Haluaisin tulla vahingossa raskaaksi. Kukaan toivonut samaa?
Eli en kykene tekemään sitä päätöstä että "nyt tehdään lapsi" jne koska se pelottaa ja on niin lopullinen ja vakava päätös. Miehelle se olisi varmaani ihan ok eli minun ei tarvi huijata miestä vaan itseäni! Sen sijaan jos huomaisin nyt olevani raskaana niin pitäisin lapsen. Onko kukaan muu toivonut samaa? Olenko vähän kummallinen?
Kommentit (29)
Ei kai silloin voi tulla raskaaksi jos kierron puolivälissä ei pääse siittiöitä munasolun luo?
...ja toivoin sitä juuri siitä syystä, että en ikinä olisi tietoista päätöstä asiassa tehnyt. Tuntui helpommalta että sattuma päättäisi mun puolestani tämän asian. Mulla oli säännöllinen kierto, joten taktiikkamme oli se, että juuri ennen kuukautisia tai heti niiden jälkeen emme käyttäneet ehkäisyä, mutta kierron puolivälissä kylläkin. Tällä taktiikalla 'vahinko' kävi parissa kuukaudessa.
Ei kai silloin voi tulla raskaaksi jos kierron puolivälissä ei pääse siittiöitä munasolun luo?
...ja toivoin sitä juuri siitä syystä, että en ikinä olisi tietoista päätöstä asiassa tehnyt. Tuntui helpommalta että sattuma päättäisi mun puolestani tämän asian. Mulla oli säännöllinen kierto, joten taktiikkamme oli se, että juuri ennen kuukautisia tai heti niiden jälkeen emme käyttäneet ehkäisyä, mutta kierron puolivälissä kylläkin. Tällä taktiikalla 'vahinko' kävi parissa kuukaudessa.
Naisella voi ovulaation ajankohta vaihdella, vaikka olisikin säännöllinen kierto ja toisinaan ne siittiöt sitkuttaa hengissä yllättävänkin monta päivää, jos on oikein suotuisat olosuhteet. Lähinnähän tässä käy niin, että homma alkaa lipsua ja se aika jolloin kondomia käytetään lyhenee entisestään vain pariin päivään ja helposti jää sitten koko kumimies pois, kun kerran ilmankin saa painaa ja helposti ajatukset kääntyvät siihen, että eihän tässä ole "vahinkoa" käynyt vielä tähänkään mennessä.
Tosiaan tämä vaihtoehto on vain niille, joilleka raskaus ei ole mikään kauhistus ja lapsi pidettäisiin.
Meillä on jo yksi lapsi ja mulla opinnot pahasti kesken. Sosiaalista painetta hoitaa opinnot loppuun ensin ja olen itsekin ajatellut, että niin olisi järkevintä. Ikää ei onneksi nyt ihan hirveästi, mutta pelottaa kuitenkin vähän, että jos sitten kolmekymppisenä ei tulekaan raskaaksi ja miten silloin kestää raskauden, kun se oli jo 25-vuotiaana ihan kamalaa (paitsi tietysti lopputuloksen kannalta), eikä raskaaksi tuleminen ollut silloinkaan ihan helppoa. Mulla siis epäsäännöllinen ja pitkä kierto.
Ekan raskauden kanssa kävi niin, etten pystynyt opintojani sitten hoitamaan ollenkaan, enkä todellakaan halunnut sitten halunnut jatkaa jo seuraavana syksynä opintojani, lapsen ollessa alle vuoden ikäinen. Nyt kun mulla lapsi on, niin toivon, että olisin voinut olla 3 vuotta kotona hänen kanssaan. Eikä ole laiskuudesta kiinni, pidän opinnoistani ja tunnen olevani oikealla alalla, mutta lapsi on pieni vain kerran, kehittyy hurjaa vauhtia ja poden huonoa omaatuntoa sekä ihan oikeasti muutenkin harmittaa, että olen arkipäivät pois kotoa pitkiä päiviä.
Toivoisin kyllä tulevani vahingossa raskaaksi, mutta kyllä se suunnitelmia muuttaisi. Hyvä tietää, että kondoomin unohtuminen käy vahinkoraskaudesta :D :D Mulle ei hormonaalinen ehkäisy sovi.... Nyt olis miehen vuoro ollut ostaa kortsuja, mut ei oo muistanut, niin ollaan sitten muutaman kerran otettu riski. Eli ihan mahdollisuuskin olisi... Tosin en vain usko, että mulla vois käydä sellanen säkä, tosiaan, kun en ole alun alkaenkaan pitänyt mitenkään itsestään selvänä, että lapsia voin saada, just ton kierron epäsäännöllisyyden takia.
tuollaista "vahinkoa" ja niin toivoin itsekin aikanaan. Silti ehkäisy piti siihen asti kun halusimme ihan tosissaan raskautua, varmaan siksi, että mulle on ehkäisyopit taottu niin kovaa päähän, etten voinut "unohtaa" kortsua tai pilleriä. Olisihan se aina helppoa, jos ei tarvitsisi tehdä päätöstä.
Mainitsempa kuitenkin siihen päätöksen tekemisen vaikeuteen sen, että mekin pähkäilimme järjettömän kauan vauva-asiaa ja kun lopulta sitten uskalsimme yrittää ja saimme vauvan, kaikki meni niin hyvin, etten voi uskoakaan! Vauva-arki on ollut meille toistaiseksi helppoa (vauva on nyt 8 kk) ja koska olen aina ollut lapsirakas ja hoitanut muiden lapsia mielellään, vauvan kanssa eläminen on mennyt melko rutiinilla. Ja koska elämämme ennen vauvaa ei ollut mitään teinibiletystä, elämäntyylimme on lopulta muuttunut ihan äärettömän vähän. Eli ihan turhaan pohdittiin ja angstattiin ja suunniteltiin. Nyt harmittaa, ettei vauvaa tullut "tehtyä" jo kymmenen vuotta sitten! Eli jos oikeasti tuntuu siltä, että vauvan aika on nyt, niin älkää suotta odotelko ja suunnitelko. Nopeasti se arki järjestyy siihen vauvan ympärille uudestaan :)
jos kondomi esim "unohtuu" niin sehän on ihan vahinko :D
Jos jättää ehkäisyt pois ja harrastaa seksiä, niin ei raskaus ihan täysin taivaasta tipahtanut vahinkokaan ole. :D
Ja mä kyllä yritän saada miehen aina innostumaan niin, että unohtaisi sen laiton ja tulis "vahinko". Meilläkin jo kaksi lasta enestään, enkä näe tässä mielestäni mitään eriskummallista. Normaalia naisen vaistonvaraista toimintaahan tää vain on.
sillä meidän lapsiluku on täysi. Silti en halua hormonaalista ehkäisyä enkä sterilisaatiota.
Tässä pähkäillään halutaanko kolmas lapsi vai ei. Olis helppoa jos vaan huomais olevansa raskaana =)
Haluaisin myös, ihanaa miestä ei ole löytynyt, johon rakastuisin..kohtaan niitä vaan muutaman parissa vuodessa. Perheen haluaisin, rakastavan isän ja miehen myös mutta sellaiset uskolliset ja vakaat ovat kiven alla. Ainakin kantaa oman kortensa kekoon ettei suomalaiset kuolisi sukupuuttoon ...vauvan sukupuolella ei ole mitään väliä..molempia rakastaisin.
...ja toivoin sitä juuri siitä syystä, että en ikinä olisi tietoista päätöstä asiassa tehnyt. Tuntui helpommalta että sattuma päättäisi mun puolestani tämän asian. Mulla oli säännöllinen kierto, joten taktiikkamme oli se, että juuri ennen kuukautisia tai heti niiden jälkeen emme käyttäneet ehkäisyä, mutta kierron puolivälissä kylläkin. Tällä taktiikalla 'vahinko' kävi parissa kuukaudessa.