Haluaisin ryhtyä leikkimään "yläluokkaista", ikäänkuin roolipelinä, vinkkejä?

aivan äärettömän vaikea toteuttaa. Yläluokkaisuus vaatii niin leveää tapa-, kuttuuri- ja historiantuntemusta, että sen omaksuminen on vaikeaa.

Toki voit jostain impressionismista opetella paljonkin, mutta sitten kun joku kysyy sulta "entä miten vertaat tätä pointillistisen taidekoulun metodeihin" niin siihen et voi enää vastata mitenkään.

ja osaan vastata kysymykseesi. Siihen ei tarvita yläluokkaisuutta. Kuten joku täällä jo aidosti asioista jotain tietävänä sanoi, vain nousukkaat yrittävät päteä. Ja kahden ikälopun kuvataidesuuntauksen mainitseminen on jotain niin noloa, että se ei kieli edes hyvästä yleissivistyksestä yläluokkaisuudesta puhumattakaan.

Noloa!

ja tukka kevyille lainelle olkapäille asti niin käyt helpostikin yläluokkaisesta. Sitten vaan shoppaamaan stockalle ;-)

myös isot aurinkolasit kuuluu tyyliin

- Lue kirjoja, nimenomaan sellaisia jotka ovat saaneet hyviä arvosteluja. Vältä kioskikirjallisuutta. Käy taidenäyttelyissä ja jos joku tietty taidetyyli kiinnostaa, etsi tietoa siitä että osaat keskustella

- Tilaa kotiisi Hufvudstadsbladet ja Suomen Kuvalehti ja joku ulkomaalaine harrastelehti. lopeta Seuran ja Apun tilaukset

- Käy teattereissa, seuraa varsinkin pikkuteattereiden esityksiä ja kehu niitä kokeileviksi

- Jos käyt elokuvissa, katso ranskalaisia, italaialaisia tai espanjalaisen kielialueen elokuvia

- Opettele ranskaa

- Opettele eri Euroopan maiden historiaa

- Jos pidät liikunnasta, ala harrastaa ratsastusta, purjehdusta, laskettelua tai erämaapatikointia

- Jos ei sulla ole varaa mersuun tai edes volvoon, ole ilman autoa kokonaan. Moni yläluolkkalainen tekee "sosiaalista tutkimusta" matkustamalla bussilla ja metrolla

- Pukeudu merkkivaatteisiin, mutta sellaisiin joissa merkki ei loista kauas. Tai ota mallia Stockan mainosten vaatteista mutta osta samannäköiset Kapp Ahlista.

- Älä kerro puujalka-, rasistisia tai sovinistisia vitsejä äläkä naura sellaisille

- Kerro vitsejä hienostohepuista ja niiden mokista, siihen sävyyn kuin olisit itse ollut paikan päällä

- Älä juo itsesi tolkuttomaan känniin

Kertokaa, mitä yläluokkainen 3-kymppinen perheellinen tekee vaikkapa viikonlopun aikana? ap

Käyn jumpassa ja kuntosalilla. Siinä välissä marketissa ostamassa illan ruoat.

Ainiin, ja kielenkäyttö on jotenkin värikkäämpää ja kekseliäämpää kuin 'tavalisilla pulliaisilla'. Kielioppisäännöt hallitaan. Puhe ei ole kuitenkaan täysin kirjakieltä - 'mä' ja 'sä' ovat käytössä, mutta ei koskaan helsinkiläistä sanojen lyhentelyä tyyliin 'stadist, suomest'. Helsinkiä nimitetään muuten ihan Helsingiksi, ei stadiksi.

Viikonloppuna yläluokkainen perhe voisi käydä piknikillä ystäväperheen kanssa, taidemuseossa tai jossakin tapahtumassa. Yläluokan harrastuksiin voisi kuulua myös lukupiirit.

aivan äärettömän vaikea toteuttaa. Yläluokkaisuus vaatii niin leveää tapa-, kuttuuri- ja historiantuntemusta, että sen omaksuminen on vaikeaa.

Toki voit jostain impressionismista opetella paljonkin, mutta sitten kun joku kysyy sulta "entä miten vertaat tätä pointillistisen taidekoulun metodeihin" niin siihen et voi enää vastata mitenkään.

Haluan vain vahvistaa mitä joku jo täällä sanoi - tämä väittämä ei pidä paikkaansa. Tunnen itse monia yläluokkaisia ja vaikka heillä hyvä yleissivistys onkin, ei heidän tietämyksensä eri taidesuuntauksista ole niin syvällinen kuin viesti antaa ymmärtää. Enemmän yleissivistus näkyy siinä, että ollaan erittäin hyvin perillä ajankohtaisista asioista ja seurataan aktiivisesti tiedettä, kirjallisuutta ja taidetta. Oletus siitä, että jokaisella yläluokkaisella on yliopistotasoinen tietämys usealta alalta on viihdeteollisuuden luoma myytti. Ihmisiä yläluokkaisetkin ovat ja monilla syvä tietämys keskittyy vain omiin lempialueisiin. Se, mikä heidät erottaa massasta on kiinnostus ja aktiivisuus tietämyksen kartuttamiseen ja poikkeuksellisen hyvät perustiedot usealta alalta. Ei sovi unohtaa sitäkään, että monet ovat itse asiassa kauppiassukuja, eikä näissä piireissä kulttuurin tuntemus välttämättä ole korkea.

Mitä tulee yläluokkaisen ajatusmaailman omaksumisen vaikeuteen uskon sen olevan mahdollista jos sitä haluaa voimakkaasti.

kiinnostava keskustelu, nostan!

Olen itse joutunut viimeaikoina kovasti perehtymään asiaan. Tuleva aviomieheni on varakkaasta kauppiassuvusta ja näiden asioiden opettelemisen kanssa joudun tekemään vielä suuren työn.



Itse olen tavallisesta pienyrittäjäperheestä.

Numero 75 ei osaa edes suomea; mitenköhän se ranska sujuu?

Ennen kaikkea muista "more they despise you more they smile at you".

Suomi ei ole ehkä koskaan oikeasti ollut luokkayhteiskunta mutta kyllä täällä selkeät luokkajaot on, tosin ne tulevat enimmäkseen koulutuksen/rahan kautta kuin sukujuurista.



Brtiannia sensijaan ei nykyään enää ole lainkaan sellainen luokkayhteiskunta joksi sitä kuvitellaan. Eivätkä Britit kylve samassa kylkpyvedessä koko kortteeli kerran viikossa niinkuin edelleen Suomessa kuvitellaan.

Jos yläluokkaisella ei ole huoliteltu ulkonäkö niin silloin hän on ihastuttava eksentrikko - paljolti asenteesta kiinni.

En tiedä miten tänne päädyin, mutta kiinnostava keskustelu!



Mielestäni aidosti yläluokkaisen tunnistaa juuri sivistyksestä. Hän kohtelee kaikkia kunnioittavasti ja ystävällisesti ja hyvä käytös sekä small talk tulevat kuin selkärangasta. Rahaa yleensä on, mutta hän ei koe minkäänlaista tarvetta näyttää sitä. Liian tuhlaava ja pröystäilevä rahankäyttö tulkitaan rahvaanomaiseksi. Autona Volvo, Toyota tai muu huomaamaton menopeli, vaatteet laadukkaita mutta minimalistisia, tyyli klassinen. Yläluokkainen ihminen ei ylipäätän ole kovin kiinnostunut statuksen näyttämisestä tai ulkonäöstä vaan pitää perheen ja ystävien yhteistä aikaa, harrastuksia, kirjallisuutta, tiedettä, taidetta, matkustelua ja kulttuuria tärkeämpänä. Työmoraali on kuitenkin korkea ja lapset oppivat pienestä lähtien osallistumisen ja ahkeruuden merkityksen, jonka takia heistä tuleekin usein menestyneitä.



Perhe ruokailee aina yhdessä ruokapöydässä, aterian aikana keskustellaan ja lautapelit ovat suuressa suosiossa...

josta et tiedä mitään? Mistä käsityksesi yläluokkaisuudesta on syntynyt? Palaa siihen ja matki sitä, olet silloin ainakin jonkun oman havainnon äärellä.

jos haluat esittää sivistyneempää tai kultturellimpaa kuin olet, niin älä ainakaan opettele kirjojen takakansitekstejä ulkoa (et ilm. viitsi lukea) tai teeskentele tietäväsi kaikkea esim hyästä musiikista tai kuvataiteesta.

Jos sinulla on ns. missin tietotaso, esim. luulet että Suomi itsenäistyi 1944 tai -52, niin älä osallistu maamme historiaa koskeviin keskusteluihin. Kuuntele muita yleensäkin.

Mitä yläluokkainen harrastaa, mitä tekee kotona ja vapaa-ajallaan?

ap

Mitenköhän ap:n projektin kävi?

Järvisen ja Kolben kirja, johon monet viittasivat on nimeltään Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa. Kiinnostavaa luettavaa!

Juuri kukaan ei maininnut kielitaitoa, siis vähän laajempaa kuin huolimaton suomi ja formulakuski-englanti. Ruotsia, ranskaa, saksaa on hyvä osata (ainakin jotakin niistä), eikä vaikkapa venäjä, italia tai espanjakaan ole kenellekään kuolemaksi.

Oman suvun historia on hyvä tuntea. Se on tärkeää jotta tietää kuka on, mistä tulee. Oppii kunnioittamaan menneitä sukupolvia, oppii historiaa ja saa itseluottamusta. Se, että suku ei ole yläluokkainen, on sivuseikka.



Hassua että ne, jotka eivät tunnusta/ tunnista Suomea luokkayhteiskunnaksi, viittaavat vain Britanniaan. Suomi on ollut osa sekä Ruotsia että Venäjää. Molemmat maat ovat vaikuttaneet suomalaisen yhteiskunnan luokkarakenteeseen.

Hyacinth Bucket on pelokas nousukas, melkein traaginen hahmo. :)

Voiko joku sisäpiiriläinen kertoa lisää, minkälaisia kirjoja tulisi ainakin olla luettuna jotta kuuluisi "joukkoon"? Entä onko jotain muita juttuja jota pitäisi ehdottomasti osata?

Se on kyllä niin, että suomalaiset yläluokkaiset ovat omaksuneet kaikki alempaakin alemman luokan "otteet" jo kun ei häpeämättä koko itseään ja perhettään ja olemassaoloaan ylipäätään voi täällä edes hengittää. Siksi älä enää odota mitään joltain oikeasti yläluokkaiselta eikä kannata alkaa vetään mitään roolileikkiä. Tässä sulle vinkkiä siitä miten suomalaista yläluokkaista (oikeammin sellaisen jäännettä) esitetään. Tämä onkin kamalan vaikea leikki ja ainakin tämä Royal House of Finland on niin, niin sekaisin, että jospa pääsisi edes jonkun "Kakolan prinsessan" tai Madame Buketin tasolle niin voisi olla ikionnellinen. Täällä on ehkä jäänteenä, että käytetään lautasliinoja eikä koskaa pruksutella ihmisten kuullen eikä myöskään näytetä paljasta pintaa eikä rakastella niin että koko perhe ja muut näkee. Ennen pidettiin ruoka-ajat ja kun ruokailu oli ohi niin ruoka vietiin pois näkyvistä, mutta nyt kuka syö miten milloinkin hernesoppaa tai Helsingin sinistä lenkkiä ja ranskalaisia - siinä meidän nykymenu. Rahasta ei koskaan puhuta ja ollaan niin kuin ei rahaa olisikaan tässä maailmassa, mutta ollaan rutiköyhiä eikä rahaa mistään ole saatavilla. Sodan jälkeen syötiin läskisoosia ja perunaa, koska ei ollut käteistä eikä mistään voitu hakea rahaa - kuka meille olisi antanut yhtään mitään. Sodan aikaan opetettiin muitakin laittaan pettuleipää. Tässä sulle vähän lisää ideaa siitä miten esittää suomalaista yläluokkaista. Istuuko? Ja teillä asuu sitten kuin perheenjäsenenä sekä vanha lastenhoitaja että ankara kotiopettajatar. Ette myöskään ole ihan supisuomalaisia kielenkäytöltänne vaan siihen kieleen on tullut jotain ulkomaalaista vaikutetta, esimerkiksi ryssää, ranskalaista, saksalaista ja vähän ruotsalaistakin. Näin ollen elekielelenne ei stemmaa supisuomalaisen kanssa vaan teitä voidaan pitää hieman erikoisina jotenkin. Luultavasti perheenne on omatoiminen esimerkiksi musiikin ja maalausten suhteen. Koruja teillä on saattanut olla, mutta enemmänkin niiden omistus kuuluu jonnekin Kremliin tai muuhun arvopaikkaan kuin että olette varakkaita ja muka omistatte koruja. Teillä on saattanut olla vaikka koruilla ostettu asunto vaikka jossain keskustassa, mutta vuosien (sotien) varrella se on aina vain vaihtunut pienempään ja lopulta joku mummonne on saattanut asua vaikka jossain 20 neliön asunnossa. Sotien aikana olette saattanut viettää aikaa myös jossain ulkomailla. Menittekö ehkä sinne pakoon tai miten? Teillä on joku erikoinen verkosto, mutta kukaan ei oikein tiedä, että ketä siihen oikeasti kuuluu ja ketä oikein tunnette. Onpa teille saattanut tulla jotain suklaalevyjä vaikka jostain Ruotsista joskus lapsena mutta sinä et tiedä, että olivatko ne oikeasti terveisiä joltain Ruotsin kuninkaalta vai joku hupijuttu. Jos joltakin venäjää puhuvalta sukulaiselta on kysytty, että minkä maan kansalainen oikein olet, niin vastaus on saattanut olla vaikkapa, että minä olen tanskalainen. Etkä tiedä mikä pitää paikkansa, sillä hän voi olla vaikka ukrainalainen tai puolalainen. Pieniä juttuja kerrotaan, vaikka että olet sen ja sen roaylin joku kaukainen sukulainen, mutta oikeasti voit olla vaikka lähempikin. Teitä ei tietenkään löydy mistään aatelisrekisteristä, koska se olisi ollut liian vaarallista ja sellaisten jotka ovat jotakin ei tartte olla missään rekisterissä kun tietävät muutenkin ketä ovat. Tarttis päästä jonnekin Kremlin arkistoon tutkimaan, mutta arkistot on luultavasti kaikki jo aikoja sitten ryövätty milloin minkäkin tarkoituksen vuoksi.



Ajatelkaas jos täällä todellakin on jäljellä jotakin jäänteitä siltä ajalta kun Suomi ei ollut tasavalta vaan Suomen suurruhtinaskunta. Ja ajatelkaas, jos noi ihmiset eivät edes itse tiedä keitä oikein ovat - luulevat vain olevansa jotakin taviksiakin taviksempia. Siis jotain aivan kamalaa vai olisko kaikki tommoset jälkeläiset todellakin kuolleet sukupuuttoon - voisivatko tosiaan olla kuolleita kuin kivi, nimet kaikilta vaihdettu eivätkä todellakaan tiedä keitä oikein ovat.



Tämän kirjoitti Madame Kukkapuketti



Unohdin muuten sanoa, että joka viikko tarttee ostaa viikonloppuna leikekukkia pöydälle ja maljakon alla tarttee olla pieni liina. Niitä liinoja on muutenkin siellä sun täällä.

Minua myös kiehtoo jotenkin tällainen. Katselen aina mielenkiinnolla kaduilla ja ravintoloissa yläluokan ihmisiä ja yritän jäljitellä heidän käyttäytymistään. Itse lukeudun sosioekonomisesti alempaan keskiluokkaan.

Kait munkin (siis mä oon munkki - meitä todella on täällä) täytyy jotain sanoa. Yllä mainitun lasista kiinni pitämisen olet oppinut ihan huomaamattasi ei se ole mikään juttu. Olet yleensä se joka luot jotakin, etkä niinkään kuluta (mene luostariin ja tee ikoneita, jos et muuhun pysty, tervetuloa ja menoa vaan). Olet aito - sinun ei koskaan tarvitse esittää mitään. Sinulla on jotenkin automaattisesti korkea eikä matala status. Kielenkäyttö eroaa, mutta sinä paljastat epäaidot teeskentelijät ja kaiken maailman näyttelijät. Uskot Jumalaan etkä siis ole ateisti. Sinulla on identiteetti eli sinun ei tarvitse alkaa luoda itsellesi sellaista. Et osta kaikkia tavaroitasi jostain Stockmannilta. Et puhu rahasta. Sinulla on yläluokkainen maku (???), vaikka ostaisit kaiken jostain kirpparilta. Mä meen nyt rukoileen maailman puolesta enkä jaksa kirjoittaa enempää. Ehkä palaan katsomaan mitä kaikkea tänne on kirjoitettu.