Miten menee perintö. Nainen ja mies avioliitossa,kaksi yht. lasta.
Nainen/mies kuolee. Saako leski 150 000€ ja lapset kumpikin 75 000€? Vai saako leski oman osuutensa 150 000€ ja toinen kuolleen puolison osuus 150 000€ jaettuna 75000€ leskelle ja 75 000€ jaettuna kahdelle lapselle? Ei siis keskinäistä testamenttia.
Kiitos, jos joku osaa vastata.
Kommentit (23)
ei rintaperillisille luonnollisestikaan "pidä" antaa lakiosuutta, elleivät he sitä vaadi. Lakiosaa pitää vaatia.
Hallintaoikeustestamentilla ja omistusoikeuden siirtävällä testamentilla on selkeä ero!
Lesken hallintaoikeus parin yhteiseen asuntoon "rasittaa" sitä ja näin alentaa lasten perintöveroa.
Rautalangasta Yritänpä vääntää pääkohdat rautalangasta:
Jos testamenttia ei ole:
- leski ei peri
- lapset perivät VAINAJAN ja vain vainajan osuuden!
Jos leski on varakkaampi, hänen ei tarvitse luovuttaa omaisuuttaan perillisille.Jos hallintaoikeustestamentti on
- leski perii koko omaisuuden
- rintaperillisille on annettava lakiosuus, joka on puolet siitä, mitä heille muuten kuuluisi, eli aloittajan alkuperäinen laskelma pitää paikkansa.
- leski saa joka tapauksessa jäädä asumaan yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon.Vielä kertaus:
- Jos vainaja oli varakkaampi kuin leski, yhteenlaskettu omaisuus jaetaan tasan -> leski saa tasinkoa eli yhteensä puolet yhteenlasketusta omaisuudesta.
- Jos leski on varakkaampi, hänen ei tarvitse luovuttaa tasinkoa perillisille.Nämä kaikki löytyvät Suomen laista, perintökaaresta.
vaan hallitsee sitä.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2011 klo 21:40"]
Yritänpä vääntää pääkohdat rautalangasta:
Jos testamenttia ei ole:
- leski ei peri
- lapset perivät VAINAJAN ja vain vainajan osuuden!
Jos leski on varakkaampi, hänen ei tarvitse luovuttaa omaisuuttaan perillisille.
Jos hallintaoikeustestamentti on
- leski perii koko omaisuuden
- rintaperillisille on annettava lakiosuus, joka on puolet siitä, mitä heille muuten kuuluisi, eli aloittajan alkuperäinen laskelma pitää paikkansa.
- leski saa joka tapauksessa jäädä asumaan yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon.
Vielä kertaus:
- Jos vainaja oli varakkaampi kuin leski, yhteenlaskettu omaisuus jaetaan tasan -> leski saa tasinkoa eli yhteensä puolet yhteenlasketusta omaisuudesta.
- Jos leski on varakkaampi, hänen ei tarvitse luovuttaa tasinkoa perillisille.
Nämä kaikki löytyvät Suomen laista, perintökaaresta.
[/quote]
Hallimtaoikeustestamentissa leski ei peri puolisoaan, vaan saa hallintaoikeuden omaisuuteen. Esim. voi käyttää osakkeiden tuoton, mutta ei itse pääomaa. Vaikkapa rahastoissa, lapset, eli perilliset omistavat pääoman, mutta leski voi käyttää mahdollisen korkotuoton. Joutuu nyös vastaamaan hallitsemiensa kiinteistöjen kuluista, vaikkapa sen asuntona käyttämänsä kiinteistön asumiskuluista. Rintaperilliset joutuvat maksamaan perintöveron, leski ei, mutta leski vastaa näistä kuluista..