Vaikka itse halusin erota niin miksi nyt ahdistaa niin pirusti :(?

Kuuluu varmaan asiaan:(

riippuu siitä haluatko oikeasti erota vai haluatko vaan muutosta?

erosta kohta kolme vuotta ja vieläkin haikailen toisinaan exän perään :-(

oli vain jonkin aikaasellaisia fiiliksiä että en rakasta häntä enää kuin ystävänä..muutosta elämääni kaipaan,olen vielä nuori..

väkivaltaa,lyhyt ero,pettäminen..Mies kyllä on muuttunut,mutta minä en pysy perässä,tunteeni eivät.

riippuu siitä haluatko oikeasti erota vai haluatko vaan muutosta?

tarvitsee? Jossain erosivustolla oli hyvin kerrottu eron vaiheet- ja siihen kuuluu epäilys ja katumus yms. Ihminen on aina muutosvastainen, tulevaisuus ja muutos aiheuttaa pelkoa vaikka kuinka järkeilisi että asiat todennäköisesti muuttuvat paremmiksi. Eihän kukaan eroa siksi että asiat menis vielä huonommin. Tsemppiä, voithan vielä miettiä asiaa- mut älä kaunistele syitä miksi eroon päädyit- jos homma ei ole toimiakseen-älä luovuta uusista suunnitelmistasi.

oli vain jonkin aikaasellaisia fiiliksiä että en rakasta häntä enää kuin ystävänä..muutosta elämääni kaipaan,olen vielä nuori..

varsinkaan jos on lapsia. Jos ei ole, niin asia on ihan eri. JOs rakastaa ystävänä, on vielä monta yhdessä onnistumisen tietä. Muutoksen voi löytää monesta muustakin asiasta, ei pidä ajatella et kaikki nousee ja kaatu sen mukaan mikä fiilis milloinkin on. Eikä toinen voi sun elämää tehdä onnelliseksi tai mielenkiintoiseksi, ne ratkaisut löytynevät ihan muilta elämänalueilta.

riippuu siitä haluatko oikeasti erota vai haluatko vaan muutosta?

tarvitsee? Jossain erosivustolla oli hyvin kerrottu eron vaiheet- ja siihen kuuluu epäilys ja katumus yms. Ihminen on aina muutosvastainen, tulevaisuus ja muutos aiheuttaa pelkoa vaikka kuinka järkeilisi että asiat todennäköisesti muuttuvat paremmiksi. Eihän kukaan eroa siksi että asiat menis vielä huonommin. Tsemppiä, voithan vielä miettiä asiaa- mut älä kaunistele syitä miksi eroon päädyit- jos homma ei ole toimiakseen-älä luovuta uusista suunnitelmistasi.

Kaikki muutos saattaa ahdistaa, kaduttaa ja pelottaa, vaikka valinta olisikin ollut sinun. Tämä on aivan normaali ilmiö, älä pelkää. Käy läpi ne asiat, miksi halusit muutosta alunperinkin, sure, kun surettaa ja jatka elämääsi surun kanssa.

kai sitä joutuu kohtaamaan itsensä todellisena omine vajavaisuuksineen. Se ahdistus ei ollutkaan sen toisen aiheuttamaa, vaan sisäsyntyistä.



Vaikea myöntää tuo, mutta minun kohdallani totta.

Ei se avioero ole ainoa tapa muutokseen, siinä yleensä ne ongelmat siirtyvät elämässä eteenpäin.



Jos olet muutosta kaivannut ja nyt ero kaduttaa, uskon, että olisit halunnut muutosta joko omaan mieleesi tai sitten keskinäiseen suhteeseenne. Sen olisi voinut hoitaa avioliiton aikana keskustelemalla kunnolla. Sitähän se on, avioliitto..tarpeita ja niiden ilmaisemista, keskustelua, riitoja ja niiden sopimista.

tunteeni,miksen voinut rakastaa miestä niinkuin ennen rakastin? miksen oppisi kunnioittamaan ja unohtamaan menneet? Mies tuntuu todellakin muuttuneen ja on niin hyvä,inhottavaa tehdä hänelle ja lapselle näin.