Säälittää ottaa lapset (1 ja 2v) pois hoidosta

asia niin, että lapselle kerrottiin, miksi hän ei vähään aikaan mene päiväkotiin ja koska sinne taas mennään (ei välttämättä toimi reilu 1-vuotiaalla, mutta 2-vuotiaalla jo todennäköisesti).



Päiväkodin ohi käveltäessä olemme jääneet juttelemaan tuttujen lasten ja hoitajien kanssa. Kotona olemme useaan otteeseen lapsen pyynnöstä kerranneet, minkä nimisiä lapsia ja hoitajia päiväkodissa on ja mitä siellä tehtiin.



En usko, että jää traumoja :). Tai no, eihän sitä pysty etukäteen ennustamaan. Ehkä lapsesi valittavat aikuisiällä sinulle tai jollekin asiantuntijalle traumatisoituneensa juuri tästä :P.

aikaisemmin aina ajattelin että yritän pitää hoidossa aina mahd. lyhyttä päivää jne. ja nyt yhtäkkiä säälittää ottaa pois!



Hyvin todennäköistä kun on että eivät enää samaan paikkaan/ryhmään enää pääse jatkossa :/

Eikai reilu 2v jaksa odottaa 7 kuukautta että pääsee taas hoitoon?



Se ryhmä missä ovat nyt on alle 3 vuotiaiden ryhmä, ja tämä vanhempi lapsi ei varmaankaan pääse jatkossa samaan ryhmään missään tapauksessa :(

jaksaako odottaa, mutta ainakin meidän tuon ikäinen sanoo, että menee päiväkotiin taas syksyllä. Ollaan yhdessä mietitty, että ensin on talvi, sitten tulee kesä ja sitten syksy. Lapsi pääsee takaisin entiseen ryhmäänsä.

Vaikkei sinun lapsesi pääsisikään enää varsinaisesti samaan ryhmään, niin onhan tuossa isompien ryhmässä todennäköisesti tuttuja lapsia pienempien ryhmästä. Siis lapsesi ikätovereita tai häntä hieman vanhempia.

Ikävämpi juttu tietysti, jossei pääse edes samaan päiväkotiin :/.

#2

Hyvin todennäköistä kun on että eivät enää samaan paikkaan/ryhmään enää pääse jatkossa :/

Eikai reilu 2v jaksa odottaa 7 kuukautta että pääsee taas hoitoon?

Se ryhmä missä ovat nyt on alle 3 vuotiaiden ryhmä, ja tämä vanhempi lapsi ei varmaankaan pääse jatkossa samaan ryhmään missään tapauksessa :(

kun ei niitä hoida??

liittyy? Kuka on suoltanut lapsia. En ainakaan minä.

#2

MIKSI niitä lapsia pitää suoltaa, kun ei niitä hoida??

Olisi jättänyt lapsiluvun yhteen ja hoitanut edes sen yhden kunnialla.

joten voisivatko lapset jatkaa hoidossa, vaikka itse olisit kotona? Se olisi varmasti lapsille parasta, onhan päiväkodissa isot ryhmät, vähän hoitajia ja erittäin vähän hellyyttä ja hoivaa.

Ihanaahan se on lasten saada olla kotihoidossa noin pieninä! Meidän 4v ja 5v pojat haluaisivat ainakin oikein mielellään olla kotona, aamulla oikein harmittaa herätellä ja hoputella päiväkotiin, kun kiskovat lämmintä peittoa päälle ja sanovat että väsyttää.



Nauttikaa, turhaa murehditte! Lapsille löytyy kyllä muita kavereita, naapurit, kerhokaverit, muiden kotona olevien äitien lapset.

Ihanaahan se on lasten saada olla kotihoidossa noin pieninä! Meidän 4v ja 5v pojat haluaisivat ainakin oikein mielellään olla kotona, aamulla oikein harmittaa herätellä ja hoputella päiväkotiin, kun kiskovat lämmintä peittoa päälle ja sanovat että väsyttää.

Nauttikaa, turhaa murehditte! Lapsille löytyy kyllä muita kavereita, naapurit, kerhokaverit, muiden kotona olevien äitien lapset.

Kyllä tämän kysymyksen täytyy olla provo.On vaikea uskoa että kukaan äiti ihan tosissaan tällaista esittäisi tai sitten asiat on kyllä tosi huonosti.Jos ei provo, niin en usko hetkeäkään että ap pärjää lastensa kanssa kotona, kun se vanhemmuus tuntuu olevan niin pahasti hukassa.

Täällä taas joku mielenterveysongelmainen kotiäiti kuvittelee että lapsi ei voi tykätä päiväkodista.



Mietipä hetki, ehkä sun omat lapset jääkin oikeasti paljosta paitsi, kun istutat ne sinne dvd:n tai juniorin ääreen. Päiväkodissa lapset saavat riemuita toisten lasten seurasta paljon virikkeellisemmässä ympäristössä ja nauttia paremmasta ruosta kuin niistä sun mikropöperöistä.

Vaikka kotona olisikin kivaa, kyllä niitä hoitokavereita ja hoitotätejä silti voi tulla ikävä.

mt-ongelmaiset lapset, kun aina haluavat mieluummin olla kotona kuin mennä päiväkotiin. Ikääkin on jo kohta 6-v ja 3-v ja ovat reippaita ja iloisia lapsia, joilla on siellä päiväkodissa mukavasti kavereitakin.



Ihmetyttää sen sijaan, millaiset kotiolot on näillä lapsilla, jotka eivät tahdo kotona olla ollenkaan?



Mä olin itse sellainen, että olisin halunnut päiväkotiin, ja syy oli äidissä, jota ei pätkääkään kiinnostanut oliko mulla kivaa vai ei, kunhan kutoi tai touhusi omiaan.



joten jos lapsenne eivät viihdy kanssanne, kannattaa vilkaista pitkään ja hartaasti peiliin.

Ihan kuin se lapsen maailma pysyisi siellä päiväkodissakaan täysin stabiilina. Ryhmät vaihtuu, siirrytään pienistä isoihin, kaverit jää kotiin kun syntyy sisaruksia, tai saattavat jopa HUI SENTÄÄN muuttaa, hoitajat nyt varsinkin vaihtuu...



Sellaista se elämä on. Tuntuu aina niin NAURETTAVILTA jutut täällä, kuinka lasta ei oteta kotiin jos voidaan koska



a) Se päiväkoti jossa lapsi on, on seudun ainoa ihana paikka, siis kaikki muut on ihan kamalia, ja olisi ihan hirveää, jos just tuosta samasta maailman ihanimmasta päiväkodista ei sitä paikkaa taas saisi...



b) lapsi olisi kotona niin lyhyen aikaa ( n. vuoden, tai tässä tapauksessa 7kk...) yrittäkää nyt vähän miettiä noita asioita lapsen aikaperspektiivistä, vuosi on yksi viidesosa siitä lapsuudesta, jonka voi rauhassa viettää, ennen kuin esikoulu ja koulu alkaa. Sitten ei enää olekaan käytännössä ikinä mahdollisuuttaa vaan olla ja nauttia rennoista ja rauhallisista ajoista oman perheen kanssa.



c) kaverit. Niitä kun ei ole koskaan missään muualla kuin päiväkodissa, ja jos niistä päiväkotikavereista eroaa edes hetkeksi, on lapsi tuomittu ikuiseen yksinäisyyteen. Vaikka todellisuudessa lapsuusiän kaverisuhteet vaihtelee mitä suuremmissa määrin. Välillä ollaan yhden, sitten taas toisen kanssa. Ja niitä kavereita on mahdollista löytää ihan kaikkialta.



T: kolmen lapsen äiti, 1xkoululainen ja 2xpk-lapsi.

Vaikka kotona olisikin kivaa, kyllä niitä hoitokavereita ja hoitotätejä silti voi tulla ikävä.

1 ja 2v:t eivät kyllä ketään muuta kaipaa kuin äitiä kun ovat päiväkodissa.Näin se vaan ikävä kyllä on. Voihan sitä yrittää itselleen jotain muuta uskotella kun muuten varmasti tuntuisi liian hankalalta lapsi päiväkotiin jättää.Surullista kumminkin on jos äiti todella tunne tasolla niin lapsesta etääntynyt ettei taaperon ikävää enää näe eikä luissaan tunne.

Täällä taas joku mielenterveysongelmainen kotiäiti kuvittelee että lapsi ei voi tykätä päiväkodista.

Mietipä hetki, ehkä sun omat lapset jääkin oikeasti paljosta paitsi, kun istutat ne sinne dvd:n tai juniorin ääreen. Päiväkodissa lapset saavat riemuita toisten lasten seurasta paljon virikkeellisemmässä ympäristössä ja nauttia paremmasta ruosta kuin niistä sun mikropöperöistä.

1 ja 2veet eivät kyllä siellä päiväkodissa paljon riemuitse.Rasittavaa ja stressaavaa se näin pienelle on. Hyvä kun pääsevät kotiin äidin kanssa. Toivottavasti äitikin ymmärtää miten arvokasta tämä aika taaperoille tulee olemaan. Helppoa se ei äidille kyllä tule olemaan mutta toivottavasti kuitenkin sinnittelee eikä niitätakaisin hoitoon pistä.

Lapset 1v ja 2v. Pitäisiköhän vähän miettiä onko hyvä äiti jos jo tuon ikäiset ovat mieluummin päiväkodissa kuin äitinsä kanssa.



Vanhemmat lapset kyllä ymmärrän että haluavat päiväkotiin kavereiden kanssa leikkimään. Mutta tuon ikäiset eivät takuuvarmasti tarvitse kuin äidin seuraa.

kun luin ap:n viestin. Lapsesihan ovat vielä melkein vauvoja, eikö paras paikka olisi kuitenkin koti? Kauhealta tuntuu jos joku äiti oikeasti syyllistää itseään siitä, että pitää pikkulapset kotona.



Meidän 3 v jäi oikein mielelläään äidin kanssa kotiin kun vauva syntyi. Tekemistä riittää - on kerhoja ja puistoilua, on ihanaa nukkua aamulla pitkään, ei ole kiirettä. Ja äidin tekemä ruoka maistuu oikein hyvältä kaikille :) Ja ei, lapseni ei ole mikään säälittävä reppana vaan oikein sosiaalinen ja iloinen tapaus. Silti tykkää olla myös kotona.