Erityislapsi luokassa
Meidän lapsen luokassa on erityislapsi, joka aiheuttaa paljon lisävaivaa ja paljon ongelmia.
Mitä ilmeisimmin hänellä ei ole diagnoosia, ei mitään kuntoutusohjelmaa, eikä mitään muutakaan tukitoimia koulun ulkopuolella, eikä koulussa olevat resurssitkaan riitä.
Hän häiritsee tuntia niin paljon, että muiden koulunkäynti on alkanut kärsiä - ja open aika menee yksin häneen. Jos luokalla on avustaja, avustaja ja lapsi opiskelevat käytävällä, jotta joku edes saisi keskittyä.
Voiko tää mennä näin?? Nyt meitä muita vanhempia pidetään suvaitsemattomina rasisteina, mutta kai meillä on oikeus olla huolissaan omien lastemme koulunkäynnistä?? Ja eikö tuollaiselle lapselle tosiaan tarvitse hakea mistään apua, jos ei halua/näe ongelmaa? Äiti kyllä myöntää lapsen olevan erityislapsi, mutta siihen kaikki jää.
Kommentit (30)
Rinnakkaisluokalla ei ole, kuopukseni luokalla ei ole.
Ko. kouluun on pääsykoe, eikä sitä ole tarkoitettu kuin niille, joilla on edellytykset opetuksesta selvitä. Paitsi nyt tämä lapsi, jonka äiti on mitä ilmeisimmin junaillut kouluun virkansa ansiosta.
Ja antaa kollektiivirangaistuksia. Ei tollasella nykykoulussa pärjää.
Tyttöni luokalla on erittäin hankala AD/HD tapaus, mutta niin vain luokka etenee ihan normaaliin tapaan. Opettaja opettaa ja pistää luokan hommiin, sitten keskittyy erityiseen. Myös jakotunnit ja erityisopetus ovat käytössä.
sekaantuu opetukseen aivan koko ajan - ja kun on käytännössä opettajan esimies siellä kouluvirastossa niin...
Ko. kouluun on pääsykoe, joka karsii valtaosan sellaisista oppilaista, jotka eivät siellä pärjää. Tämä poika on päässyt sinne selkeästi sen pääsykokeen ohi.
Meillä siis erityislapsi, vieläpä tod.näk. ylivilkas (testeihin menossa). Olen ollut huolissani miten pärjäävät päiväkodissakaan kun pienryhmä ei ole kitkenyt kaikkea riehumista ym. ikävää käytöstä :(. Hoitajat vaikuttavat väsyneiltä lapseen ja tiedän, ettei lapsella ole kauheasti kavereita kun saattaa ilman syytä purra tai lyödä toisia. Meidän kunnassa (pk-seutu) kesti yli vuoden, ennenkuin edes puhuttiin noista tutkimuksista! Elto seuraili tilannetta huolestuneena, samoin neuvola sekä päiväkoti...en tiedä mitä tapahtui, mutta yhtäkkiä tuli kuin tulikin se kutsu tutkimuksiin.
Hirvittää kun en tiedä miten sitten koulupuolella...onko erityislapsille omia kouluja nykyään?
jos et väkisin änge häntä kouluun, jossa hän ei voi pärjätä ja sekaannu koko ajan kaikkeen siellä koulussa ja kieltäydy jääräpäisesti vuosikausia viemästä häntä tutkimuksiin ja syytä kaikkia oikean tolan näkeviä suvaitsemattomiksi rasisteiksi.
ap
satun tietämään diagnoosit, kun tunnen heidän vanhempansa. Näistä kolmella menee ihan loistavasti, yksi tarvitsee erityisopetusta matematiikassa ja ruotsissa (tää on siis seiskaluokka, joten on 3-4 kieltä jo, (ihan kaikilla ei ole sitä saksaa).
Yhdellä on ongelma, joka ei tosin johdu hänen diagnoosistaan, vaan jostain omaksumistaan rasistisista mielipiteistä. En mä näe, miksi nuo neljä eivät saisi olla tällä luokalla. Siellä on monta heitä pösilmpää lasta, omanikin muun muassa on tarvinnut matematiikan erityisopetusta ja moni nöistä "tavispösilöistä" käyttäytyy vähintään yhtä kummallisesti kuin nuo neljä erityisnuorta.
Vanha ketju, johon törmäsin, mutta en voi sanoa muuta kuin että onpa surullista huomata millaisessa yhteiskunnassa elämmekään... Vanhemmat jaottelevat lapsia "normaaleihin" ja erityisiin. Myös erityinen lapsi on aivan "normaali" lapsi. On jotenkin käsittämätöntä, että aikuiset ihmiset vihaavat nin paljon hieman erilailla käyttäytyviä lapsia. Ja näin opettavat lapsilleenkin erilaisuuden hyväksymistä. Kaikki erilainen pitäisi laittaa piiloon. Miten joku pieni lapsi voi aiheuttaa aikuisissa niin valtavan viharyöpyn? Uskon, että se viharyöppy on jo valmiiksi siellä ns. normaalin lapsen vanhemman sydämessä ja metelöivä erityislapsi vain tuo kaiken sisään patoutuneen moskan ja kuonan ulos aikuisen sydämestä näkyville. Helppoahan se on meidän ihmisten olla ystävällisiä niille ihmisille, jotka eivät erityisemmin aiheuta meille mitään vaivaa ja ole häiriöksi. Jos joku aikuinen esim. työpaikalla aiheuttaa meille stressiä, yleensä emme uskalla paikan päällä reagoida siihen mitenkään. Nykyään sitten netissä puramme nimettöminä kiukkuamme ja kylvämme vihapuhetta. Mutta olen huomannut, että aikuiset jotka ovat nynnyjä sanomaan kasvotusten mitään toisilleen, lapsille he uskaltavat mäyhätä ja ärhennellä. Tosi miehina ja naisina laittavat lapsia ruotuun milloin missäkin. Eniten surettaa tälläisten naisten ja miesten omat lapset. Miten suppea tuleekaan olemaan heidän maailmansa.
Iskä kirjoitti:
Vanha ketju, johon törmäsin, mutta en voi sanoa muuta kuin että onpa surullista huomata millaisessa yhteiskunnassa elämmekään... Vanhemmat jaottelevat lapsia "normaaleihin" ja erityisiin. Myös erityinen lapsi on aivan "normaali" lapsi. On jotenkin käsittämätöntä, että aikuiset ihmiset vihaavat nin paljon hieman erilailla käyttäytyviä lapsia. Ja näin opettavat lapsilleenkin erilaisuuden hyväksymistä. Kaikki erilainen pitäisi laittaa piiloon. Miten joku pieni lapsi voi aiheuttaa aikuisissa niin valtavan viharyöpyn? Uskon, että se viharyöppy on jo valmiiksi siellä ns. normaalin lapsen vanhemman sydämessä ja metelöivä erityislapsi vain tuo kaiken sisään patoutuneen moskan ja kuonan ulos aikuisen sydämestä näkyville. Helppoahan se on meidän ihmisten olla ystävällisiä niille ihmisille, jotka eivät erityisemmin aiheuta meille mitään vaivaa ja ole häiriöksi. Jos joku aikuinen esim. työpaikalla aiheuttaa meille stressiä, yleensä emme uskalla paikan päällä reagoida siihen mitenkään. Nykyään sitten netissä puramme nimettöminä kiukkuamme ja kylvämme vihapuhetta. Mutta olen huomannut, että aikuiset jotka ovat nynnyjä sanomaan kasvotusten mitään toisilleen, lapsille he uskaltavat mäyhätä ja ärhennellä. Tosi miehina ja naisina laittavat lapsia ruotuun milloin missäkin. Eniten surettaa tälläisten naisten ja miesten omat lapset. Miten suppea tuleekaan olemaan heidän maailmansa.
Tietenkin lapset ovat normaaleja ja erityisiä. Sehän se jaottelu on, erityislapsi on vakiintunut ilmaus. Heitä on erilaisia, mutta jotkut heistä häiritsevät opetusta. Siksi pitää olla pienluokat jaoteltuina erityisyyden mukaan. Väkivaltaiset omaan erityisluokkaansa, hiljaiset ja ujot oppimisvaikeuksiset omaan luokkaansa ja adhd:t omaan luokkaansa.
Aika paljon riippuu opettajan ammattitaidosta, että miten se pystyy hanskaamaan ne tuntitilanteet. Vasta seuraavana tulee resurssit.