Voinko valehdella verenluovutuksessa, että

paitsi sille potilaalle, joka vertasi saa, myös sinulle itsellesi luovuttajana. Jos imetät, katsotaan, että tarvitset itse veresi ja punasolusi, ei haluata ottaa mitään riskiä siinä, että oma tilasi heikentyisi imetyksen aikana.



Ennen luovutusta täytetään terveystietohaastattelu, jonka luovuttaja allekirjoittaa. Ymmärrätkö ap allekirjoituksen merkityksen? Vakuutat allekirjoituksellasi, että antamasi tiedot ovat oikeita ja että olet vastannut rehellisesti.



Joku viittasi tuolla siihen, että nämä ovat byrokrattien kuisantekoa: veripalvelulla ei ole mitään tarvetta estää ketään luovuttamasta turhaan. vErestä on jatkuvasti hieman pulaa, joten kyllä veripalvelun etu on päästää luovuttamaan kaikki, joiden kohdalla se on turvallisesti mahdollista.

Jokainen varmaan ymmärtää että on ihan eri asia jos täysimettää pientä vauvaa vs. imettää pari kertaa vuorokaudessa isoa vauvaa/taaperoa.

Täysimetysaikana pian synnytyksen jälkeen verenluovutua ei tietenkään ole järkevää mutta imetyksen loppupuolella imetyksen elimistöön kohdistama rasitus on jo varsin pientä. Imetys ei vähennä rautavarastoja, rintamaitohan ei sisällä rautaa oikeastaan ollenkaan.

Tuo luovutuskielto imetysaikana on lähinnä siitä syystä ettei kukaan ryntäisi luovuttamaan liian pian synnytyksen jälkeen.

Itse soitin aikoinaan veripalveluun ja kysyin milloin voin luovuttaa, kun mulla oli ollut keskenmeno viikolla 6. Karanteeni on sama kuin raskaudesta. Itse kyllä ajattelisin että omalle kropalle on hiukan eri onko synnyttänyt lapsen vai saanut niin varhaisen keskenmenon, että jollekin se olis voinut olla vaan ylipitkä kierto.



Samalla mulle sanottiin, ettei kannata luovuttaa jos yrittää raskautua, luovutus voi hetkellisesti vaikuttaa hormonijuttuihin. Itselläni on raskautuminen ollut sen verran hankalaa että otin tuon suosituksen todesta. Olen siis ollut luovutustauolla jo viisi vuotta ja saanut sinä aikana yhden lapsen. Olen asennoitunut niin, että nyt on perheenperustamisen aika, ja palaan luovuttajaksi kun lapsiluku on täynnä ja viimeinenkin imetetty taaperoksi.

Siitä vasta hyvä mieli tulee : )

ihan turhaa valehdella. Mitäpä jos sulle jostain syystä, vaikka luultavasti ei, tulisikin jotain tuon takia, ketä syyttäisit?



Sovitaan, että mä kävin eilen sun puolesta, ekaa kertaa pääsin!

Mä kun kysyin kerran kiertävän veripalvelun pisteellä, että voinko luovuttaa vaikka imetän, niin vastaus oli: imetyksellä ei ole merkitystä, mutta synnytyksestä tulee olla vuosi! Aikaa tästä noin 3 vuotta.

[quote author="Vierailija" time="01.04.2011 klo 09:06"]

Siitä vasta hyvä mieli tulee : )

[/quote]

Istukkaverta ei vastaanoteta enää tietääkseni kuin yhdessä sairaalassa.

No empä viittis hassata rautavarastojani just ennen raskautta, lopputuliksena vaan se että joutuis syömään rautaa koko raskauden. Imetyskin lisää sitä äidim eaudantarvetta ja siihen osaltaan tuo luovutuskielto perustuu. 

Mulla tuli puolen vuoden karenssi kemiallisesta raskaudesta. Ei edes keskenmeno, ihan tavalliset kuukautiset ne oli. Mutta tulipahan sitten oltua rehellinen. 

Verenluovutushistoriani on mennyt jokseenkin näin: painoni nousi yli viidenkymmenen kilon vasta joskus 24-vuotiaana. Tuosta eteenpäin minulla oli aina jokin sellainen lääkitys joka estää luovutuksen (koska sivuvaikutuksena verenpaineen lasku, ei siis mitään haittaa veren vastaanottajalle). Kun pääsin säännöllisestä lääkityksestä eroon, paino oli vielä 52 kiloa mutta silloin esteenä oli tuo kertaluontoinen kemiallinen raskaus. Kun karenssi oli ohi, kappas vain, paino oli taas reilusti alle 50 kiloa. Sitten tulinkin raskaaksi ja sitä olen edelleen.

Tuskinpa tässä elämässä pääsen verta luovuttamaan.

Kyllähän ne veren tarvitsijat pärjäävät varmasti ilman vertani, kun ei se kuitenkaan ole kuin 450ml per kerta =) Toivonpa silti, että muut veriryhmäni omaavat käyvät ahkeraan luovuttamassa. Meille kun ei käy kuin vain se yksi veri, niin olisi kiva, että sitä olisi aina riittävästi varastossa...



Tämän keskustelun perusteella taidan toistaiseksi luopua ajatuksesta luovuttaa verta, vaikka purnaankin tätä sääntöä vastaan. Ymmärrän täysin, ettei lapselle ravitsemuksellisesti tärkeän imetyksen aikana sovi luovuttaa, mutta kerran tai kaksi päivässä taaperoa imettävä on mielestäni aivan eri asia. Eihän sitä maitoakaan enää paljoa irtoa, imetys on jo lähinnä "henkistä".



Veripalvelun nettisivuilla ei myöskään erityisemmin perusteltu tätä imetysajan kieltoa, joten kiitokset teille eri näkökohtien esiin tuomisesta =)



ap