Uutta näkökulmaa kielikeskusteluun

Palasimme juuri Espanjasta - matkailu on kaiketi Espanjassa keskeisemmällä sijalla kuin missään päin Suomessa.



Kuitenkin, suurin osa tarjoilijoista, myyjistä ja muista asiakaspalvelijoista puhuu vain espanjaa. Siis he eivät edes ymmärrä englantia useinkaan edes kovin auttavasti. Oli siinä arvailemista...Kielitaitoisempi ryhmä oli töissä hotelleissa, lentokentällä ja autovuokraamossa.



Siitä päästää tilanteeseen Suomessa. Ensinnäkin suomalaiset ovat TODELLA kielitaitoisia. Nekin, jotka eivät puhu englantia tai ruotsia, ymmärtävät kuitenkin melko hyvin tai kiitettävästi. Suomalaisten itsetunto on usein heikko, mutta kielitaito on loistava! Meillä ON todella hyvä koulujärjestelmä tässä mielessä, mutta tietysti pitäisi olla enemmän myös niitä keskustelutunteja. Miksei esim. suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä lapsia voisi sekottaa monessakin aineessa mm. kotityöt, käsityöt jne. jotta normaalia kanssakäymistä ja toisen suomalaisen kielen tarvetta tulisi?



Sitten tulee mieleen se, että kun me olemme hyviä puhumaan suomea, ruotsia ja englantia, niin mikseivät nämä riitä? Miksi matkailijoita tulisi palvella millä tahansa kielellä täällä, kun espanjalaiset eivät osaa edes englantia? Miksi esim. venäläisten matkailijoiden vuoksi pitäisi opetelle venäjää? Emmehän mekään odota saavamme ulkomailla palvelua suomeksi...



Aina tarvitaan spesialisteja joka kielelle, mutta mielestäni hajautus ala-asteelta asti liian monelle kielelle on liikaa...ruotsi on toinen virallinen kielemme ja englantia tarvitsevat kaikki ja sillä kuitenkin pärjää melkein joka maailmankolkassa. Sympatiat niille, jotka lukevat ruotsia ja eivät koe sitä tarvitsevansa, mutta kyllä esim. pääkaupunkiseudulla ja rannikkoalueilla sitä ehdottomasti tarvitsee. Et voi tietää opiskeluvaiheessa, että tarvitsetko sitä tulevassa ammatissasi (esim. virkailijana, sairaanhoitajana tms.) vai et. Jos ei osaa ruotsia, niin se vaikeuttaa merkittävästi työnsaantia palvelualoilla.