Olen kuullut monia hyviä perusteluita, miksi ruotsia kannattaa opiskella

kieli suomalaiselle. Ja tämä siksi, että käsitteellisesti lähes jokainen sana kääntyy suomesta ruotsiksi ja ruotsista suomeksi suoraan (pitkä yhteinen historia, lait ja asetukset kirjotiettu aina yhtä aikaa molemmilla kielillä, joten käsitteet ovat muodostuneet vastaamaan toisiaan).

Osaan ruotsia paremmin luultavasti englantia ja saksaa, mutta silti ruotsiksi kirjoittaminen on kaikkein helpointa juuri siksi, että suomenkielisenä minulla on tarkka tuntuma ruotsin sanoihin ja käsitteisiin. Toki poikkeuksia on, mutta verrattuna neljään muuhun kieleen, joita osaan, ruotsi todella on helpointa.

Kielioppikin on helppoa verrattuna saksaan tai venäjään. Ruotsin kirjoitusasu helppoa verrattuna ranskaan ja venäjään (jossa on vielä eri kijraimet kuin meillä!). Englanti on niin täynnä poikkeuksia ja sanoja, joita käytetään eri tavoin kuin suomessa, että sen todella hyvä osaaminen vaatii aivan jatkuvaa työstöä ja silti olen usein epävarma, vastaako valtisemani sana sitä, mitä oikeasti tarkoitan.

Sitä paitsi ruotsin osaaminen tukee ja antaa pohjaa kieliin, joita yleensä tarjotaan suomalaisille sen tilalle.

Ruotsi on kyllä ehdottomasti helpoin kieli suomalaiselle.

Jos näin on, miksi niin kovasti pelätään antaa oppilaille valinnan mahdollisuutta? Tokihan helppo kieli valitaan mieluummin kuin vaikea, eikö niin? Eli miksi niin kova vastustus pakollisuuden poistamista vastaan?

Sitä paitsi ruotsin osaaminen tukee ja antaa pohjaa kieliin, joita yleensä tarjotaan suomalaisille sen tilalle.

Miksi ihmeessä juuri ruotsi tukisi ja antaisi pohjaa? Ihan vastaavasti ne muut kielet tukevat ja antavat pohjaa.

Kouluaineena ruotsi oli mielestä ja helppoa, intoa ja asennetta olisi ollut käyttää sitä työelämässä, mutta kaksikieliselle alueelle muutettuani en jostain syystä päässyt ikinä koulutustani vastaavaan työelämään sitä käytännön kielitaitoa harjoittelemaan.



Hyväkään ruotsin kielen taito ja edellytys oppia vielä paremmaksi ei riitä, sillä kyse on syntyperäisestä suomenruotsalaisuudesta, jonka avulla ovet työelämässä aukeavat muista valintakriteereistä (koulutus, työkokemus, muu kielitaito) riippumatta. Että sori vaan, minun tapauksessani syrjiminen johti siihen, että mielipiteeni asiasta muuttui.

jossa ruotsia -edes vapaaehtoisena- tarjotaan toisen kielen oppimisen välineeksi. Nimenomaan niin, että opit paremmin haluamasi kielen, kun ensin opit tämän ruotsin.

Ruotsi on kyllä ehdottomasti helpoin kieli suomalaiselle.

Jos näin on, miksi niin kovasti pelätään antaa oppilaille valinnan mahdollisuutta? Tokihan helppo kieli valitaan mieluummin kuin vaikea, eikö niin? Eli miksi niin kova vastustus pakollisuuden poistamista vastaan?

Sitä paitsi ruotsin osaaminen tukee ja antaa pohjaa kieliin, joita yleensä tarjotaan suomalaisille sen tilalle.

Miksi ihmeessä juuri ruotsi tukisi ja antaisi pohjaa? Ihan vastaavasti ne muut kielet tukevat ja antavat pohjaa.

Hyväkään ruotsin kielen taito ja edellytys oppia vielä paremmaksi ei riitä, sillä kyse on syntyperäisestä suomenruotsalaisuudesta, jonka avulla ovet työelämässä aukeavat muista valintakriteereistä (koulutus, työkokemus, muu kielitaito) riippumatta. Että sori vaan, minun tapauksessani syrjiminen johti siihen, että mielipiteeni asiasta muuttui.

Tästähän oli kyse Keskustan ja RKP:n Oulu/Kokkola-kiistassa. Oulussa olisi ollut suomenkieliset ruotsintaitoiset virkailijat, mutta tämä ei kelvannut RKP:lle. Piti olla suomenruotsalaiset virkailijat!

Nyt voisi vain vielä kysyä, että miksi sitä ruotsia pakolla opetetaan, kun pelkällä kouluopetuksella ei edes yliopistotasolla voida päästä siihen kielitaitoon, joka kelpaa yhteiskuntaa palvelemaan.

Nyt voisi vain vielä kysyä, että miksi sitä ruotsia pakolla opetetaan, kun pelkällä kouluopetuksella ei edes yliopistotasolla voida päästä siihen kielitaitoon, joka kelpaa yhteiskuntaa palvelemaan.

Sen avulla pidetään yllä kaksikielisen maan kulissia. Tämän on osa RKP-poliitikoista lipsauttaneet ihan ääneenkin.

Suomi ei ole aidosti kaksikielinen, mutta pakkoruotsin avulla voimme leikkiä sellaista. Onko tässä sitten mitään järkeä...

sen mukaan. Ruotsin kielen aseman oikeutuksesta ja tulevaisuudesta ei ole vähään aikaan ollut niin paljon julkista keskustelua kuin nyt, joten vaalitulos voi puhua osaltaan myös yleisestä mielipiteestä ko. kysymykseen.

sen mukaan. Ruotsin kielen aseman oikeutuksesta ja tulevaisuudesta ei ole vähään aikaan ollut niin paljon julkista keskustelua kuin nyt, joten vaalitulos voi puhua osaltaan myös yleisestä mielipiteestä ko. kysymykseen.

Valinnavaraa löytyy: jokaisessa puolueessa (pl. RKP), enemmistö ehdokkaista vastustaa pakkoruotsia!

että ensin piti järjestää koulutusta ja kielikoe palveluvalmiuden toteamiseksi ja sitten kun kielikoe meni ilmeisesti liian hyvin, lakaistiin koko kielikoe maton alle ja todettiin vain ettei kielikokeesta huolimatta voida luottaa että ruotsinkieliset saavat riittävän hyvää palvelua. Muistan ainakin lehtiotsikon, että Oulun virkamiehet menestyivät kielikokeessa.

Eli mielipiteet, mittausmenetelmät ja argumentit voivat vaihtua, mutta lopputulos on aina sama ja ennalta tiedossa.

Hyväkään ruotsin kielen taito ja edellytys oppia vielä paremmaksi ei riitä, sillä kyse on syntyperäisestä suomenruotsalaisuudesta, jonka avulla ovet työelämässä aukeavat muista valintakriteereistä (koulutus, työkokemus, muu kielitaito) riippumatta. Että sori vaan, minun tapauksessani syrjiminen johti siihen, että mielipiteeni asiasta muuttui.

Tästähän oli kyse Keskustan ja RKP:n Oulu/Kokkola-kiistassa. Oulussa olisi ollut suomenkieliset ruotsintaitoiset virkailijat, mutta tämä ei kelvannut RKP:lle. Piti olla suomenruotsalaiset virkailijat!

että ovatko "kaikki" suomenruotsalaiset yhtä kuin RKP:n mielipiteet? Luulisin että ei, mutta olisi kiva kuulla vähän liberaalimmastakin ajattelusta. Ei tässä maassa kukaan muukaan voi saada tahtoaan aina täydellisesti läpi ja säästökohteita on pitkä lista.

että eivät halua oppia mitään muutakaan uutta. Pohjanmaan rannikolta on vuosisatoja menty muualle, ihan ulkomaillekin, ja aito avoimuus uudelle on syntynyt luonnostaan, kun taas Itä-Suomessa on pelätty vuosisadat ryssää ja koitettu vetää rajat kiinni. Vahingossakaan mistään ei saa mitään ulkopuolista tulla Suomeen.

Itä-Suomen kunnat juuri jättivät yhteisen anomuksen opetusministerille venäjän opiskelun sallimisesta. Eli siellä HALUTAAN opiskella kieliä, mutta nykyinen kieli (ruotsi) on väärä kieli heidän tarpeisiinsa.

kun niille valkenee, että venäjä on sata kertaa vaikeampi kieli kuin ruotsi, siitä halutaan taas eroon

Itse olen länsi-Suomesta aikoinani itä-Suomeen muuttanut ja tänne jäänyt. Ruotsia olen opiskellut AMK tasolle asti ja osaan kommunikoida hyvin ja ymmärrän kiitettävästi. Kertaakaan en ole täällä asuessani ruotsinnkieltä tarvinnut, mutta useissa työpaikoissa venäjän kieltä kylläkin. Venäjää en osaa ja sen vuoksi on osa työpaikoista mennyt kieltä osaaville. Itä-Suomessa pitäisi antaa ainakin vaihtoehto opiskella venäjää, omille lapsilleni valitsisin ehdottomasti venäjänkielen ruotsin sijaan täälläpäin Suomea!

että ensin piti järjestää koulutusta ja kielikoe palveluvalmiuden toteamiseksi ja sitten kun kielikoe meni ilmeisesti liian hyvin, lakaistiin koko kielikoe maton alle ja todettiin vain ettei kielikokeesta huolimatta voida luottaa että ruotsinkieliset saavat riittävän hyvää palvelua. Muistan ainakin lehtiotsikon, että Oulun virkamiehet menestyivät kielikokeessa.

Eli mielipiteet, mittausmenetelmät ja argumentit voivat vaihtua, mutta lopputulos on aina sama ja ennalta tiedossa.

Joo, siis ne oululaiset kävivät vielä erikseen kertauskursseillakin tätä uudistusta varten, koska halusivat varmistaa ruotsinkielisen palvelun ja taito siis todettiin hyväksi, mutta ei kelvannut RKP:lle.

että ovatko "kaikki" suomenruotsalaiset yhtä kuin RKP:n mielipiteet? Luulisin että ei, mutta olisi kiva kuulla vähän liberaalimmastakin ajattelusta. Ei tässä maassa kukaan muukaan voi saada tahtoaan aina täydellisesti läpi ja säästökohteita on pitkä lista.

Ruotsinkielisiä mantereella noin 5%, ja RKP:n kannatus reilu 4%. Suomenkielinen ei RKP:tä äänestä edes aseella uhkaamalla.

Eli ei kaikki, mutta lähes kaikki antavat tukensa RKP:n politiikalle.

ja sitten kun ilmeni, että jotain osataankin, nostettiin taas rimaa, että tarvitaankin syntyperäinen ruotsin kielen taito.



Mitenkähän Suomessa saa esim englannin kielellä asiansa selväksi, kun varmaan aika harva natiivi on kahvilan kassalla tai sairaalan osastolla englantia puhuvaa auttamassa?

mutta olen kuullut, että viro ei ole helpompaa, koska siinä suomea äidinkieltä puhuvan on vaikea oppia eroon kieliopissa ja sanastossa niistä kohdista, jotka menevätkin virossa ja suomessa erilailla.



Sitä en tiedä, vastaako viro käsitteellisesti suomea yhtä tarkasti kuin ruotsi.

mutta olen kuullut, että viro ei ole helpompaa, koska siinä suomea äidinkieltä puhuvan on vaikea oppia eroon kieliopissa ja sanastossa niistä kohdista, jotka menevätkin virossa ja suomessa erilailla.

Vastaavalla tavalla saksa ja ruotsi menevät sekaisin. Eli on ihan valetta selittää, että ruotsin opiskelu tukee saksan oppimista.

Kyllä saksan oppii parhaiten opiskelemalla saksaa, eikä lukemalla ensin "välikielenä" ruotsia.

Nyt voisi vain vielä kysyä, että miksi sitä ruotsia pakolla opetetaan, kun pelkällä kouluopetuksella ei edes yliopistotasolla voida päästä siihen kielitaitoon, joka kelpaa yhteiskuntaa palvelemaan.

Kun aloitin yliopisto-opintoni, kaikissa vieraissa kielissä oli lähtötasokoe. Jos tuon kokeen selvitti riittävän hyvin, ei tarvinnut osallistua kurssille ja opintopisteet kilahtivat opintorekisteriin pelkän kokeen perusteella. Ruotsissa koe oli kaksiosainen: ensin oli kirjallinen koe, jonka läpäisemällä saattoi päästä suulliseen kokeeseen. Jos suullinenkin meni riittävän hyvin, ei tarvinnut osallistua enää kurssille. Itse suoritin tuon kokeen ihan tavallisella B-ruotsilla. Kouluopetuksella voi siis "päästä siihen kielitaitoon, joka kelpaa yhteiskuntaa palvelemaan".

Nyt voisi vain vielä kysyä, että miksi sitä ruotsia pakolla opetetaan, kun pelkällä kouluopetuksella ei edes yliopistotasolla voida päästä siihen kielitaitoon, joka kelpaa yhteiskuntaa palvelemaan.

Kun aloitin yliopisto-opintoni, kaikissa vieraissa kielissä oli lähtötasokoe. Jos tuon kokeen selvitti riittävän hyvin, ei tarvinnut osallistua kurssille ja opintopisteet kilahtivat opintorekisteriin pelkän kokeen perusteella. Ruotsissa koe oli kaksiosainen: ensin oli kirjallinen koe, jonka läpäisemällä saattoi päästä suulliseen kokeeseen. Jos suullinenkin meni riittävän hyvin, ei tarvinnut osallistua enää kurssille. Itse suoritin tuon kokeen ihan tavallisella B-ruotsilla. Kouluopetuksella voi siis "päästä siihen kielitaitoon, joka kelpaa yhteiskuntaa palvelemaan".

Pointti olikin se, että tuo yliopiston hyväksymä ruotsin "taito" eri riitä RKP:lle. Eli pitää olla suomenruotsalainen virkailija, suomenkielinen ei kelpaa yhteiskuntaa palvelemaan.

Yleensä näillä suomenkielisillä on jonkinlainen kytkös suomenruotsalaisiin/ruotsalaisiin esimerkiksi puoliso.

että ovatko "kaikki" suomenruotsalaiset yhtä kuin RKP:n mielipiteet? Luulisin että ei, mutta olisi kiva kuulla vähän liberaalimmastakin ajattelusta. Ei tässä maassa kukaan muukaan voi saada tahtoaan aina täydellisesti läpi ja säästökohteita on pitkä lista.

Ruotsinkielisiä mantereella noin 5%, ja RKP:n kannatus reilu 4%. Suomenkielinen ei RKP:tä äänestä edes aseella uhkaamalla.

Eli ei kaikki, mutta lähes kaikki antavat tukensa RKP:n politiikalle.