Toivoitko tyttöä tai poikaa?

kumpaa sukupuolta lapsi on mutta ehkä meilä toivottiin molempia. Ne sitten saimmekin :)

kumpaakaan, toivon tervettä lasta. Odotan esikoista. Lähes kaikki tuttavat ovat sitä mieltä, että tyttö on tulossa, mutta itse en osaa ajatella sikiötä oikein kumpanakaan vielä. En halua tietää sukupuolta etukäteen.



Useimmista vanhemmista olisi varmaan mukavaa saada sekä tyttöjä että poikia, mutta muuten kovin latautunut sukupuolen toivominen on mun mielestä ehkä hieman outoa. Esim. itselläni on eräs tuttu, joka oli ehdottomasti sitä mieltä, ettei hän yksinkertaisesti VOISI olla pojan äiti. Mistä sen tietää etukäteen?

Minulla oli vain siskoja itselläni, joten kuvittelin, etten varmastikaan olisi hyvä äiti pojalle. En koskaan tuota uskaltanut kenellekään ääneen sanoa. Sain tytön, vaikeavammaisen ja sen jälkeen en ole edes mielessäni toivonut mitään sukupuolta. Sekä tyttöjä että poikia olen sitten saanut.



Minusta jokainen voi ajatella tämän asian miten haluaa. Jos toivoo tyttöä tai poikaa, niin toivoo sitten tyttöä tai poikaa. Kunhan käsittelee mielessään jo etukäteen senkin mahdollisuuden, että sukupuoli on eri kuin mitä on toivonut.

Meille sukupuolella ei ollut väliä, pari vuotta kesti raskaaksi tuleminen niin ei ollut sukupuolella mitään väliä, oltiin niin kiitollisia että ylipäätään lapsi meille suotiin :) Tervettä lasta toivottiin ja sellainen saatiin.

Minulla oli vain siskoja itselläni, joten kuvittelin, etten varmastikaan olisi hyvä äiti pojalle. En koskaan tuota uskaltanut kenellekään ääneen sanoa. Sain tytön, vaikeavammaisen ja sen jälkeen en ole edes mielessäni toivonut mitään sukupuolta. Sekä tyttöjä että poikia olen sitten saanut.

Minusta jokainen voi ajatella tämän asian miten haluaa. Jos toivoo tyttöä tai poikaa, niin toivoo sitten tyttöä tai poikaa. Kunhan käsittelee mielessään jo etukäteen senkin mahdollisuuden, että sukupuoli on eri kuin mitä on toivonut.

odotamme ensimmäistä lapsenlasta syntyväksi ja huomaan mieheni hypistelevän kaupassa tyttöjen leluja ja vaatteita, eli hänellä ainakin tuntuu lapsenlapsen suhteen olevan toiveita. Lieneekö se vielä enemmän tabu asia, kuin sukupuolen toivominen oman lapsen kohdalla?

Minä toivoin aina poikaa, vaikkei minulla ollut mitään tyttöäkään vastaan. Koko raskausajan olin lähes varma että tulokas on poika, välillä oikein yritin ajatella vauvaa tyttönä mutta se ei vain tuntunut "oikealta." Rakenneultrassa selvisi että äiti oli oikeassa, poikahan se oli. Ensimmäinen ajatukseni oli, että "kyllähän mä tän jo tiesin."

Oli nimikin jo valmiina. Rakenneultrassa sitten selkeästi näkyi, että on tyttö tulossa. En ollut pettynyt. Päinvastoin, olen ikionnellinen, että tuli tyttö :) Poikakin tosin olisi tervetullut. Syytä siihen, miksi oli toiveissa ensin poika, en tiedä.

kun meiltä kyseltiin että halutaanko tyttöä vai poikaa vastasin aina että ei ole väliä. toivotaan tervettä lasta. poika tuli ja onnellisia ollaan. :) jotenkin myös ajattelin että jos toivotaan tiettyä sukupuolta, joku menee vikaan, että kunhan terve lapsi tulisi... hölmöä. ehkä taikauskoista? no nyt voin sanoa, kun eka lapsi on vasta alle 2kk ja tosiaan se poika, ni ehkäpä seuraavasta lapsesta, sitte joskus tulevaisuudessa, haluisin terveen tytön. :) luultavasti myöhemmin toivon kuitenkin taas tervettä lasta. :)

Olin aina toivonut,että ensimmäinen lapseni olisi poika jotta jos joskus tyttöjä saisin heillä olisi sitten isoveli,no ensimmäinen oli sitten poika ja toista odottaessa olin varma,että poika siellä on vaikka toivoin jollain tapaa tyttöä,tyttöhän sieltä tuli sitten. (: Jos vielä lapsia lisää tulee ei sukupuolella ole merkitystä, eikä ikinä ole ollut niin suurta,et olisi voinut pettyä. Sukupuolesta riippuen heitä me rakastetaan.

Jotenkin _kuvittelin_ odottavani tyttöä (sillä logiikalla kai, että olin itsekin ollut tyttö, heh!).

Poika tuli.

Hyvä, etten ostanut kultaisia vauvakorvakoruja ja pitsipeppusukkiksia Italiasta:)

Olin oikein iloinen pojasta, soma ja suloinen kaveri. Nyt, kun "vauvani" on jo 9,5-v, tuntuu, että en minä tytön äidiksi olisi passannutkaan.

Mutta meille kävi kumpikin sortti, kun on vain yksi lapsi, niin se sitten on tämä.

En osaa kuvitella tieten tahtoen sitä, että toivoo tai haluaa jompaa kumpaa. Ehkä jonkun 7 veljeksen jälkeen voi joku toivoa tyttöä?

Olen aina toivonut tyttöä, ihan pikkutytöstä lähtien. Mutta kun raskaaksi tulin niin tuli tosi vahva poikaolo, sukupuolta ei meille kerrottu ultrissa, mutta nimi ja vaatteet jne oli meillä poikaa varten valmiiksi hankittu raskausaikana, niin varma asiasta olin. Ja poikahan sieltä tuli. Missään vaiheessa en pettynyt ollut ja kun pian tulin uudestaan raskaaksi niin toive oli että toisenkin pojan saisimme niin tämä toive vahvistettiin toteutuvaksi jo ultrassa. Suunnitelmissa olisi vielä yksi vauva ja nyt se tyttöhaave on tullut taas pintaan, mutta näen itseni kyllä hyvin vahvasti kolmen pojan äitinä. :)

Ei kysytty sukupuolta, kun kauan toivottu lapsi viimein mahassa potki. Lapsi oli sitten tyttö. Toista odottaessa toivoin hieman enemmän poikaa, koska tyttö meillä jo oli ja suvussa on niin paljon tyttöjä. Silti toivoin kyllä tyttöäkin, koska sitten olisi kaksi siskosta pienellä ikäerolla, ja ehkä samankaltaiset asiat elämässä yhtäaikaa. Pojan saimme, ja olimme siitä onnellisia, kuten olisimme olleet tytöstäkin.



Sukupuolta saa toivoa mielestäni, mutta tärkein saisi silti olla ihan se lapsen toivominen. Omastakin kokemuksesta voin sanoa, että lapset ei aina synny vaikka haluaisi, ja siksi ihan sukupuolesta riippumatta juuri LAPSI saisi olla se tärkein toive.

Mulla on jo nyt 2 poikaa, tavallaa toivon että edes yhden tytön jos saisin, mutta ei sillä ole merkitystä.



Me ollaan puhuttu 3-4 lasta talouteen. Ja sitte ajattelin jos kolmas olisi tyttö, mutta eipä sillä väliä vaikka se olisi poika, olisi valmiiks vaatteet ja kaikki :). Pääasia että kaikki sujuu hyvin, jos lapsi ei olisikaa täysin terve, nii onhan se silti, kaikkein tärkein, sitä on kuitenkin kantanut masussa jo niin monta kuukautta :).

Raskaudessa tuli ongelmia ja jouduin synnyttymään lapsen keskosena. Syntymähetkellä minua ei kiinnostanut sukupuoli ollenkaan, halusin vain nähdä miten vauva voi ja kuinka pieni se on.



Toinen raskaus sujui normaalisti ja hieman enemmän toivoin tyttöä. Esikoinen oli tyttö ja ajattelin että siskoksista olisi toisilleen enemmän seuraa.

toivoin esikoisesta poikaa ja pojan sain. Toisesta lapsesta toivoin tyttöä ja tyttö tuli. Kolmannesta lapsesta ei ollut niin väliä, mutta ehkä "salaa" toivoin toista tyttöä keskimmäisen kaveriksi,mutta poika sieltä syntyi. Olin ja olen edelleen silti ikionnellinen toisesta pojastani.

Toivoin tietenkin tervettä lasta, mutta ajattelin, ettei maailma kaatuisi sairaankaan lapsen kanssa. TV:stä tuli alkuraskauden aikana dokumentti intersukupuolisuudesta, joten tapana oli todeta asiaa uteleville, että oon todella tyytyväinen, jos lapsi on jompi kumpi! Terve tyttö tuli!



Jos joskus saamme toisen lapsen, toivoisin, että se on myös tyttö. Ja tämä kaikkien tyttömäisten vaatteiden ja lastenhoitotarvikkeiden vuoksi.

Olin aivan varma kun aloin odottamaan, että tyttö sieltä tulee,mutta ultrassa selvisikin että pieni mies siellä onkin tulossa. Tytön nimi oli jo valmiina ja sitten alkoikin tuskainen mietintä mikä pojalle nimeksi ja asennoituminen pojan tuloon. Kuinka osaisin poikaa hoitaa ja sen tyyppiset asiat nousivat mieleeni, mutta nyt en häntä vaihtaisi tyttöön millään vaan hän on aivan loistava, kiltti pieni jouluaatto poika :)

ja koko ajan oli sellainen olo, että se onkin tyttö..

Leikkauspöydällä sitten sanottiin, että se onkin poika, ajattelin vain että voi hitto, tämäkin vielä!!

Kunnes sain pienen rakkaan poikani siihen , ei sillä ollut väliä kumpi on :)

Liikaa salaillaan mielestäni sitä, että pettyy jos saakin pojan tytön sijasta tai päinvastoin..

Itse en ihme kyllä sitten harmitellutkaan,kun mekot yms menikin jakoon kavereille jne...

toivoimme poikaa ja olikin ihan poikatunne koko raskauden ajan.

Sitten kun tyttömme syntyi, emme olisi voineet olla onnellisempia!

Oikeastaan minä, äiti, toivoin koko raskauden ajan poikaa. Jännityksellä odotimme ja mietimme että odotammeko tyttöä vai poikaa, kunnes sitten raskauden loppumetreillä saimme selville että poikahan siellä masussa todellakin oli. Tottakai tyttökin olisi ollut tervetullut, pääasia että lapsi oli terve. Mielestäni vanhemmat saavat toivoa jompaa kumpaa sukupuolta, mutta pitää myös olla valmis ottamaan vastaan se ns. ei toivottukin sukupuoli. Kaikki lapset ovat rakastamisen arvoisia.