Onko minulla oikeus saada opettajan virka?
Olen hoitanut samaa viransijaisuutta jo kolme vuotta. Nyt virka on laitettu auki, kun viranhaltija jäi eläkkeelle. Kuuluuko paikka minulle, kun olen sitä hommaa jo monta vuotta hoitanut? Rehtori on vihjaillut, että kannattaa hakea, mutta entä jos ohitseni kiilaa joku toinen?
Kommentit (59)
[quote author="Vierailija" time="08.04.2011 klo 20:33"]
On kuitenkin niin, että jos joku on esim. paperiensa perusteella pätevämpi, hänelle virka tulee antaa. Ja näiden kanssahan monesti kikkaillaan. Joissakin kunnissa puoluepolitiikka ratkaisee, niin kuin joku tossa jo sanoikin. Toisaalta pahimmissa tapauksissa joku siv.lautakunnan pj:n kummilapsi on kiilannut muiden ohi ilman mitään sen kummempaa syytä.
Jotenkin oikeudenmukaistahan olisi, että SINÄ sen viran saisit. Luultavasti saatkin, mikäli kukaan ei siellä mitään suhmuroi kulissien takana.
[/quote]
Tämä ei pidä paikkaansa, että papereiden puolesta ansiotuneempi pitäisi valita, ei edes pätevämpää eikä kokeneempaa. Hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan kaikki epäpätevät olivat samanarvoisia siinäkin tapauksessa, että joku on jo valmis maisteri ja kokenut opettaja, mutta luokanopettajan pätevyys puuttuu ja joku epäolennainen ansio voi ratkaista. Samoin kaikki kelpoisuusehdot täyttävät hakijat ovat samanarvoisia riippumatta papereista. Se pitää vaan pystyä perustelemaan, että kyse ei ole syrjinnästä, jos valituksi tullut on eri sukupuolta kuin se, joka on valittu.
Viranhaussa on todellakin vain kaksi kategoriaa: A) pätevät ja B) epäpätevät, joista joku voidaan valita enintään vuodeksi, jos ei ole saatavilla pätevää. Molempien ryhmien hakijat ovat sitten keskenään samanarvoisia ja joku aika omituinen perustelu voi ratkaista, kunhan se vaan on laillinen.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2011 klo 20:25"]
Minä kysyn sen vuoksi asiaa, että muistan lukeneeni, että sijainen on pakko vakinaistaa, jos samaa työtä on tehnyt jo monta vuotta. En tiedä koskeeko se tämänkaltaista tilannetta, enkä ole varma muistanko oikein koko uutistakaan.
ap
[/quote]
Tuo sun lukemasi koski määräaikaisia työsuhteita, ei sijaisuuksia. Sijainenhan on korvaamassa jotain vakituista työntekijää, joka on esim. pitkällä sairaslomalla, perhevapailla tai muulla. Kukaan työnantaja ei ole pakotettu ottamaan lisää vaikinaisia työntekijöitä vain siksi, että joku työntekijä sattuu tekemään pari lasta ja on niiden vuoksi 4 vuotta pois työelämästä. Sijaisuus on aina vain sijaisuus.
Mutta määräaikaisten työsuhteiden ketjuttaminen on eri asia. Siinä oli sellainen sääntö, että määräaikaisuuksia ei saa ketjuttaa ilman kunnon syytä. Ja jos on ketjutettu kolmesti, niin oikeus on joskus katsonut, että käytännössä kyse on vakinaisesta työstä ja työsuhteesta. Mutta tuokin on yksityisen puolen juttuja.
Kunnallisissa viroissa on taas omat sääntönsä, että miten niitä perustetaan ja täytetään. Tuo yllä oleva työsuhteita koskeva juttu ei ollut siinä sun lukemassa lehdessä virkoihin liittyvä juttu.
Se opettajien viranhaku on aivan perseestä: virkaa ei saa usein pätevin, ei talossa ollut eikä se, jolla on pisin työkokemus tai joka on muuten hyvä työssään. Viran saa se, joka osaa nuolla rehtorin persettä (rehtori hyvin usein saa nykyään yksin päättää...).
Ap tarkoittaa ehkä sitä, että jos työ-tai virkasuhteita ketjutetaan ilman pätevää syytä, niin jossain vaiheessa työ on muuttunut toistaiseksi voimassa olevaksi eli on vakinaistettava. Sinulla on varmaan peruste jokaiselle vuodelle erikseen ja olet ollut saman henkilön esim. sairasloman sijainen. Tällöin syy on pätevä, eikä viran hoito pitkäänkään sijaisena suoraan oikeuta tulla valituksi virkaan. Toki, jos koulussa tai kaupungissa ei ole muita, jotka ovat oikeutettuja tulemaam valituiksi, eikä paikkakunnalla jyllää poliittinen tai uskonnollinen mafia, sinulla on hyvät mahdollisuudet saada vakituinen virka nyt kun se tulee haettavaksi.
Ei sulla mitää automaattista oikeutta siihen virkaan ole. Se virka on laitettu hakuun ja sinä voit sitä hakea. Pätevin ja paras valitaan, ainakin toivottavasti. Varmaan sinulla on etuna se, että tunnet paikan ja koulun tavat. Sua ei tarviopettaa tavoille. Mutta ei se vielä virkaa takaa.
Hah, tämä asia on ehkä jo ratkennut vuonna nakki ja kivi
No, ap, miten kävi? saitko viran?
Opettajilla on tietyt pätevyysvaatimukset, eli maistereilla pitää olla pedagoginen koulutus ja aineenopettajilla tietenkin omasta pääaineestaankin ja mahdollisista sivuaineista vaadittavat opintopisteet kasassa. Ensin hakijoista valitaan siis ne, jotka nämä kriteerit täyttävät. He ovat kaikki yhtä päteviä. Sen jälkeen alkaakin kova peli, eli pätevien hakijoiden joukosta sen sopivimman löytäminen. Siinä voi ratkaista puhtaasti työkokemusvuodet, sopivat aineyhdistelmät, hyväksi jo todettu sijaisuuden hoito tms. Ehkä jossain vielä puoluetaustakin, mutta se pitää kyllä naamioida hyvin :) Mtään yhtä läpinäkyvää kriteeriä ei kuitenkaan ole, vaan kouluilla on aika vapaat kädet valita pätevistä hakijoista heille se kaikkein mieluisin.
Mitenköhän ap:n kävi?
Olen mä nähnyt senkin, että hakijoista on todella valittu se "sopivin" eikä pätevin. Entisellä kotipaikkakunnallani oli reksin virka haussa. Siihen oli ennalta päätetty valita eräs tietty nainen, tämä ei vaan ollut vielä ihan pätevä. Joku osa tutkinnosta puuttui, oli sitä kyllä juuri tekemässä. Nainen vaan sattui olemaan paikkakuntalainen ja kepun jäsenkortti taskussa ja oli muutenkin henkilö joka teki mitä käskettiin. Nainen valittiin, vaikka hakijoina oli myös päteviä. Eräs hakijana ollut mies valitti ja valitus meni läpi. Haku piti uusia, mutta sitä vähän lykättiin tekosyillä, jotta nainen ehtisi saada tutkintonsa valmiiksi. Joten nainen sai toisessakin haussa viran, nyt pätevänä. Mahtoi olla kiva olla töissä kun kaikki tiesi miksi se sen homman sai :) Lähinnä siksi, että oli niin ohjailtavissa oleva, nukke joka teki mitä kepukaverit halus.
Puoluetausta ja suhteet TODELLAKIN merkitsee. Kauneus on katsojan silmässä ja olen läheltä seurannut, kun juuri valmistuneet kävelee sopivilla suhteilla virkoihin ohi hyvillä suosituksilla olevien, paremmilla papereilla varustettujen ja selvästi kokeneempien ohi. Niin se vaan on.
Samoin eräs ystäväni hoiti opettajan sijaisuutta koko talven ja vakiope jäikin sitten eläkkeelle. Ajatteli olevansa vahvoilla ja rehtori tykkäsi hänestä kovasti. Mutta... sitten iski paikallisen valtuuston puheenjohtaja, koska hänen veljentyttö oli juuri valmistumassa yliopistosta. Tottakai tyttö valittiin. Rehtori oli kai esittänyt sijaista, mutta äänin 6-3 lautakunta valitsi napamiehen sukulaisen.
Täytyy silti muistaa, ettei noi aina noin kuumia perunoita ole. Eli hae ihmeessä ap, jos kerran reksikin sitä suositti!
Sijaista ei voi vakinaistaa jos ei ole avointa virkaa. Sen sijaan määräaikaisuuksia ei saisi montaa ketjuttaa vaan määräaikaiset pitäisi vakinaistaa. Useinhan määräaikaisuuksia perustellaan oppilasmäärän vaihtelulla mutta jos on tarvetta palkata tuntiopettaja samaan aineeseen monta vuotta peräkkäin ei oppilasmäärä ilmeisemmin paljon vaihtele.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2011 klo 20:25"]
Minä kysyn sen vuoksi asiaa, että muistan lukeneeni, että sijainen on pakko vakinaistaa, jos samaa työtä on tehnyt jo monta vuotta. En tiedä koskeeko se tämänkaltaista tilannetta, enkä ole varma muistanko oikein koko uutistakaan.
ap
[/quote]
Kokemus on osoittanut, ja sivustakin seurattu, ettei virantäytössä ole mitään oikeudenmukaisuutta tässä maassa. Varmaankin vain pienempi osa täytöistä tehdään aidosti lain kirjainta noudattaen ja enemmistö lain kirjainta hipoen jos kohta täysin lainvastaisesti hyväveliperiaatteella.
Lakia ei noudateta juuri missään opettajien virkanimityksissä. Poliittiset puolueet ovat jakaneet reviirit ja erityisesti tiettyjen oppiaineiden osalta, kuten historian-yhteiskuntaopin, uskonnon-et-psykologian ja ruotsin-englannin sekä biologia-maantiedon lehtoreiden viroissa lähestulkoon kaikkialla noudatetaan paikallisten hyväveliverkostojen sääntöjä, jolloin kyseeseen tulevat porvaripuolueiden paikallisen vallan turvaaminen. Koulutuksella, pätevyydellä, työkokemuksella ei ole mitään merkitystä näissä asioissa. Suomi on itäeurooppalainen korruptiovaltio, jossa kansalaiset eivät vaivaudu vaatimaan demokratian oikeaa toteuttamista.
ja epäpäteviä. Muodollisen pätevyyden lisäksi muut seikat ratkaisevat.
Minulle on vihjailtu, että olen saanut virkani ulkonäön perusteella. Itse en siihen usko. Olin pätevä ja vakuuttava haastatteluissa. Mutta näinkin voisi siis olla, tarkoitan.
Lakia ei noudateta juuri missään opettajien virkanimityksissä. Poliittiset puolueet ovat jakaneet reviirit ja erityisesti tiettyjen oppiaineiden osalta, kuten historian-yhteiskuntaopin, uskonnon-et-psykologian ja ruotsin-englannin sekä biologia-maantiedon lehtoreiden viroissa lähestulkoon kaikkialla noudatetaan paikallisten hyväveliverkostojen sääntöjä, jolloin kyseeseen tulevat porvaripuolueiden paikallisen vallan turvaaminen. Koulutuksella, pätevyydellä, työkokemuksella ei ole mitään merkitystä näissä asioissa. Suomi on itäeurooppalainen korruptiovaltio, jossa kansalaiset eivät vaivaudu vaatimaan demokratian oikeaa toteuttamista.
opettajat valitaan porvareista?
Pätevin hakija saa viran. Ehkä sinunkin olisi kannattanut kääntyä oman ammattijärjestösi puoleen tämän kysymyksen kanssa, eikä jonkin saamarin Vauva-lehden. Kas ettei kakkosnelosen...Suomi24.
Ihmettelen älykkyystasoasi, jos muka olet pätevä opettaja. Silloin pitäisi tolkkua olla reilusti yli keskitason.
[quote author="Vierailija" time="09.04.2011 klo 15:50"]
Tosin toisenlaisiakin esimerkkejä on. Kaveri sai uskomatonta kyllä yliopistokaupungista suoraan vastavalmistuneena pitkän sijaisuuden historian opettajaksi. (tunnettua historian virkojen haluttavuus) Tai eka sijaisuus oli viikon, sitten se olikin kuukausi ja loppujen lopuksi jatkui 1,5 vuotta. Se oli käsittämätön onnenpotku. Lopuksi virka tuli auki, kun vakiope siirtyi eläkkeelle. Kaveria ei valittukaan vaan ihan toinen henkilö. Kaverille se oli kova isku, koska piti valintaansa aika varmana. Mietinkin etukäteen, ettei yliopistokaupungin lehtorinvirka historiasta ole mikään läpihuutojuttu vaan siinä on yhtä sun toista kähmintää ja saattaa jopa tulla poliittista painetta sivusta asiaan. Rehtori on virkamies, mutta sitäkin voidaan tarpeeksi korkealta painostaa, jos on sopivan henkilön siskonpoika ilman virkaa. Rehtorikin on aika aseeton, jos sopivan vaikutusvaltaiset henkilöt alkaa painostaan ja fiksu rehtori ei ala haastamaan riitaa niiden kanssa, jotka on niskan päällä.
[/quote]
Kaverillasi oli kokemusta työstä vasta 1,5 vuotta, ja jos virkaa haki pätevä, 20 vuoden kokemuksen omaava opettaja niin totta kai hänet valittiin eikä kaveriasi. Ei siinä ole tarvinnut rehtoria painostaa tai käyttää mitään hyvä veli -verkostoa edes.
Virkaan on vain epäpäteviä ja päteviä. Ei voida sanoa pätevämpi kuin joku toinen. Uskokaa nyt hyvänen aika!
[quote author="Vierailija" time="01.08.2013 klo 20:35"]
[quote author="Vierailija" time="09.04.2011 klo 15:50"]
Tosin toisenlaisiakin esimerkkejä on. Kaveri sai uskomatonta kyllä yliopistokaupungista suoraan vastavalmistuneena pitkän sijaisuuden historian opettajaksi. (tunnettua historian virkojen haluttavuus) Tai eka sijaisuus oli viikon, sitten se olikin kuukausi ja loppujen lopuksi jatkui 1,5 vuotta. Se oli käsittämätön onnenpotku. Lopuksi virka tuli auki, kun vakiope siirtyi eläkkeelle. Kaveria ei valittukaan vaan ihan toinen henkilö. Kaverille se oli kova isku, koska piti valintaansa aika varmana. Mietinkin etukäteen, ettei yliopistokaupungin lehtorinvirka historiasta ole mikään läpihuutojuttu vaan siinä on yhtä sun toista kähmintää ja saattaa jopa tulla poliittista painetta sivusta asiaan. Rehtori on virkamies, mutta sitäkin voidaan tarpeeksi korkealta painostaa, jos on sopivan henkilön siskonpoika ilman virkaa. Rehtorikin on aika aseeton, jos sopivan vaikutusvaltaiset henkilöt alkaa painostaan ja fiksu rehtori ei ala haastamaan riitaa niiden kanssa, jotka on niskan päällä.
[/quote]
Kaverillasi oli kokemusta työstä vasta 1,5 vuotta, ja jos virkaa haki pätevä, 20 vuoden kokemuksen omaava opettaja niin totta kai hänet valittiin eikä kaveriasi. Ei siinä ole tarvinnut rehtoria painostaa tai käyttää mitään hyvä veli -verkostoa edes.
[/quote]
Paitsi että kokemuksella ei yleensä ole mitään merkitystä: monessakin kaupungissa nykyään parin vuoden kokemuksella mennään kohisten ohi 20 vuoden kokemuksesta. Eikä auta valittaa. Selitykset kyllä löytyy.
Valitukset ovat usein itsensä yhtä päteväksi kuin valittu mieltävien hakijoiden tekemiä. Perustutkinto saattaakin olla sama, esim. fil.maist. mutta työkokemuksessa on eroa. Joku hakija on esim. työskennellyt lukiossa ja toinen peruskoulussa tai koulumaailman ulkopuolella. Kokemuksen lisäksi merkitsevää on, miten hakijat suoriutuvat haastattelusta. Poliittinen tai uskonnollinen vakaumus ei saa vaikuttaa valintaan. Tiedetään, tiedetään: Pohjois-Pohjanmaalla väitetään ainakin tiettyyn herätysliikkeeseen kuulumisen olevan valintaan vaikuttava tekijä.