Haluaisin ryhtyä leikkimään "yläluokkaista", ikäänkuin roolipelinä, vinkkejä?

Siis kuinka sitä viinilasia pidellään oikeaoppisesti?

Nämä kysymykset voisivat kertoa jotakin:

Koska teillä oli ensimmäinen oma auto ja oma junanvaunu? Miksi teillä oli tämmöisiä?

Milloin teillä oli vielä lastenhoitaja ja kotiopettajatar? Missä ja miten he viettivät vanhuutensa ja millaisessa roolissa?

Minkälainen oli teillä naisen asema? Tekikö hän jotain omaa kunnollista, jopa "uraa", vai oli joku esine hellan ja nyrkin välissä?

Montako kummia on lapsillanne? Perustele lukumäärä jotenkin.

Tässä jotakin alkajaisiksi!

Juo kahvi aina posliinisesta kahvikupista, ei ikinä mukista. Kieltäydy asioimasta kahvilassa joka käyttää pahvimukeja. 

Käytä hattua. Pidä kenkäsi jatkuvasti siistinä. Kenties jopa hansikkaat? Kampaus aina kohdallaan.

Pidä ryhti hyvänä ja puhu erityiskohteliaasti, muista teitittely.

[quote author="Vierailija" time="29.03.2011 klo 20:01"]

- pyrin löytämään asiasta kuin asiasta hyvät puolet, ja pyrin esittämään negatiivisetkin asiat positiivisin sanoin
- kaikki ovat samanarvoisia (myös minä itse :) joten ylenkatsominen on vain huono tapa
- pukeudun klassisesti ja siististi, paljas pinta pysyy piilossa
- hyvät käytöstavat kaiken a ja o
- opettele teitittelemään vanhuksia (= vanhempia kuin omat vanhempasi)
- vaikka nauttisitkin drinkin tai kaksi, lähde kotiin ennen humaltumista
- katso ihmisiä silmiin, ole kohtelias
- auta jos joku näyttää tarvitsevan apuasi
- ole kiinnostunut toisesta ihmisestä mieluummin kuin jakaisit omia ongelmiasi
- toisten tekemisistä juoruaminen on ruma tapa
- käy päivittäin pesulla ja vaihda itsellesi kauniit alusvaatteet
- käytä hillitysti meikkiä ja/tai koruja

[/quote]

Ja mitähän yläluokkaista tuossa on? nuohan on ihan jokaisen perus käytöstapoja!! Itse toteutan noista jokaista, vaikka en mikään "yläluokkainen" olekaan!

Toki Suomessa on yläluokka. Ehnroothit, Wahlroosit ja muut wanhat suomenruotsalaiset suvut. Myös varakkaat pk-seutulaiset kulttuuriperheet. Sitten aivan kokonaan asia erikseen ovat nämä uusnousukkaat, esim. formulapiirit. Olet ollut molempien "piirien" kanssa tekemisissä, nousukkaat susimoukkia. Aivan jumalattoman juntisti käyttäytyviä kännirettelöitsijöitä. Ankkalampelaiset sen sijaan käyttättyvät hyvin, mutta pitävät kyllä tiukan rajan rahvaaseen. Aikaa voi viettää, naimisiin ei mennä. 

Haluan myös alkaa esittämää tuollaista :)



Lisää vinkkejä?

Tässä muutamia käytännön vinkkejä.



- Jos budjetti on rajallinen, hanki merkkivaatteita alennusmyynneistä ja osta oikeanlaisia vaatteita tavallisista kaupoista. Monet yläluokkaiset shoppailevat mielellään Zarassa, Mangossa ja H&M:llä. Näistä kaupoista on parasta hankkia luonnon materiaaleista tehtyjä perusvaatteita, kuten toppeja, t-paitoja ja housuja. Zaran bleiserit ovat myös yleensä todella hyviä. Oikein yhdistettyinä kokonaisuudesta tulee arvokas.



- Kalliimpana merkkitavarana kannattaa hankkia varsinkin laukut, vyöt ja kengät. Talven villakangastakeissa on myös paljon laatueroja ja ne suhteellisen helppo huomata kankaan laadusta, joten kannattaa panostaa kerran kalliiseen ja laadukkaaseen takkiin jota voi sitten käyttää vuosikaudet.



- Yksi hyvä kikka on yhdistää jokaiseen asuun vähintään yksi laadukas/kalliimpi elementti



- Hemistä ei kannata maksaa liikaa, aitoja helmiä saa tilattua Ebaysta todella edulliseen hintaan.



- Suurin osa kalevalakoruista ovat hyviä hankintoja, eivätkä ne ole kansainvälisellä tasolla edes kvoin kalliita.



- Kannattaa hyödyntää ulkomaiset nettikaupat, esimerkiki L K Bennet, Jigsaw, Hobbs, J Crew ja Reiss ovat varsinaisia aarreaittoja. Pyrin aina hyödyntämään heidän alennusmyyntinsä.



- Kuten on jo moneen kertaan sanottu, älä pukeudu vaatteisiin, joissa merkki on näkyvillä. Ei siis Lacosten kenkiä tai pikeepaitoja, Louis Vuitton-laukkuja, Burberry/Mulberry-kuosia tai muita vastaavia. Oikea yläluokka ei halua erottua.



- Isot aurinkolasit eivät mitenkään oleellisesti kuulu tyyliin. Ne ovat hieman nousukasmaisia ja viittaavat enemmän Venäjän/Yhdysvaltojen uusrikkaisiin ja julkkiksiin.

Kyllä löytyy Suomesta yläluokka. Itse olen saanut ikäni seurata serkkujeni elämää (heillä suomenruotsalainen isä). Kaikki on niin fiiniä. Siellä kylässä ollessamme opin itsekin paljon (käytöstapoja, miten ruokapöydässä toimitaan, pukeutumista, keskusteluja yms). Lapset harrastavat tennistä ja golfia, perhe purjehtii ja heillä on "mökki" (upea huvila Turun saaristossa). Kateellinen olen aina ollut kaksikielisyydestä ja matkustelusta. Niin ja ovat he tietty kaikki todella kauniita ja ystävällisiä.

Samaa mieltä. Jos joku vielä epäilee luokkayhteiskunnan olemassaoloa, lukekaa alan kirjallisuutta ja seuratkaa uutisia. Tämän tästä jokin media kirjoittaa, että tuloerot ovat kasvussa ja luokkayhteiskunta syntymässä. Jo mainittu Laura Kolben kirja sekä Jani Erolan 'Luokaton Suomi: yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa' ovat hyvää peruslukemista.

Kukaan ei ole vieläkään kertonut, kuinka tuota viinilasia pidellään.

[quote author="Vierailija" time="03.03.2013 klo 11:52"]

[quote author="Vierailija" time="29.03.2011 klo 20:01"]

- pyrin löytämään asiasta kuin asiasta hyvät puolet, ja pyrin esittämään negatiivisetkin asiat positiivisin sanoin
- kaikki ovat samanarvoisia (myös minä itse :) joten ylenkatsominen on vain huono tapa
- pukeudun klassisesti ja siististi, paljas pinta pysyy piilossa
- hyvät käytöstavat kaiken a ja o
- opettele teitittelemään vanhuksia (= vanhempia kuin omat vanhempasi)
- vaikka nauttisitkin drinkin tai kaksi, lähde kotiin ennen humaltumista
- katso ihmisiä silmiin, ole kohtelias
- auta jos joku näyttää tarvitsevan apuasi
- ole kiinnostunut toisesta ihmisestä mieluummin kuin jakaisit omia ongelmiasi
- toisten tekemisistä juoruaminen on ruma tapa
- käy päivittäin pesulla ja vaihda itsellesi kauniit alusvaatteet
- käytä hillitysti meikkiä ja/tai koruja

[/quote]

Ja mitähän yläluokkaista tuossa on? nuohan on ihan jokaisen perus käytöstapoja!! Itse toteutan noista jokaista, vaikka en mikään "yläluokkainen" olekaan!

[/quote]

Minäkin luulin näin olevan, kunnes muutin peruslähiöokt-alueelle, ja järkytyksekseni havaitsin, että normaalin näköiset ihmiset eivät ole koskaan ilmeisesti kuulleetkaan tällaisista asioista, tai jos ovat, ovat onnellisesti unohtaneet käytöstavat matkansa varrella, puhumattakaan tärkeimmästä, kultaisesta käskystä, tai siitä että omille lapsille pyrittäisiin sitä opettamaan. Tai ylipäänsä mitään. Paitsi röyhkeyttä ja pärjäämistä.

Älä nyt yläluokkalaista esitä!

Köyhällä ja yläluokkalaisella on enemmän yhteistä kuin niillä ja keskiluokalla. Ainakaan ei tartte olla mitään!

Täällä esitetyt oletukset ovat aitoja nousukkaan - tai sellaiseksi pyrkivän - piirteitä, jotka aidosti yläluokkainen huomaa heti. Kovasti teeskennellään, silti ollaan tyhjiä sisältä ja varsinkin pankkitililtä. Kun näet kadulla Vuittoniaan keikuttavan naisen, oletatko hänen olevan varakas ja yläluokkainen? Itse uskon hänen olevan teeskentelijän ja itsetunnoltaan heikon.

Toisekseen: mikä yläluokka? Suomi ei ole koskaan ollut sanan varsinaisessa merkityksessä luokkayhteiskunta, kuten esim. Britannia on. Kyseistä ilmaisua ei voi edes Suomen historiallisissa oloissa käyttää. Ehkä haet jotakin termiä, kuten varakkaat tai vanhat kulttuurisuvut, aateliset tms.???

Aidosti varakkaan ei tarvitse esittää mitään, arvostella ketään tai välittää mistään. Olla vaan. Ihan tavallinen. Ei edes hankkia sitä merkkilaukkua tai muka hienoja harrastuksia (jotka kyllä nykyään ovat aika vanhanaikaisia ja lähinnä taviskansan mielikuvia jostakin mystisestä "hienosta".)

- kuohuviini juodaan lasin jalasta kiinni pitämällä, ei ikinä siitä osasta jossa juoma on.

- lautasliina laitetaan syliin vasta kun illan emäntä on laittanut omansa.

- Älä maista omasta viinilasistasi ennen kuin illan isäntä/emäntä kohottaa omansa.

jne jne

Mä olen kirjasta lukenut (joo mä olen proleperheestä mutta mulle opetettiin silti kellon numerot ja lukeminen), että on moukkamaista pitää viinilasia kuvusta kiinni. Sitä pidetään aina varresta. SEn sijaan joko kuohuviini tai samppanjalasi (vai ovatko sitä paitsi sama asia) saa pitää ylempää kiinni.

ajaa pienillä romuilla ja katsoo vanhaa telkkaria.



Lisää tietoa kirjasta Kate Fox: Watching the English.

samoin kuin en ompeluseurojakaan



pidän aina kuvusta kiinni, mutta en harrastakaan yläluokkaisen leikkimistä. mulla on toisenlaiset roolipelit.

Suomesta on hyvää vauhtia kehittymässä luokkayhteiskunta.

Luin itse Laura Kolben ja Katriina Järvisen kirjan muutama kuukausi sitten ja olen siitä lähtien kulkenut luokkalasit päässä. En voi olla miettimättä miten luokka vaikuttaa ihmisen persoonallisuuteen ja elämänkaareen ja mietin millainen itse olisin jos olisin syntynyt ylempään keskiluokkaan. Koska tämä maailma on ollut minulle jonkin aikaa käsinkosketeltavissa (lukiossa solmittujen ystävyyssuhteiden ansiosta) tunnen suurta identiteetin ristiriitaa, sillä sydämessäni tunnen kuuluvani kultturellien akateemisten joukkoon mutta olen itse siivoojan tytär. Voin myöntää, että pyrin tietoisesti koulimaan itsestäni yläluokan jäsentä pukeutumalla heidän laillaan, lukemalla heidän kirjojaan ja opettelemalla heidän tapa- ja keskustelukulttuuriaan. En ole koskaan kertonut kenellekään projektistani.

Yläluokkalaisen ei tarvitse olla aina huolitellun näköinen. Voit rauhassa kyykkiä vanhoissa farkuissa puutarhassasi ja viimeistellä puutarhurin leikkaamia ruusupensaita (samalla voit vaihtaa kuulumiset naapurin kanssa: Tärkeimmät kuulumiset vaihdetaan koiraa ulkoilutettaessa tai puutarhatöitä tehdessä; kalliissa ravintoloissa, golfkentillä ja Lions Clubeilla puhutaan vain small talkia).

Autoilla ei ole niin suurta merkitystä kuin monet olettavat. Toisille autot ovat intohimo ja harrastus, toisille kulkuneuvoja.

Viikonloppuisin pyritään lepäämään ja vastoin monia harhaluuloja, aidot yläluokkalaiset ovat hyvin perhekeskeisiä ihmisiä ja viihtyvät myös keskenään. Nousukkaat tapaavat kalliiden harrastusten parissa.

Oikea yläluokkalainen ei halveksi edes halvinta astiastoa tai viiniä, jos ruoka on valmistettu lämmöllä :)

Ole aina huolitellun näköinen, samoin lapset esim. vaatteet puhtaat, silitetyt ja kalliita, mutta ei näkyviä merkkejä.

Laadukas saksalainen auto, mutta ei liian sporttinen.

viikonloppuna näyttelyt, galleriat, vapaa-ajan asunnolla oleilu, purjehdus, metsästys, golf jne. Lapsesi ei pelaa jääkiekkoa vaan ennemmin tennis, golf, ratsastus jne.

Opettele tuntemaan viinit, taide, antiikki, musiikkia jne.

Omakotitalo hyvällä alueella tai kerrostalo

keskustassa.

Onhan teillä pöytähopeat ja muutakin hopeaa esim. tarjottimia, kulhoja, teeastiasto?

Kyllä löytyy Suomesta yläluokka. Itse olen saanut ikäni seurata serkkujeni elämää (heillä suomenruotsalainen isä). Kaikki on niin fiiniä. Siellä kylässä ollessamme opin itsekin paljon (käytöstapoja, miten ruokapöydässä toimitaan, pukeutumista, keskusteluja yms). Lapset harrastavat tennistä ja golfia, perhe purjehtii ja heillä on "mökki" (upea huvila Turun saaristossa). Kateellinen olen aina ollut kaksikielisyydestä ja matkustelusta. Niin ja ovat he tietty kaikki todella kauniita ja ystävällisiä.

Kyllä löytyy Suomesta yläluokka. Itse olen saanut ikäni seurata serkkujeni elämää (heillä suomenruotsalainen isä). Kaikki on niin fiiniä. Siellä kylässä ollessamme opin itsekin paljon (käytöstapoja, miten ruokapöydässä toimitaan, pukeutumista, keskusteluja yms). Lapset harrastavat tennistä ja golfia, perhe purjehtii ja heillä on "mökki" (upea huvila Turun saaristossa). Kateellinen olen aina ollut kaksikielisyydestä ja matkustelusta. Niin ja ovat he tietty kaikki todella kauniita ja ystävällisiä.

Tarkoitan että kun joillakin on ihan kaikki ja niitä tekisi mieli kadehtia tai olla ärtynyt niistä, niin sitten ne on vielä ystävällisiä, joten sekin ilo otetaan pois. Olisivat kaikki pikkumaisia ja typeriä, niin se olisi mun kaltaiselle kadehtijalle paljon parempi :D

On niitä vähemmän täydellisiä ökyrikkaitakin. Olin yhden vanhan suvun piikana kesätöissä (ei siis aatelisia mutta suomalaisittain erittäin yläluokkaisia). Hyi helkatti, miten epäsiistejä tyyppejä. Kaikkialla sellainen peruspölykerros, ja pedatessa poimin parisängystä näkkileipiä, joissa kuivunut juusto päällä... oli varmaan ainakin viikon siellä muhinut. Ja ne suvun eukot jaksoi haukkua toisiaan selän takana minkä kerkesivät, etenkin sitä yhtä, jonka katsoivat reittä pitkin edenneen liian alhaisesta sosiaaliluokasta yhden paksukaisen vaimoksi. Siinä väitteessä kyllä taisi olla perääkin. Näissä yläluokan edustajissa oli paljon rahvaanomaisuutta ja sellaista Dallas-Dynastia-henkistä juonittelua.

Tilanne oli hämmentävä. Kaikesta näkyi kova pyrkimys olla jotakin mitä ei ole. Päälimmäiseksi tunteeksi jäi sääli ja suru ihmisen puolesta. Hänen aikomustensa läpi näkyi kirkkaasti huonoitsetuntoinen ihminen, joka ei ole onnellinen elämässään.



Tämä ei tietenkään tähän sinällään hauskaan ketjuu kuulu, mutta sanon sen siltikin. Ei tarvitse olla yläluokkainen tai sivistyskodin kasvatti ollakseen arvokas ihminen. Se millä on loppupeleissä väliä on miten kohtelee itseään ja muita.

joka tapauksessa: Puhu kirjakieltä helsinkiläisitäin tai vaihtoehtoisesti Turun murteella. Mitkään muut murteet eivät käy. Lausu englanninkieliset sanat niin kuin ne äännetään englanniksi, eli esim "finneär" eikä "finnair".



Rupea harrastamaan ratsatusta tai laskettelua tai purjehdusta. Jos et oikeasti niin kehu että harrastit nuorena. Jääkiekkojoukkueista kannata HIFK:ta eikä sun tarvitse muuten tietää jääkiokosta tai pelaajien nimistä mitään.



Harrasta suurriistan metsästystä tai kerro ainakin aloittaneesi. Vatii tosin paljon lupia ja suhteita että pääsee oikeasti.



Liity reservinupseerikerhoon vaikka et olsi käynyt RUKia. Harvvemmin ne tarkistaa asian laidan jos osaat käyttäytyä uskottavasti. Ja naisillehan on vapaa pääsuy niihin muutenkin.



Pukeudu boheemisti, taiteilijatyyliiin, silkkivaatteita huiveja jne, riippumqatta oletko mies vai nainen. Käy kampaajalla. Tuoksu hillitylle haju- tai partavedelle.



Käy etelä-Helsingin pienissä ravintoloissa syömässä. Bilemestoista en tiedä mutta City-lehti varmaan antaa neuvoa.



Arvosta nykytaidetta, koska klassikot ovat rahvaanomaisia.



Kuuntele viimeisiä hittejä radio X3M:estä sekä klassista. Käy Savonlina oopperajuhlissa sekä Oberammergaun kärsimysnäytelmää katsomassa. Fanita kauniita oopperalaulajattaria.



Käy iltakävelyllä kaivopuiston rannassa, hommaa pieni koira jota ulkoilutat.



Hanki ystäväpiiriisi homoja mutta älä ole itse tai korkeintaan kokeile.



Matkusta ulkomaille Wieniin tai New Yorkiin tai jonnekin helkkarin kauas jonne kukaan muu ei ole käynyt. Esim mene junalla Pohjois-koreaan ja kerro elämyksellisellä äänellä matkaseikkailuista. Mene noviisiksi katolilaiseen luostariin. Kirjoita kirja elämästäsi nunnana/munkkina ja keitä suuren maailman julkkiksia tapasit. (ehkä silti liian teennäistä)



Jos fyrkat ei riitä pyri reittä pitkin kauniaislaisen siipaksi.



Nimim. Grani Style