Voih, teenkö nyt kuitenkin tyhmästi, kun en hae työpaikkaa?
Tilanne:
Olen äitiyslomalla, nuorimmainen 6kk, vanhin menee eskariin syksyllä. Minulla ei ole vakituista työpaikkaa odottamassa, vaan olen tehnyt pätkätöitä. Ikää minulla on jo 36 vuotta. Asuinseudullani on oman alani hommia melko harvoin avoinna (työkkärin sivuilla).
Nyt olisi paikka avoinna, työ alkaisi syksyllä. Nuorimmainen olisi siis 1v. Päätin jo kertaalleen, etten kuitenkaan hae tuota paikkaa, vaan jään äitiysloman jälkeen työttömäksi, jolloin saisin ansiosidonnaista, todennäköisesti töitä ei ihan heti löytyisi. Epäilyttää kuitenkin koko ajan, teenkö fiksusti. Minulla olisi siis erittäin hyvät mahdollisuudet saada se työ. Mielipiteitä?
Hakemisen puolesta:
+ vakituinen työpaikka
+ varma rahantulo
+ paikkoja harvoin auki
+ minä pian jo nelikymppinen (kukaan ei kohta enää palkkaa)
Hakemista vastaan:
- hoitomaksut kolmesta lapsesta
- nuorimmainen vasta vuoden ikäinen hoitoon mennessään
- työmatkaa päivittäin yhteensä 90km
- rahallisesti olisi kannatavampaa olla kotona, varsinkin ansiosidonnaisella, alan palkkaus ei ole kovin kaksinen.
Kommentit (26)
3 kk kuluttua työttömäksi ilmoittautumisesta, jolloin lapset joutuvat hoitoon ja sinä ansiosidonnaisella "töihin".
Vähän ihmettelisin, jos joutuisin harjoitteluun ainakaan ihan heti. Isommat lapset on olleet 1v mennessään hoitoon, eli en ole tosiaankaan ollut vuosikausia poissa työelämästä.
Nyt mietin eniten rahallista kannattavuutta. Hoitomaksut ja bensat veisivät niin paljon rahaa, että tiukkaa tekisi saada pakolliset maksut maksettua.
Kyllä paikkoja on muulloinkin auki, vaikkakin aika harvakseltaan. Nythän mun ei edes olisi pakko hakea, koska en ole työtön. Äh, kunpa en olisi huomannut koko ilmoitusta.
ap
Sulla kolme pientä lasta ja noin pitkä työmatka. Ei herraisä, eihän sulla jää perheelle mitään aikaa. Lisäksi rahaa palaa työmatkoihin aika paljon.
Unohda tuo työ
3 kk kuluttua työttömäksi ilmoittautumisesta, jolloin lapset joutuvat hoitoon ja sinä ansiosidonnaisella "töihin".
Vähän ihmettelisin, jos joutuisin harjoitteluun ainakaan ihan heti. Isommat lapset on olleet 1v mennessään hoitoon, eli en ole tosiaankaan ollut vuosikausia poissa työelämästä. Nyt mietin eniten rahallista kannattavuutta. Hoitomaksut ja bensat veisivät niin paljon rahaa, että tiukkaa tekisi saada pakolliset maksut maksettua. Kyllä paikkoja on muulloinkin auki, vaikkakin aika harvakseltaan. Nythän mun ei edes olisi pakko hakea, koska en ole työtön. Äh, kunpa en olisi huomannut koko ilmoitusta. ap
ja ensimmäisenä tulee mieleen työkokeilu tai -harjoittelu. Ei ansiosidonnainen tarkoita sitä, että ei tarvitse tehdä mitään.
Nykyään saa esim. opiskella ansiosidonnaisella. Jos sinun oman alasi töitä on tarjolla kehnohkosti (jota kai on koska koet 45km päässä olevan työpaikan olevan löytö), niin voisitko jotenkin jatkokouluttaa itseäsi. Yksi tuttuni oli lukenut aiemmin muistaakseni jotakin kemiaa tms. ja hän kävi kasvatustieteellisessä hankkimassa opettajan pätevyyden, ja toimii nyt opettajana. Ajatteli silloin, että opeja aina tarvitaan lähelläkin. Voisiko tuollainen olla sinulla mahdollista? Opiskellessa lapsien ei tarvitsisi olla yhtä pitkiä päiviä hoidossa, työkkärissä eivät pistä paskahommiin, jos saat ansiosionnaisella opiskella (kuten varmaan saisit jos työllistymistilanne olisi kohdallasi huono) niin rahallinen tilanne olisi hyvä, ja lisäksi voisit saada ammatin josta löytyisi töitä helpommin.
Jos ei, niin ei oikeen vakuuta, että etsit tosissasi töitä. Nykyään laitetaan ihmiset tosiaan johonkin kokeiluun tai harjoitteluun... ei vaan voi oikeen lepäillä laakereilla.
ja ensimmäisenä tulee mieleen työkokeilu tai -harjoittelu. Ei ansiosidonnainen tarkoita sitä, että ei tarvitse tehdä mitään.
Mutta en minä mikään kehäraakki alallani ole. Kun töitä tulee eteen, olen vahvoilla. Paikkoja on vaan aika harvakseltaan avoinna - niitä siis kuitenkin on.
Työmatkan pituus on todellakin aika kamala. Ensinnäkin bensan hinta ja toiseksi se, että käytännössä minä olisin kuitenkin vastuussa lasten hoitoon viemisistä ja hakemisista eli kauhean pitkät hoitopäivät.
ap
Nykyään laitetaan ihmiset tosiaan johonkin kokeiluun tai harjoitteluun... ei vaan voi oikeen lepäillä laakereilla.
ja ensimmäisenä tulee mieleen työkokeilu tai -harjoittelu. Ei ansiosidonnainen tarkoita sitä, että ei tarvitse tehdä mitään.
Mutta en minä mikään kehäraakki alallani ole. Kun töitä tulee eteen, olen vahvoilla. Paikkoja on vaan aika harvakseltaan avoinna - niitä siis kuitenkin on. Työmatkan pituus on todellakin aika kamala. Ensinnäkin bensan hinta ja toiseksi se, että käytännössä minä olisin kuitenkin vastuussa lasten hoitoon viemisistä ja hakemisista eli kauhean pitkät hoitopäivät. ap
Sinut voidaan osoittaa töihin 80 km päähän kotoa eli työmatka voi olla myös oikeasti pitkä. Ja jopa sinne palkattomaan harjoitteluun voidaan laittaa yhtä kauas.
kamalan pitkä työmatka (aika mitä siihenkin kuluu).
Löydät kyllä töitä kun aika on sopiva.
Jos olet jo tuon ikäinen ilman vakipaikkaa! Toisaalta voi olla etten paikkaa edes saa.
Suuntaansa 45km työmatka on vain tekosyy olla hakematta työtä!
Seuraavan kerran oman alani paikkoja saattaa olla haussa parin kuukauden-puolen vuoden kuluttua.
Jos mulla ei ois lapsia, miettisin yhtä lailla työmatkan pituutta ja sitä, mihin asti on ylipäätään järkevää lähteä töihin. Onko tuo todella sen arvoinen työpaikka, en tiedä, parin kuukauden kuluttua saattaa olla avoinna paljon parempi - tai sitten ei.
Sen verran tietysti tässä on pelailumeininkiä, että todennäköisesti töitä ei löytyisi ihan heti, eli voisin olla kotona vielä vähän aikaa ja saisin kuitenkin rahaakin. Kotihoidontuelle ei ole varaa jäädä, miehen tulot ovat niin epäsäännölliset että minä olen käytännössä perheen elättäjä.
ap
Jos uskot, että töitä läydät kuitenkin n. puolen vuoden sisään, niin mieti tarkkaan onko kyseessä oikeasti työ jota haluat tehdä pitkäänkin. Jos taas pelkäät, että jäät pidemmäksi aikaa työttömäksi, niin sekin pitää ottaa huomioon päätöstä tehtäessä.
Jos uskot, että töitä läydät kuitenkin n. puolen vuoden sisään, niin mieti tarkkaan onko kyseessä oikeasti työ jota haluat tehdä pitkäänkin. Jos taas pelkäät, että jäät pidemmäksi aikaa työttömäksi, niin sekin pitää ottaa huomioon päätöstä tehtäessä.
Joku paremmilla hermoilla varustettu varmaan jättäisi tämän tyynen viileästi väliin ja odottaisi parempaa. Minä olen aina ollut kärsimätön hermoilija... Pitäis osata uskoa itseensä enemmän.
Pitää nyt vielä kertaalleen miettiä. Miehenkin kanssa tämä on kertaalleen puhuttu läpi ja todettu, ettei ole järkeä hakea. Mutta onko sittenkin... argh, en tiedä!! Kiitos nyt kumminkin teille osallistumisesta yksinpuheluuni ;)
ap
Kuulostat siltä, että et oikeasti tuota työtä halua hakea. Ja jos mieskin tukee tuota päätöstä, niin anna olla. Nauti nyt pienimmäisestäsi kun on vielä pieni (ja varsinkin jos on jäämässä viimeiseksi), jos kerran muut lapset ovat menneet hoitoon alle vuoden iässä. Et varmaan kuitenkaan usko, että jäät lopullisesti työttömäksi vaikka et tätä työtä haekaan.
jos saat karenssin, kuka sitten perheen elättää?
Jos ap:n vauva on vasta 6kk niin mistähän sitä karenssi tulis, jos ei vaan hae jotain paikkaa?
äitiysloman jälkeen eli muutaman kk päästä. Jos kieltäytyy työstä, joutuu karenssiin.
Minkä karenssin?
jos saat karenssin, kuka sitten perheen elättää?
Jos ap:n vauva on vasta 6kk niin mistähän sitä karenssi tulis, jos ei vaan hae jotain paikkaa?
äitiysloman jälkeen eli muutaman kk päästä. Jos kieltäytyy työstä, joutuu karenssiin.
Minkä karenssin?
jos saat karenssin, kuka sitten perheen elättää?
Jos ap:n vauva on vasta 6kk niin mistähän sitä karenssi tulis, jos ei vaan hae jotain paikkaa?
Ap ilmoittatuu työttömäksi äitiysloman jälkeen eli parin kk:n päästä, työttömän pitää ottaa vastaan tarjottu työ tai iskee karenssi.
Kyse ei ole tästä työpaikasta kieltäytymisesta, jota ap ei ole päättänyt hakeako vaiko ei. Mutta ap pohti tämän työpaikan plussia ja miinuksia, samat miinukset voivat tulla eteen parin kk:n päästä, jolloin työpaikka on pakko ottaa vastaan tai iskee karenssi.
3 kk kuluttua työttömäksi ilmoittautumisesta, jolloin lapset joutuvat hoitoon ja sinä ansiosidonnaisella "töihin".