Kuinka selviätte kotitöistä 1-v:n kanssa?!

Lapsi nukkui puolen tunni päikkärit ulkona. Kerkesin peseytyä, pukea, laittaa itseni ihmisen näköiseksi, tyhjentää tiskikoneen ja täyttää 1/3.

Lapsi nukkui puolen tunni päikkärit ulkona. Kerkesin peseytyä, pukea, laittaa itseni ihmisen näköiseksi, tyhjentää tiskikoneen ja täyttää 1/3.

Puolessa tunnissa minä ehdin peseytyä, pukea, tyhjentää astiksen, täyttää sen, laittaa pesukoneen päälle, polttaa tupakan, viikata pyykit ja lukea hesarin A-osan.

Olemme selkeästi erilaisia.

sulla käy se tupakointikin noin nopeaan.



t.yksi jolla oli todellisia vaikeuksia kotitöissä yksivuotiaan kanssa

Meidän vilpertti (tyttö) hyörii jaloissa ja katsoo, mitä teen. On oppinut roskat viemään itse roskiin juuri seuraamalla tekemisiäni. Kun imuroin, niin tyttö se katselee sitä imuria ihan tohkeissaan ja joskus sammuttaa virran (huoh!), mutta ei siinäkään mitään ongelmaa ole. Pyykit kun laitan kuivumaan, niin typy katselee ja lueskelee kirjaa tms.

oppii sen käyttämään tehokkaasti.

On ihan innoissaan kun saa tyhjentää astianpesukonetta yms, ruokaakin tekee mun kanssa, niin et seisoo tuolilla ja kolistelee muovikippoja ja lusikkaa : )



Jos en saa jotain tehtyä, niin sitten annan olla tai teen myöhemmin. En stressaa. Miestä pännii enemmän, että kaikki on vinksinvonksin. No can do, se on nyt tätä jonkun aikaa.

Jonkin verran tein ruokia ja siivoilin iltaisin ja viikonloppuisin ja arkipäivinä keskityttiin lapsen kanssa ulkoiluun ja touhuiluun. Toki jonkin verran piti arkisinkin kotitöitä tehdä ja osan tein lapsen nukkuessa, esim. niin että tein tunnin kotitöitä ja rentouduin tunnin.



Lapsen kanssa yhdessä laiteltiin esimerkiksi pyykkiä niin, että lapsi sai nostaa vaatteen koneesta ja antaa minulle ja minä laitoin roikkumaan. Samalla höpöttelin, että tässäpä on isin punaiset kalsarit, laitetaas ne tänne yms. Imuroista lapsi oli tosi kiinnostunut ja se sujui lähinnä niin, että lapsi vaan hyöri ja pyöri siinä ympärillä. Ruokia tein usein iltaisin ja viikonloppuisin valmiiksi jääkaappiin tai pakastimeen, mutta jonkin verran myös lapsen kanssa yhdessä niin, että lapsi sai esim. syöttötuolissa istua ja 'leikata' voiveitsellä porkkanaa tms.



Muistan kyllä, että elämä tuon ikäisen kanssa tuntui välillä työläältä (ainakin kun vertaa tuohon 3 v. joka jo ihan oikeasti osaa auttaa esim. leipomisessa), mutta toisaalta sen lapsen takiahan sitä hoitovapaalla ollaan. Lapsi saa kivoja kokemuksia yhteisestä puuhailusta, vaikka äitistä tuntuisikin, että yksin olisin tämän jo tehnyt.

Lapsi suorastaan rakastaa imuria. Sitä on kiva hakata, yrittää ratsastaa sen päällä tai muuten vaan heiluttelee imurin letkuosaa. Astianpesukoneen tyhjennykseen tulee mukaan ja näpeltelee niitä astioita. Kun laitan vaatteita kuivumaan, yrittää repiä niitä saman tien pois. Kun otan vaatteet kuivumasta, sotkee pinotut vaatteet nakkelemalla niitä ympäriinsä...



Kun pyyhin pölyjä, seurailee perässä huoneesta toiseen. ;) Yleensä teen kotihommia rauhallisesti, kiire ei ole mihinkään.

ota lapsi mukaan ja laita ammeeseen vain vähän vettä ja paljon leluja. Meillä oli tuon ikäisenä kastelukannu suurin suosikki. Suihkun jälkeen ehdit vielä rasvata itsesi ja föönätä hiukset (toki niin että näet lapsen koko ajan kylpyhuoneessa), kun lapsi ei malta 10 min suihkun jälkeen lähteä pois.

kun puolessa tunnissa en ehdi edes saada kunnolla vaatteita päälleni. Onneksi lapset ovat jo isoja eikä lisää tule ;).

Meillä ainakin kaikki lapset tykkäävät lotrata vedellä:) Ja meillä on todella pieni kylppäri, jossa pieni suihkukaappi... Jos olis isompi suihkutila, niin olisin ottanut varmaan aina lapsenkin suihkuun.

uusista näköaloista kodin- ja lapsenhoitoon. Yritän enemmän ottaa lasta mukaan. Juuri äsken yritin. Kyllähän se siinä samalla sotki itteensä, kun mä täytin konetta. Ja kun täytin pyykkikonetta, lapsi räpelsi kissan ruokakupilla. No, onneksi ei hiekkalaatikolla.



Rätin annoin keittiössä käteen, mutta eipä kauaa kiinnostanut. Roskikselle on koko ajan pyrkimässä, tai kiipeilee laatikoihin istumaan. Ei siis vielä suostu tiputtelemaan roskia oikeaan paikkaan, vaan lähinnä poimii niitä roskiksesta suuhunsa...



Pinnasänky viesti oli tosi kiva :) Ja oli oikeesti kiva lukea, että jollakin oli tää kävelyn ja puhumisen opettelu ikävaihe haastavaa.



Perspektiiviä tämäkin kotitöiden suhteen eri perheissä: Anoppi tarjosi jotain koristetyynyä meille ja kun kieltäydyin tarjouksesta, hän totesi, että kyllähän se kerää kauheesti pölyä. Rouva on ollut eläkkeellä jo useita vuosia.

Mulla on 4- ja 1-vuotiaat, ja kyllähän tuo 4-vuotias antaa tehdä kotitöitä ja jopa tosissaan auttaakin esim. imuroimalla, mutta ei 1-vuotias. Astianpesukonetta ei voi tyhjentää ja täyttää, koska tämä kiipeää kannen päälle. Aloitan tyhjentämisen aamulla ja jatkan koko aamupäivän aina niin, että kun 1-vuotias on kaukana, tyhjennän niin paljon kuin ehdin ennen kuin ehtii koneen luo, sitten tarjoan kaikkea mahdollista kippoa ja kappoa mutta ei kiinnosta, kun se kiipeäminen on ainoa hauska juttu. Koneen täytän yleensä vasta päiväuniaikaan tai jos 1-vuotias on niin kiinni leikeissä isomman kanssa (harvoin).



Meidän 1-vuotias nukkuu 1 h päiväunet, joten ei todellakaan mikään suuri aika ole puuhata. Yleensä kerään lelut yhdessä esikoisen kanssa, siivoan lounaan jälkeiset tahrat pöydiltä ja täytän sen tiskikoneen, tyhjennän pesukoneen ja keitän kupin kahvia ja istun noin 15 min. koneella. Päivän aikana ehdin kotitöitä tehdä vain rajallisen määrän, ja usein iltaisin sitten teen loput esim. pyykkien ripustamisen ja viikkaamisen.



Imurointia 1-vuotias kammoaa ja huutaa koko ajan, joten imuroin jälleen 10 min. pätkissä, kun en enempää viitsi huudattaa. Ruoan laittokin on haasteellista, kun taapero roikkuu lahkeessa ja itkee. Syöttötuolissa ei pysy, joten sekään ei ole ratkaisu. Monesti valmistelenkin päivällisen jo päiväunien aikaan (perunoiden porkkanoiden kuoriminen yms.), niin ei tarvitse niin suunnattomasti huudattaa. Pölyjen pyyhkiminen onnistuu yleensä, jos taapero on esim. sylissä. Itse ei ole yhtään kiinnostunut rättiä heiluttamaan, täytyy vain ihailla teidän 1-vuotiaita, jotka ylipäätään on kiinnostuneita yrittää tehdä samaa hommaa. Meillä kun kaikenlainen muu vaarallinen homma on kiinnostavampaa (kiipeilyt esim. pyykkikoneeseen tai astianpesukoneeseen on ihaninta, mitä taapero tietää).



Ymmärrän siis ongelman. Varmasti useamman lapsen äiti on kehitellyt jonkinlaisen rutiinin näihin, mutta kyllä ainakin minua aika tavalla syö se, että kaikki hommat pitää tehdä pienissä erissä eikä niitä useinkaan saa valmiiksi päivän aikana, ellen sitten hommaile kaikkea mahdollista taapero sylissä, ja sekin on tosi rankkaa hartioille. Vähän harmittaa myös mies, joka usein ihmettelee kodin sekasotkuisuutta ja sitä, että kaikkea on aloitettu, mutta mitään ei ole lopetettu... Meillä nyt vain sattuu olemaan pikkuisen haastavampi kuopus kuin mitä esim. esikoinen oli aikoinaan.

mukulaa pistetään autotalliin lukkojen taakse, että äiti saa siivota joka päivä kodin putipuhtaaksi.



Autotalliaikaa tulee tenaville päivittäin noin 3h.

Teillä ei ole tainnut olla todella vilkasta 1-vuotiasta.

Käveli 8kk ja kiipeili 1v joka paikkaan. Mut kyllä mä kotihommat olen aina saanut tehtyä..

Eli vispilällä kulhon hämmentäminen kestää n. 30sek ja sitten olisikin kivempi heittää kulho lattialle, hakata vispilällä äitiä tai saada juuri ne tavarat, jotka ovat äidillä... Joskus toimii, mutta yleensä puuha vaihtuu liian nopeasti, eikä äidin tarjoama välttämättä innosta yhtään.

Mutta antaa aika hyvin tehdä, lahjon joskus kekseillä/porkkanalla, se pitää kiireisenä jonkin aikaa.

niin 1v hämmentää vispilällä kulhoa.

Kun laitan pyykkejä kuivumaan tai kaappiin niin 1v leikkii kylpyleluilla.

Kun järjestelen vaatehylljä niin 1v saa läjän housuja joita pukee ja riisuu.

Imuroin ja pesen lattiat kun 1v nukkuu (kerran viikossa).

Pölyjä kun pyyhin niin 1v pyyhkii omalla rätillä.

Tuohon tapaan meillä touhutaan ja hyvin menee.

ota lapsi mukaan ja laita ammeeseen vain vähän vettä ja paljon leluja. Meillä oli tuon ikäisenä kastelukannu suurin suosikki. Suihkun jälkeen ehdit vielä rasvata itsesi ja föönätä hiukset (toki niin että näet lapsen koko ajan kylpyhuoneessa), kun lapsi ei malta 10 min suihkun jälkeen lähteä pois.

Paitsi että haluaa kiivetä ammeesta pois ja takaisin, eli se on kiikkerä, jos vettä on vähän. Ja ottaa itse korkin pois sieltä pohjasta (...). Toinen jokapäiväisen ammeessa olon hankaluus on ollut kuiva, melkein vereslihalla oleva talvi-iho, jonka takia ei niin aina ole sitä vähääkään vedessä istumista suosinut. Olisi ihana, jos olisikin kunnon iso amme, joka ei kaadu helposti.

Teillä ei ole tainnut olla todella vilkasta 1-vuotiasta.

eli sen saa vaikka lajittelemaan lusikoita tai keräämään roskia lattialta, mainiota kotityöseuraa. Siis sillä edellytyksellä, että on ollut mukana kotitöissä ihan alusta alkaen.

Koska se ei lajittele mitään lusikoita. Eikä osaa paljon mitään muitakaan "temppuja". En tiedä liekö sitten normaalia tyhmempi... Ollaan kyllä paljon harjoiteltu: pinottavan tornin rakentamista, legojen laittamista päällekkäin tai palikkatornin kokoamista. Suurin saavutukseni tähän asti on se, kun yksivuotiaani ojentaa minulle lelun lattialta ja tämän jälkeen kehun oikein kovasti ja sanon "kiitos!" ja pistän lelun laatikkoon. Pienen palikkalaatikon kokoamiseen meneen noin puoli tuntia ja sillä välillä yksivuotiaani yrittää repiä laatikkoa käsistäni ja levitellä palikat takaisin lattialle. Itse ei osaa palikoita laittaa laatikkoon.

Mutta aivan valloittava lapsi muuten. Ei kai sitten älyllä pilattu, kun muiden yksivuotiaat järjestelee jo lusikoita kaappiin ja vie roskapussia eteiseen (omani varmaan repisi roskapussin siltä seisomalta, jos sellaisen käsiinsä saisi!), mutta ap:le vinkiksi: kannattaa tehdä päiväunilla, jos pystyy. Tai sitten pistät lapsen jonkun mielenkiintoisen tekemisen kanssa vaikka retkisänkyyn ja siirtelet retkisänkyä mukanasi, niin, että lapsi näkee sinut. Samalla voit vaikka laulaa ja hassutella mikä pitää (ehkä) lapsen iloisena siellä retkisängyssä.

*lapsi saa osallistua tekemiseen eli jos laitan pyykkiä, annan lapsen ojennella niitä tai annan vaikka purkaa pyykkikorin sillä aikaa kun nostan pyykkejä kuivumaan. Keittiössä lapsella on oma laatikko, josta vaaralliset työvälineet on poistettu ja sitä saa penkoa kun haluaa.



*mulla on laatikollinen erilaisia leluja ja tavaroita, jotka on lapsen mielestä kiinostavia. Tämä laatikko pidetään jemmassa ja vain kun tarvitse hetken rauhaa saadakseni tehdä jotain, kaivan se esiin ja lapsi saa sieltä jonkun lelun/esineen. Se "uusi" tavara jaksaa viihdyttää lasta hetken.



*meillä ei katsota tv:tä (ei lapset, eikä aikuiset) kuin todella harvoin. Todellisessa hätätilanteessa laitan kumminkin lapsen syöttötuoliin ja Youtubesta Teletapit pyörimään. Lapsi on ihan intona (ja osaa valitettavasti jo pyytää "tapiti"...)

Siis miten teillä joillakin voi imuroida muksun nukkuessa? Meillä lapsi herää heti ja pelkää imurin ääntä.



Jos käännän selkäni ja huomioni tiskikoneelle, alkaa kitinä, joka muuttuu kohta itkuksi. Välillä on pakko panna ne tiskit, kun muuten loppuu puhtaat astiat, joten olen välillä antanut kitistä.



Lapsi herää myös astioiden kilinään, kun olen yrittänyt laittaa tiskejä lapsen nukkuessa.



Meillä alle 1-v. vielä eikä kävele.



Pyykkejä voin laittaa lapsen kanssa, koska hän tykkää mennä pyykkitelineen alle nykimään telineeltä roikkuvia vaatteita alas.



Tiskit ja imuroinnit teen pääasiassa iltaisin, kun mies on tullut kotiin. En viitsi itkettää lasta, jos ei ole ihan pakko.



Lapsen nukkuessa voi tehdä hiljaisia kotitöitä, kuten pyykkien lajittelu, silittäminen, pölyjen pyyhkiminen, roskien lajittelu kierrätystä varten, lattian luutuaminen yms.