aloitin englannin kolmannelta, ruotsin seiskalta ja ranskan lukiossa. Ranskan vaihtoehtona oli saksa, muita kieliä ei ollut valittavana. Ehkä ruotsista olisi jotain hyötyä saksan opinnoita..

Sitä paitsi ruotsin osaaminen tukee ja antaa pohjaa kieliin, joita yleensä tarjotaan suomalaisille sen tilalle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/53 |
10.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ruotsi on kyllä ehdottomasti helpoin kieli suomalaiselle. Ja tämä siksi, että käsitteellisesti lähes jokainen sana kääntyy suomesta ruotsiksi ja ruotsista suomeksi suoraan (pitkä yhteinen historia, lait ja asetukset kirjotiettu aina yhtä aikaa molemmilla kielillä, joten käsitteet ovat muodostuneet vastaamaan toisiaan).

Vierailija
44/53 |
10.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä logiikka ei avaudu minulle.

Pakkoruotsin puolustajien argumenteissa harvoin on mitään logiikkaa.

Vierailija
45/53 |
10.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ruotsalaisille. Kumma kun eivät ole tuolla lahden takana vielä oivaltaneet tätä. Siinähän tulisi suomen kieli sitten lähes ilmaiseksi ja suomen kielen kautta taas portti muihin kieliin olisi auki.

kieli suomalaiselle. Ja tämä siksi, että käsitteellisesti lähes jokainen sana kääntyy suomesta ruotsiksi ja ruotsista suomeksi suoraan (pitkä yhteinen historia, lait ja asetukset kirjotiettu aina yhtä aikaa molemmilla kielillä, joten käsitteet ovat muodostuneet vastaamaan toisiaan).

Osaan ruotsia paremmin luultavasti englantia ja saksaa, mutta silti ruotsiksi kirjoittaminen on kaikkein helpointa juuri siksi, että suomenkielisenä minulla on tarkka tuntuma ruotsin sanoihin ja käsitteisiin. Toki poikkeuksia on, mutta verrattuna neljään muuhun kieleen, joita osaan, ruotsi todella on helpointa.

Kielioppikin on helppoa verrattuna saksaan tai venäjään. Ruotsin kirjoitusasu helppoa verrattuna ranskaan ja venäjään (jossa on vielä eri kijraimet kuin meillä!). Englanti on niin täynnä poikkeuksia ja sanoja, joita käytetään eri tavoin kuin suomessa, että sen todella hyvä osaaminen vaatii aivan jatkuvaa työstöä ja silti olen usein epävarma, vastaako valtisemani sana sitä, mitä oikeasti tarkoitan.

Sitä paitsi ruotsin osaaminen tukee ja antaa pohjaa kieliin, joita yleensä tarjotaan suomalaisille sen tilalle.

Vierailija
46/53 |
10.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

että nuo "virkamiesruotsit" on juuri niitä, joille päättävien tahojen keskuudessa naureskellaan. Mä olen saanut kurssiarvosanaksi parhaan mahdollisen, jolla saa todistukeen ruotsista hyvät taidot ja lisäki pari koko lukuvuoden mittaista kurssia ruotsista, eikä silti mulla ole ollut edes sellaista kielitaitoa, että olisin päässyt paikallisella kaupungintalolle tekemään opintoihin kuuluvaan harjoittelua (hain muistaakseni 4 kesänä ja palkkakuluja oli yhden kuukauden palkka).

Nyt voisi vain vielä kysyä, että miksi sitä ruotsia pakolla opetetaan, kun pelkällä kouluopetuksella ei edes yliopistotasolla voida päästä siihen kielitaitoon, joka kelpaa yhteiskuntaa palvelemaan.

Kun aloitin yliopisto-opintoni, kaikissa vieraissa kielissä oli lähtötasokoe. Jos tuon kokeen selvitti riittävän hyvin, ei tarvinnut osallistua kurssille ja opintopisteet kilahtivat opintorekisteriin pelkän kokeen perusteella. Ruotsissa koe oli kaksiosainen: ensin oli kirjallinen koe, jonka läpäisemällä saattoi päästä suulliseen kokeeseen. Jos suullinenkin meni riittävän hyvin, ei tarvinnut osallistua enää kurssille. Itse suoritin tuon kokeen ihan tavallisella B-ruotsilla. Kouluopetuksella voi siis "päästä siihen kielitaitoon, joka kelpaa yhteiskuntaa palvelemaan".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/53 |
10.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

on se, että niiden myötä kaikki ovat muka tasaveroisessa asemassa, mutta kuitenkin suomenruotsalainen voidaan aivan tarvittaessa valita jonon ohi, koska osaa paremmin ruotsia.



Jos pakkoruotsia/virkamiesruotsia ei olisi, niin tällainen suomenruotsalaisten suosiminen ei olisi laillisesti mahdollista.

Vierailija
48/53 |
10.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

että ovatko "kaikki" suomenruotsalaiset yhtä kuin RKP:n mielipiteet? Luulisin että ei, mutta olisi kiva kuulla vähän liberaalimmastakin ajattelusta. Ei tässä maassa kukaan muukaan voi saada tahtoaan aina täydellisesti läpi ja säästökohteita on pitkä lista.


75 % suomenruotsalaisista äänestää RKP:tä, eli ei ole kovin pahaa liioittelua leimata kaikkia RKP:n mielipiteiden mukaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/53 |
10.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Että valitaan kriteeri, joka on vain harvoilla (suomenruotsalainen ruotsinkielentaito) ja pidetään huoli että se pysyykin vain harvoilla (sivuutetaan muiden ansioiden arvo työnhaussa) ja sitten muka tasa-arvoisesti avataan viranhaku kaikille, mutta valinta perustuu tämän pienten piirien käsissä pysyvän ominaisuuden hallintaan.

on se, että niiden myötä kaikki ovat muka tasaveroisessa asemassa, mutta kuitenkin suomenruotsalainen voidaan aivan tarvittaessa valita jonon ohi, koska osaa paremmin ruotsia.

Jos pakkoruotsia/virkamiesruotsia ei olisi, niin tällainen suomenruotsalaisten suosiminen ei olisi laillisesti mahdollista.

Vierailija
50/53 |
10.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Että valitaan kriteeri, joka on vain harvoilla (suomenruotsalainen ruotsinkielentaito) ja pidetään huoli että se pysyykin vain harvoilla (sivuutetaan muiden ansioiden arvo työnhaussa) ja sitten muka tasa-arvoisesti avataan viranhaku kaikille, mutta valinta perustuu tämän pienten piirien käsissä pysyvän ominaisuuden hallintaan.

Joo, ja olen erittäin pettynyt Arhinmäen kannanottoon, että hän kannattaa pakkoruotsia tämän tasa-arvon vuoksi, eli että kukaan ei sulkisi itseltään pois mahdollisuutta hakea näitä virkoja.

Miksi vasemmiston edustaja ei tajua isompaa kuvaa, eli sitä, että koko nykyinen järjestelmä asettaa suomenkielisen eriarvoiseen asemaan?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/53 |
10.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

on ihan hyvä, että kaikki opettelevat yhtä yhteistä vierasta kieltä ja minun puolestani se voi ihan hyvin olla se ruotsi. Kaikkien, tai edes ison osan, ei tarvitse ruotsia oppia kummoisesti, mutta hyvä, että siihen annetaan kaikille mahdollisuus

Vierailija
52/53 |
10.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

on ihan hyvä, että kaikki opettelevat yhtä yhteistä vierasta kieltä ja minun puolestani se voi ihan hyvin olla se ruotsi.

Miksei se voisi olla englanti?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/53 |
10.04.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voihan se olla, mutta mikei se voi olla yhä ruotsi?

Koska englanti on noin 1000000 kertaa tarpeellisempi ja sillä pärjää myös kaikkialla siellä, missä pärjäisi ruotsilla.