Haluaisin tulla vahingossa raskaaksi. Kukaan toivonut samaa?

sillä meidän lapsiluku on täysi. Silti en halua hormonaalista ehkäisyä enkä sterilisaatiota.

Alitajuisesti toivot=D

oli muka niin vaikeaa tehdä sitä virallista "päätöstä", kun ei koskaan mikään vauvakuume vaivannut. mut hei tulta päin vaan, lapsen saaminen on jotain mitä et vasrmasti tule katumaan:) parasta ikinä!!!

toimitte kun lapselle pitäisi antaa rokotus? Viedä hammaslääkäriin? Aloittaa koulu? Päättää harrastuksista? Siinäkö vaan suu auki odotatte että en minä nyt uskalla päättää, ehkä siinä tehdään näin tai noin, parempi odottaa?



Vinkki: Jos et uskalla ottaa vastuuta lapsesta, ei kannata sellaista tehdä.

Emme saa tehtyä päätöstä toisesta lapsesta, joten "helpointa" olisi jos luonto vaan hoitaisi asian ja toinen lapsi tulisi vahingossa meille, tai no "vahingossa" :)

toimitte kun lapselle pitäisi antaa rokotus? Viedä hammaslääkäriin? Aloittaa koulu? Päättää harrastuksista? Siinäkö vaan suu auki odotatte että en minä nyt uskalla päättää, ehkä siinä tehdään näin tai noin, parempi odottaa? Vinkki: Jos et uskalla ottaa vastuuta lapsesta, ei kannata sellaista tehdä.

on ihan luonnollista toivoa että asiat tavallaan ratkeaisivat itsestään. Eiköhän aika moni ole toivonut - tai siis toivonut, ettei itse tarvitse tehdä päätöstä.:)

Itse tein samoin. Jätin ehkäisyn pois ja sitten vaan oltiin ja ihmeteltiin. Ei mennyt kauaa, kun tärppäsi ja neiti on nyt 11kk :o)

Tässä pähkäillään halutaanko kolmas lapsi vai ei. Olis helppoa jos vaan huomais olevansa raskaana =)

Eli en kykene tekemään sitä päätöstä että "nyt tehdään lapsi" jne koska se pelottaa ja on niin lopullinen ja vakava päätös. Miehelle se olisi varmaani ihan ok eli minun ei tarvi huijata miestä vaan itseäni! Sen sijaan jos huomaisin nyt olevani raskaana niin pitäisin lapsen. Onko kukaan muu toivonut samaa? Olenko vähän kummallinen?

...kolmen vuoden takaa. Sitten tuli yksi papa-koe pelästys ja PCO-diagnoosi. Turhat pelot karisivat matkalle.

Esikoinen on nyt 10 kk.

Lukioikäisestä asti olen toivonut tulevani vahingossa raskaaksi. Ja ehkäisystä olen kuitenkin huolehtinut viimeisen päälle siihen asti, kunnes muutaman avioliittovuoden jälkeen uskallettiin ihan tietoisesti vihdoin tehdä se päätös yrittää lasta. Jotenkin se päätöksen teko on vaan vaikeaa ja olisi ollut jotenkin ihana helpotus, että "maailma" olisi päättänyt puolestani.



Nyt on vähän sama tilanne taas. Kaksi suunniteltua lasta tehty, kolmatta ei enää olisi tarkoitus tulla. Mutta olisi silti ihana huomata olevansa vahingossa raskaana. :)

Eli en kykene tekemään sitä päätöstä että "nyt tehdään lapsi" jne koska se pelottaa ja on niin lopullinen ja vakava päätös. Miehelle se olisi varmaani ihan ok eli minun ei tarvi huijata miestä vaan itseäni! Sen sijaan jos huomaisin nyt olevani raskaana niin pitäisin lapsen. Onko kukaan muu toivonut samaa? Olenko vähän kummallinen?

Me emme oikeastaan isommin "halua" lasta mutta selvää on, että se pidettäisiin ja häntä rakastettaisiin, jos tulisin raskaaksi. Mutta emme saa ikinä tehtyä päätöstä siitä, että alamme yrittämään vauvaa. Joten toivon joskus, että tulisin vahingossa raskaaksi:)

mut silti toisinaan toivon, et tulisinkin vahingossa raskaaksi

Kun huomasin että olen raskaana niin tiesin heti että aborttia ei edes mietitä ja olin iloinen asiasta vaikka kyllä se samalla pelotti myös. Lapsi on nyt puolitoistavuotias ja olen tosi onnellinen tästä "vahingosta".

Toivon juuri tuota :) Itse en halua sitä edesauttaa, eli lopettaa pillereitä, mutta jospa kohdallani ne tekisivät jonkun tepposen, ja asia ratkeaisi itsestään :)

En haluaisi juuri nyt tulla vahingossa raskaaksi, mutta vähän myöhemmin. Minulla on kaksi lasta, ja emmin kolmatta. Tahtoisin kolmannenkin.. mutta kahden kanssa on niin helppoa ja mahtuvat tähän taloon ja autoon ja kolmas vauvavuosi on raskas..



Olisi helpointa, jos kolmas vain tipahtaisi postiluukusta. :) Minulla on siihen kuitenkin kohtalaisen huonot mahdollisuudet, sillä minulla on monirakkulaiset munasarjat jotka hankaloittavat raskaaksi tulemista.

Jos jättää ehkäisyt pois ja harrastaa seksiä, niin ei raskaus ihan täysin taivaasta tipahtanut vahinkokaan ole. :D

Minulle on tehty sterilisaatio ja lapsilukumme on täynnä. Mies kokee olevansa liian vanha vauvakierrokselle jne.



Mutta aina välillä toivoisin tulevani raskaaksi. Että klipsit olisi asennettu huonosti ja että munasolu pääsisi kuin ihmeen kaupalla odottelemaan kohtuuni Sitä yhtä siittiötä. ;)))



Luen aina onnellisena tarinoita, joissa sterilisaation tehnyt nainen onkin tullut raskaaksi. Eli minulle raskaus ei olisi katastrofi. Päinvastoin... :) Ihmisen mieli on niin kummallinen. En silti ole päivääkään sterilisaatiota katunut.

Miehelle se olisi varmaani ihan ok

VARMAAN??

jos kondomi esim "unohtuu" niin sehän on ihan vahinko :D

Jos jättää ehkäisyt pois ja harrastaa seksiä, niin ei raskaus ihan täysin taivaasta tipahtanut vahinkokaan ole. :D

Mutta olen tosi huolellinen ehkäisyn kanssa, ja jos en olisi, eihän se sitten mikään vahinko olisikaan. Mutta meille ehkä mahtuisi juuri nyt vielä yksi vahinkolapsi - suunniteltu vois tehdä tiukkaa ; )



- Ihan onnellinen nelihenkinen perhe